Julkaistu 18.06.2018

Pirulliset ongelmat syöksevät fiksummankin populismiin

Kaikkien osaamisen ja osallisuuden mahdollistaminen nousivat keskiöön kevään Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssilla. Populismilta ja näennäisesti helpoilta ratkaisuehdotuksilta ei tosin intensiivisen työskentelyn tuoksinassa vältytty.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Heli Nissinen luotsaa Sitran koulutustiimin viestintää.

Sitran sarjassaan 12. Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus päättyi kesän korvalla toukokuun lopussa ja 24 kurssilaista sai jälleen todistuksen.

Kevään 2018 kurssia sävyttivät Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin twiittiskandaalien arkipäiväistyminen, Iso-Britannian Brexit-neuvotteluiden edistyminen, sote-uudistuksen kriisiytyminen eduskunnassa, Saara Aallon osallistuminen Euroviisuihin sekä ennätyslämmin toukokuu, joka loi työskentelylle poikkeuksellisen kesäiset puitteet. Näiden tämän päivän haasteiden puristuksessa kurssilaisten tehtävänä oli katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja turvata vuonna 2036 täysi-ikäistyvälle Kertulle hyvä elämä, jossa hyvinvointia luodaan maapallon kantokyvyn rajoissa.

Pieniin yksityiskohtiin on helppoa kompastua, vaikka pitäisi pystyä katsomaan isoja linjoja.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssien punaisena lankana on harjoitustyö, jossa simuloidaan strategisen hallitusohjelman valmistelua. Kurssilaiset laativat yhdessä kestävän talouden hallitusohjelman, jonka muodostuu tulevaisuus- ja tilannekuvasta, strategista tavoitteista, kärkihankkeista sekä julkisen talouden suunnitelmasta.

Kurssin myötä osallistujat saivat tuta pitkäjänteisen päätöksenteon vaikeuden kuten Hesarikin aiheesta kirjoitti. Pieniin yksityiskohtiin on helppoa kompastua, vaikka pitäisi pystyä katsomaan isoja linjoja ja tarjota rohkaisevaa tulevaisuuskuvaa. ”Populismi on viheliäisten ongelmien äärellä houkutteleva vaihtoehto: niin viestinnässä kuin tarjotuissa poliittisissa sisällöissä”, totesi eräs kurssilaisista kurssin päätöspäivässä.

Oppivelvollisuus 108-vuotiaaksi asti

Päätöspäivässään kurssi 12 kiteytti hyvän tulevaisuuden perustekijät seuraavasti:

  1. Osallisuus. Jos tulevaisuudessa kestävä talous vaatii sitä, ettei jaeta vaan kaikille hyvää, ainut asia millä siitä selviämme, on se, että jokainen kokee olevansa osallinen ja osa tätä yhteiskuntaa.
  2. Osaaminen. Palvelutaloutta voidaan tukea ainoastaan siten, että sekä epämuodollinen ja muodollinen osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan työmarkkinoilla kattavasti. Oppivelvollisuus on ulotettava 108-vuotiaaksi asti, sillä vain osaamisella pärjäämme tulevaisuuden työn murroksessa
  3. Kaikille oikeuksia ja velvollisuuksia oikeudenmukaisesti. Osallisuus on sitä, että kaikilla on sekä oikeuksia että velvollisuuksia ja kokemus yhteenkuuluvuudesta. Ratkaisujen keksiminen on ehkä helppoa, mutta miten saada kaikki allekirjoittamaan rohkeat ratkaisut ja visio?
  4. Ilmiöpohjainen päätöksentekomalli. Yhteiskunnallinen päätöksenteko on järjestettävä uudella tavalla, joka vastaa kunnianhimotasoa: on päästävä pois siiloista, jotta kipeästi kaivattuja rakennemuutoksia saataisiin oikeasti toteutettua tuloksellisesti.
Osallistujan terveiset

Kokemuksia kurssilta

Mitä kurssilta jäi käteen, Helsingin diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström?

Tärkein oivalluksesi kurssilta?

On aika vaikea arvottaa tärkeintä. Eräs merkittävä oivallus oli se, että kotitalouksien valinnoilla ratkaistaan jopa 68 % – siis kaksi kolmasosaa – Suomen kasvihuonepäästöistä. Oivalsin myös, että poliittinen päätöksenteko edellyttää kärsivällisyyttä, järkeä ja tunnetta.

Mikä kurssilla yllätti eniten?

Tunsin itseni etuoikeutetuksi saadessani kuunnella maan johtavien asiantuntijoiden meille valmisteltuja esityksiä valiokuntakuulemis-simulaatioissa.

Ylipäätään hallitusohjelman teko oli kiehtovaa ja inspiroivaa. Kenties siksi, että ohjelma keskittyi kestävään talouteen. Sanoin kurssilla muutamaan otteeseen, että minusta alkaa löytyä pieni poliitikko. Lisäksi oli yllättävää huomata, että vaaleissa valistuneidenkin äänet voitetaan sopivalla populismilla.

Mitä teet kurssin jälkeen eri tavalla?

On aivan selvää, että pohdin omia valintojani yksityishenkilönä ja kotitalouden jäsenenä uudesta näkökulmasta. Työssäni uskon myös kiinnittäväni jatkossa enemmän huomiota kierrätettävyyteen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön.

Uskon myös olevani jatkossa poliittisesti aktiivisempi. Uskon edustuksellinen demokratian mahdollisuuksiin, vaikka poliittinen diskurssi tuntuukin parhaillaan rikkinäiseltä.

Kurssin lähtökohta ”talous on kestävää, kun se tuottaa ihmisille hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa” jäi itämään kurssilaisten ajatuksiin. Osallistujat eri aloilta, tiedon sulattaminen nopeassa tahdissa polttoaineena päätöksenteolle, kosketus ruohonjuuritason kokemuksiin luokkaretkillä ja kiivastahtinen puolue- ja hallitusohjelmatyöskentely mahdollistivat monenlaiset oppimiskokemukset. Kurssilla oma kupla avautui ja ymmärrys päätöksenteon ja -tekijöiden realiteeteista konkretisoitui.

Järjestyksessään 13. Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi ajoittuu syksyyn 2018. Haluaisitko sinä oppia lisää kestävästä talouspolitiikasta? Lue lisää, ilmoita kiinnostuksesi osallistua tai suosittele toista henkilöä osallistujaksi täältä.

Ota yhteyttä
Johtava asiantuntija, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra

+358 (294) 618 208

mervi.porevuo@sitra.fi

Koulutusassistentti, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra

+358 (294) 618 455

johanna.soininen@sitra.fi

Mistä on kyse?