Reilut terveysalan dataekosysteemit Suomen tulevaisuuden valttina

Suomen terveysalan toimijoiden tulisi rakentaa reiluja terveysalan dataekosysteemejä ja siirtyä arvoketjuista kohti aitoja arvoverkostoja ja avoimia datan jakamisen ekosysteemejä, joissa arvo jakautuu nykyistä tasaisemmin eri toimijoiden kesken. Dataekosysteemeissä verkoston jäsenet ymmärtävät datasta yhdessä tuotetun arvon, jakavat sitä yhteisin pelisäännöin sekä edistävät innovointia ja uutta liiketoimintaa.

Kun muutos tehdään noudattamalla reilun datatalouden periaatteita – luotettavuus, saatavuus, ihmiskeskeisyys, arvonluonti, osaaminen ja datan jakaminen – menestyksen resepti on valmis. Vaikka resepti on yksinkertainen, vaatii se uudenlaista ajattelu- ja toimintatapaa, luottamuksellista yhteistyötä sekä liiketoimintamallien ymmärrystä.

Terveysalan ekosysteemeillä on vielä matkaa datatalouden neljänteen vaiheeseen

Kysyimme terveysalan toimijoilta liiketoimintamalleja käsittelevässä ekosysteemityöpajassa, missä vaiheessa suomalaiset terveysalan ekosysteemit ovat datan ja kumppanuuksien hyödyntämisessä? Ryhmittelimme terveysalan toimijat datan käytön suhteen neljään vaiheeseen:

1. organisaatio käyttää ainoastaan oman organisaation sisäistä dataa
2. organisaatio käyttää oman datan lisäksi myös ulkoisia datalähteitä ja avointa dataa
3. organisaatio muodostaa löyhän datan jakamisen verkoston muiden toimijoiden kanssa
4. organisaatio toimii kiinteänä osana tiivistä dataekosysteemiä, jolla on selkeät yhteiset palvelut, säännöt ja sopimukset sekä toimintamallit, ja joka toimittaa yhdessä saumattoman palvelun loppuasiakkaalle.

Työpajaan osallistuneiden mukaan suomalaiset terveysalan organisaatiot jakaantuvat datan ja kumppanuuksien hyödyntämisessä melko tasaisesti ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen kesken. Kaikista 43 vastaajasta niukka enemmistö, 15 vastaajaa arveli, että suurin osa suomalaisista terveysalan dataekosysteemeistä on vaiheessa kolme. 14 vastaajan mielestä suurin osa toimijoista on vaiheessa kaksi ja 11 vastaajaa oli vaiheen yksi kannalla. Vain kolme vastaajaa ajatteli, että vaihe neljä on saavutettu.

Mistä tämä johtuu ja mitä tarvitaan, jotta suomalaiset terveysalan ekosysteemitoimijat pääsevät vaiheeseen neljä? Mitä ongelmia tulisi ratkaista? Haimme vastauksia haastattelemalla 20 asiantuntijaa 15 eri terveysalan organisaatiosta, kuten yrityksistä, julkisilta ja alueellisilta toimijoilta sekä tutkimuslaitoksista.

Suurimmat ongelmat lainsäädännössä, kannusteissa, liiketoiminnassa ja osaamisessa

Asiantuntijahaastatteluista nousi esiin, että ekosysteemit ovat keskeisiä, usein välttämättömiä tulevaisuuden liiketoiminnan, kasvun ja mahdollisuuksien kannalta. Terveysalan haasteet ovat lähes aina moniulotteisia ja systeemisiä, joten harva pystyy kehittämään toimintaansa ilman kumppaneita.

Suurimmat ongelmat nähtiin lainsäädännössä, toimijoiden intressiristiriidoissa, kannusteiden puuttumisessa, liiketoiminnallisissa haasteissa sekä poliittisessa tahtotilassa ja osaamisessa. Terveysdatan toisiokäytön haasteet nousivat esille usean haastateltavan puheenvuoroissa. Ongelmallisena koettiin, että dataa ei ole saatavilla lainsäädännön mukaisessa aikataulussa, mikä vaikuttaa suoraan yritysten liiketoimintaan, Suomen luotettavuuteen ja globaalien asiakkaiden saamiseen.

Haasteina pidettiin myös palveluliiketoimintalogiikan ja -kokonaisuuden puuttumista, skaalaamisen ongelmia terveydenhuollossa, ansaintamalleja, julkisrahoitteisen toiminnan projektiluonteisuutta sekä selkeän toimintamallin puuttumista terveydenhoitoalan kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Lyhytnäköisyys liiketoiminnan tavoitteissa nähtiin myös haasteena.

Osaamisessa tunnistettiin paljon kehitettävää, ja esimerkiksi teknologiaosaamisessa löydettiin puutteita. Moni ei ymmärrä, mistä datataloudessa on kyse erityisesti poliittisella kentällä, mikä heikentää dataekosysteemien kehittämistä.

Datan jakamisen arvon muodostusta tulisi ymmärtää, rahoitusta vahvistaa ja pääsy dataan mahdollistaa

Kolme tärkeintä haastetta, jotka haastateltavien mielestä tulisi ratkaista matkalla kohti nykyistä reilumpaa arvonluontia olivat 1) kulttuurin ja ajattelutavan muutos, 2) rahoituksen ongelmat ja 3) teknologiset ja dataan liittyvät ongelmat.

Kulttuurin ja ajattelutavan muutos

Datan jakamisen hyötyjä tulisi ymmärtää nykyistä paremmin ja tiedostaa, että arvo syntyy yhteistyöstä ja datan jakamisesta. Liian usein toimitaan egosysteemeissä aitojen ekosysteemien sijaan: tällä hetkellä data nähdään usein organisaation omana, ei yhteisenä uusituvana raaka-aineena. Vie aikaa oppia uudentyyppistä liiketoimintaa ja yhteistyötä.

Rahoituksen ongelmat

Parhaatkin yhteistyöryhmät kuivuvat kasaan, jos rahoitusta ei saada kuntoon. Isot rahat ja siemenrahoitus eivät ohjaudu terveysalalle. Rahoitusmallien tulisi olla nykyistä pitkäkestoisempia ja laajempia, jotta ne tukisivat toimintaa ekosysteemeissä. Tämä ei tarkoita 100 miljoonan euron kertainvestointia, vaan esimerkiksi siemenrahoituksen kohdentamista ekosysteemeille. Terveysalalla tarvitaan rahoituskentän vahvistamista sekä rakenteita, jotka houkuttelevat kansainvälisiä investointeja.

Teknologiset ja dataan liittyvät pulmat

Monesti kaikki henkilödata saa maksimaalisen tietoturvaluokituksen, vaikka potilas-, terveys- ja hyvinvointidataa voitaisiin käsitellä niiden riskiluokituksen mukaisesti. Datan laadussa nähdään vastuuongelma: kuka vastaa datan laadusta. Monenlaiset IT-ratkaisut ja siiloissa sijaitsevat potilastietojärjestelmät hankaloittavat datan jakamista. Lisäksi yhteensopivuusstandardit ovat usein ristiriitaisia. Elämäntavoista ja sosiaalisesta ympäristöstä, jotka muodostavat noin 80 prosenttia sairaudenhoidosta, ei saada luotettavaa tietoa.

Laadukkaiden palvelujen luominen edellyttää sosiaalitoimen ja terveydenhuollon datan yhdistämistä. Pääsy reaaliaikaiseen dataan tulisi mahdollistaa ja tietokantojen rajapinnat tulisi tehdä avoimiksi ja helposti yritysten hyödynnettäviksi, jotta syntyisi nykyistä parempia palveluita.

Tarvitaan ajattelutavan muutosta, liiketoimintamallien ymmärrystä ja hyviä esimerkkejä

Markkina terveysdataan pohjautuville tuotteille ja palveluille kehittyy yhä. Tämän nähtiin olevan yksi syy, miksi terveysalan dataekosysteemien kehitys on vielä varhaisessa vaiheessa. Paljon mahdollisuuksia ja ideoita löytyy, mutta matka on vasta alkanut kohti avoimia datan jakamisen ekosysteemejä.

Tähän tarvitaan yhä parempaa julkisen ja yksityisen puolen yhteistyötä esimerkiksi yritysten, viranomaisten ja tutkimusorganisaatioiden välillä sekä nykyistä helpommat prosessit yhteistyöhön. Dataekosysteemien liiketoimintamalleja tulisi ymmärtää paremmin ja niiden merkitystä tulisi korostaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hyvät esimerkit toimivista ja menestyvistä terveysalan reiluista dataekosysteemeistä vauhdittavat muiden toimijoiden mukaan pääsyä.

Tarvitaan myös ajattelutavan muutosta arvo- ja vaikuttavuusperusteiseksi. Terveydenhuollon liiketoimintamallit keskittyvät sairaudenhoitoon, eivätkä ennaltaehkäisyyn ja ihmisten terveenä pitämiseen tähtääviin arvo- ja vaikuttavuusperusteisiin malleihin. Uusien liiketoimintamallien synnyttäminen terveysalan dataekosysteemeissä edellyttää painopisteen siirtymistä kohti vaikuttavuusperusteisuutta.

Tämä vaatii rohkeita uudistuksia, kokeilukulttuuria ja yhä monipuolisempaa datan hyödyntämistä, myös eri toimialojen välillä. Hyvinvointiin liittyvän datan, kuten ruokaostostietojen, treenipäiväkirjojen, askelmittausten tai ilmanlaadun, merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja sitä pitää osata yhdistää ihmisille tuotettaviin palveluihin. Arvoa tulee muodostua niin yksilölle, yrityksille ja organisaatioille kuin yhteiskunnalle.

Menestyksen resepti ja käytännön askeleet kohti reiluja datan jakamisen ekosysteemejä

Miten lähteä rakentamaan huomisen menestyviä terveysalan dataekosysteemejä? Tässä yksi resepti seurattavaksi:

• Mieti missä vaiheessa organisaatiosi on datan ja kumppanuuksien hyödyntämisessä. Pohdi kysymystä edellä mainittujen neljän vaiheen kautta.
• Miten organisaatiosi voi siirtyä seuraavaan vaiheeseen? Mitä se edellyttää ja mitä uusia (liike)toimintamahdollisuuksia se tuo organisaatiollesi ja kumppaneillenne?
• Mitä organisaatiosi tavoittelee ekosysteemeissä, mikä on teidän roolinne ja mitä lisäarvoa syntyy, kun toimii ekosysteemeissä?
• Mitä dataa jaatte kumppaneiden kanssa, tarvitsette oman datanne lisäksi ja kenellä sitä on?
• Tutustu eri työkaluihin ja taustamateriaaleihin, jotka auttavat sinua ja kumppaneitasi rakentamaan datan jakamiseen pohjautuvaa liiketoimintaa yhdessä. Reilun datatalouden sääntökirja sisältää dataverkoston rakentamista helpottavia työkaluja ja sopimuspohjia ja on oiva työkalupakki hyödynnettäväksi. Suomen terveysalan dataekosysteemeistä, niiden kilpailukyvystä ja reilun datatalouden kypsyysasteesta saat tietoa Sitran työpaperista Datalähtöisten ekosysteemien tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet terveysalalla. Ekosysteemien liiketoimintamalleihin voit perehtyä aiemmin mainitun ekosysteemityöpajan yhteenvedon (PDF englanniksi) avulla.
• Tutustu reilun datatalouden kuuteen periaatteeseen – luotettavuus, saatavuus, ihmiskeskeisyys, arvonluonti, osaaminen ja datan jakaminen – ensimmäisen ekosysteemityöpajan yhteenvedon (PDF) avulla. Pohdi, ovatko ekosysteemit, joissa olette mukana, mielestäsi reiluja? Mitä konkreettisia askelia voitte ottaa periaatteiden vahvistamiseksi?
• Osallistu Sitran ekosysteemityöpajoihin, joista saat ajankohtaista tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista, pääset luomaan yhteistä ymmärrystä Suomen terveysalan dataekosysteemien kilpailukykytekijöistä ja voit oppia muiden toimijoiden ja alan asiantuntijoiden näkemyksistä. Seuraava ekosysteemityöpaja Hyvinvointia terveysdatasta – Suomi vuonna 2030 pidetään 31.3.2022. Voit ilmoittautua kutsulistalle lähettämällä yhteystietosi sähköpostitse Sitraan osoitteella healthdata@sitra.fi.
• Muutos kohti uusia datan jakamisen liiketoimintamahdollisuuksia voi aluksi tuntua vaikealta, mutta tekemällä oppii ja työkalujakin löytyy.

Työpajasarja ja tämän artikkelin haastattelut on toteutettu osana Sitran Terveysdata 2030 -projektia, jonka tavoitteena on edistää Suomen terveysalan ekosysteemien kilpailukykyä reilun datatalouden keinoin.