Julkaistu 24.11.2017

Sitra Debatissa peräänkuulutettiin kunnianhimoisia ilmastotoimia ja reilua peliä

Kunnianhimoisten päästövähennysten ja reiluun siirtymävaiheeseen pyrkimisen ohella Black Friday -perjantain keskustelutilaisuudessa nousi esiin kuluttajien valintoihin liittyvät mahdollisuudet päästöjen vähentämiseksi.
Kirjoittaja
Projektikoordinaattori, Viestintä, Sitra
Tatu Leinonen toimii pohjoismaisen hyvinvointimallin uudistamiseen tähtäävän visiotyön, Seuraavan erän, sekä muiden Sitran juhlavuoteen liittyvien hankkeiden viestinnän parissa.

Kulutustapamme on muututtava, jotta voimme sopeuttaa toimintaamme maapallon kantokyvyn rajoihin: nykyisen kulutuksen ylläpitämiseen tarvittaisiin noin 1,5 maapallon luonnonvarat. Lisäksi ilmastokriisi ja ekosysteemien heikentynyt toimintakyky pakottavat päivittämään käsitystämme hyvästä elämästä ja hyvinvoinnista.

Nämä olivat lähtökohdat keskustelulle SitraDebatti -tilaisuudessa perjantaiaamuna.

”Ylikulutukseen perustuva hyvinvoinnin tuottamisen malli on tullut tiensä päähän”, kertoi Sitran johtaja Mari Pantsar tilaisuuden avauspuheenvuorossa.

Vaihtoehdon tuhlailutaloudelle tarjoaa kiertotalous, jossa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Näin ollen kiertotalousratkaisut ovat merkittävässä osassa siirryttäessä kohti kestävää yhteiskuntaa.

Toimiin on tartuttava kiireellä

Debatti-tilaisuuden puheenvuoroissa nousi esiin, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ihmiskunnan on tartuttava toimiin kiireellä. Erityisesti keskustelijat peräänkuuluttivat kunnianhimoisempia tavoitteita ja sääntelyä.

”Sivilisaation tulevaisuus on vaakalaudalla. Meillä on vain muutamia vuosia aikaa kääntää suuntaa”, painotti kansanedustaja Antero Vartia.

Muutostarpeet ulottuvat teollisesta tuotannosta kaupunkeihin ja maaseutuun, liikkumisesta ja rakentamista kulutustottumuksiin ja yhteiskuntapolitiikkaan.

”Esimerkiksi lentämisestä aiheutuvat päästöt pitää saada päästökaupan piiriin. Työn verotusta vuorostaan voisi keventää”, Vartia jatkoi.

”Yhteiskunnassa täytyy myös pitää huolta, että kahtiajako ei pääse syventymään tulevaisuudessa”, painotti Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen korosti, että muutokset yhteiskunnassa eivät välttämättä kohtele ihmisiä reilusti.

”Jos ja kun työpaikkoja katoaa, tarvitaan uudelleenkoulutusta. Ihmisiltä pitäisi kysyä mikä on heidän intohimonsa, ja pikkuhiljaa auttaa kehittämään osaamista etupainotteisesti”, Pietikäinen visioi.

Pyöriikö maailma kuluttajien navan ympärillä?

Koulutuksella on tärkeä rooli osaamisen kehittämisen ohella myös tietoisuuden lisäämisessä. Keskustelussa pohdittiin, pyöriikö kuluttajien maailma vain oman navan ympärillä ja onko raha tärkein tekijä valintojen taustalla.

”Paras tapa saada kuluttajat valitsemaan kestäviä vaihtoehtoja on tehdä tuotteen tai palvelun valinta helpoksi ja hinnaltaan kilpailukykyiseksi”, kertoi Tuup oy:n toimitusjohtaja Pekka Möttö.

”Ihmisiä pitää innostaa tutustumaan uusiin palveluihin kokeilemalla”, Möttö jatkoi.

Puolittamalla maailman rikkaimman kymmenyksen päästöt saavutettaisiin Pariisin sopimuksen tavoite

Omilla valinnoillaan jokainen voi vaikuttaa siihen, kuinka suurta kuormitusta ympäristölle aiheuttaa. Erityisesti kehittyneissä maissa kuten Suomessa kansalaisten elämäntavoilla on suuri merkitys – jopa maailman mittakaavassa.

”Jos maailman rikkain kymmenes onnistuisi puolittamaan päästönsä, päästöt vähenisivät Pariisin sopimuksen tavoitetta vastaavan määrän”, kertoi Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja Jouni Keronen.

Suomessa kaupunkien ja kuntien rooli korostuu merkittävästi muun muassa hankintojen tekemisen kautta, mikä nousi esiin keskustelussa. Tällä hetkellä kaupungit toimivat ilmastotoimien vetureina Pohjois-Amerikassa ja näin voisi olla myös Euroopassa.

”Kaupunkien ja yritysten yhteistoiminnalla voidaan synnyttää uusia innovaatioita, ja liikkumisen palvelut ovat tästä hyvä esimerkki”, kertoi Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Keskustelutilaisuudessa esiteltiin muistio ”Uhri, sopeutuja vai ratkaisujen tarjoaja?”, joka analysoi Suomen mahdollisia rooleja globaalissa kestävyyskriisissä. Muistio on osa Sitran visiota hyvinvoinnin seuraavasta erästä, joka tarjoaa edistyksellisen yhteiskuntapolitiikan suuntaviivoja tähdäten reiluun ja kestävään tulevaisuuteen. Tulevaisuuden hyvinvointi ja pohjoismaisen hyvinvointimallin tulevaisuus ovat keskustelunaiheena seuraavassa Sitra Debatti tilaisuudessa 9.1.2018.

 

Tallenne Sitra Debatti: Maapallon kantokyky -tilaisuudesta 24.11. tulee katsottavaksi tapahtumasivulle.

Mistä on kyse?