Perinteinen politiikka ei ratkaise Suomen väestöhaastetta – myös instituutioiden tulee muuttua

Suomen väestörakenteen muutos heijastuu yhteiskunnan eri osa-alueille ja vaikuttaa merkittävästi talouskasvuun ja hyvinvointivaltion kestävyyteen. MDI:n tuore väestöennuste paljastaa, että muutos on pysyvä.

Alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen lisäävät julkisen talouden kestävyysvajetta, kun yhä harvemmat työikäiset rahoittavat kasvavia eläkekuluja ja hyvinvointipalveluita.

Samalla työvoiman supistuminen hidastaa talouskasvua, heikentää Suomen kilpailukykyä sekä vaikeuttaa keskeisten hyvinvointipalveluiden, kuten terveydenhuollon ja hoivatyön järjestämistä. Käytännössä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapula vaikeuttaa kansalaisten mahdollisuutta saada hoitoa sekä kuormittaa alan työntekijöitä.

Vaikka osaajapulaa voitaisiin lievittää kansainvälisillä rekrytoinneilla, monilla aloilla vaaditaan edelleen sujuvaa suomen tai ruotsin kieltä, mikä sulkee ovia erityisesti julkisella sektorilla ja asiantuntijatehtävissä. Lisäksi kansainväliset osaajat jäävät usein tyhjän päälle ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen päätyttyä. Palvelupolku ei jatku automaattisesti, ja työnhaun tukea, kielikoulutusta tai verkostoitumismahdollisuuksia ei ole tarjolla saumattomasti.

On siis selvää, että väestönkehityksen suunta haastaa jo nyt suomalaisen yhteiskunnan rakenteita. Perinteiset politiikkatoimet eivät enää riitä vastaamaan muutosten tuomiin haasteisiin.

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee uudenlaisia, joustavampia rakenteita, jotka mahdollistavat esimerkiksi työmarkkinoiden, koulutusjärjestelmän ja sosiaaliturvan mukauttamisen muuttuvaan väestörakenteeseen.

Instituutioiden uudistaminen on yksi tapa lähestyä väestörakenteen muutoksen tuomia haasteita. Se tarkoittaa tietoista ja suunnitelmallista hallintorakenteiden, käytäntöjen ja toimintamallien uudistamista.

Siitä yksi esimerkki on Singaporen ikääntymistä käsittelevä ministerikomitea, joka kokoaa yhteen useita ministeriöitä luodakseen yhtenäisiä strategioita väestörakenteen muutokseen vastaamiseksi. Tämä koko hallinnon kattava lähestymistapa vähentää politiikan pirstaleisuutta ja varmistaa, että yhteiskunnan moninaiset tarpeet otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti.

Tällaisessa lähestymistavassa ei siis keskitytä yksittäisiin politiikkatoimiin, vaan pyritään rakentamaan sopeutumiskykyisempiä, osallistavampia ja läpinäkyvämpiä instituutioita, jotka kykenevät toimimaan monimutkaisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Se auttaa toimijoita kyseenalaistamaan totuttuja ajattelumalleja, hahmottamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kuvittelemaan uudenlaisia toimintatapoja ja rakenteita.

Esimerkiksi hyvinvointialueiden perustaminen Suomessa on institutionaalinen innovaatio, jonka tavoitteena on turvata yhdenvertaiset sote-palvelut tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja resursseja on yhä vähemmän.

Kiinnostuimme siitä, miten institutionaalisen innovaation keinoin voitaisiin vastata väestönkehityksen tuomiin haasteisiin ja ryhdyimme tutkimaan asiaa yhdessä the Institutional Architecture Labin (TIAL) kanssa.

Yhteistyön tuloksena syntyi raportti, joka tarkastelee väestörakenteen muutosta instituutioiden näkökulmasta. TIALin tuottama ja Sitran rahoittama julkaisu tarjoaa näkemyksiä sekä käytännön esimerkkejä siitä, miten yhteiskunnan rakenteita voidaan uudistaa ketterämmiksi ja kestävämmiksi.

Väestörakenteen muutokset ovat mittavia, samoin niiden vaikutukset, mutta onneksi niihin voidaan vastata viisaalla ja ennakoivalla toiminnalla. Meidän on kuitenkin ryhdyttävä toimiin nyt.

Suomella on hyvät lähtökohdat nousta suunnannäyttäjäksi siinä, miten instituutioita kehitetään ja uudistetaan vastaamaan väestörakenteen muutoksiin. Nyt tarvitaan rohkeita kokeiluja, avointa keskustelua ja tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien välillä.

Sitra antaa mielellään panoksensa väestörakenteen muutoksiin vastaamiseen tuomalla sidosryhmiä yhteen, fasilitoimalla yhdessä oppimista ja oivaltamista sekä tukemalla muutosprosesseja ja kokeiluja.

Tuemme muun muassa kansainvälisten osaajien integroitumista Suomeen rahoittamalla Suomen Mentoreiden Future in Finland -hanketta. Lisäksi tuemme pitkäjänteistä ja poikkihallinnollista väestöpolitiikan koordinaatiota.

 Uskomme, että instituutionaalisesta innovoinnista voisi olla hyötyä molempien yllä mainittujen uudistusten edistämisessä. Kannustammekin kaikkia aiheista kiinnostuneita lukemaan TIAL:n raportin. 

Lue lisää