Sitran lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi 2021-2024

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024: talouden näkymät ja finanssipolitiikan linja, sekä kriisistä irtautuminen ja jälkihoito.
Kuva: Minna Hemmilä/Sitra

Julkaistu

Lausunto annettu 27.4.2020

Päähuomiot

Sitra kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi 2021-2024. Ohessa päähuomiomme selontekoon:

  • Ilmastokriisi, luontokato ja luonnonvarojen ehtyminen ovat yhä yhtä kiireellisiä ja vakavia ongelmia kuin ennen koronaepidemiaa ja ne etenevät huolestuttavaa vauhtia.
  • Ilmastotoimiin tarvittavat, laajat yksityiset investoinnit vähähiilisiin teknologioihin ovat vaarassa hidastua koronaviruksen aiheuttaman talouslaman takia, ellei julkinen valta lähde tukemaan niitä.
  • Talouslamasta toipumiseen tarvitaan taloutta ja työllisyyttä nostavia toimenpiteitä, jotka tulisi suunnitella samalla tukemaan ilmastokriisin ja muiden kestävyysongelmien hillitsemistä.
  • Hiilineutraalin kiertotalouden saavuttaminen vaatii lisäinvestointeja sekä panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin. Kiertotalouden edistämiseksi esitetyistä määräaikaisista kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuista tulisi tehdä pysyviä.
  • Suunnitelmassa mainittujen kestävän kehityksen verosiirtymään kuuluvien veromuutosten ei voida katsoa takaavan tarpeeksi suuria ja nopeita päästövähennyksiä verrattuna  tarvittaviin ilmastotoimiin.

Koronakriisistä toipumiseen tarvitaan kestäviä elvytyskeinoja

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on ennennäkemätön. Julkisen talouden suunnitelmassakin näkyvä merkittävä taloudellinen panostus koronakriisin terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi on kriittistä. Kuten valtioneuvoston suunnitelmassa on todettu, kriisi voi pahimmillaan aiheuttaa pitkäaikaisenkin taloudellisen taantuman globaalin kysynnän laskun ja hajautuneisiin globaaleihin arvoketjuihin liittyvien haasteiden myötä.

Vaikka liikkumisen rajoitukset ja taloudellisen tuotannon supistuminen ovat vähentäneet energian kulutusta ja päästöjä, koronakriisin ympäristöhyödyt ovat kuitenkin pääosin väli- ja lyhytaikaisia. Parhaimmillaankin hyödyt jäävät myös mittaluokaltaan vaatimattomiksi. Tuoreiden arvioiden mukaan koronakriisin seurauksena maailman hiilidioksidipäästöt saattaisivat laskea kuluvana vuonna noin 1,6 Gt. Pudotus olisi suurin ihmiskunnan historiassa, mutta se vastaisi silti maailman päästöjä vain runsaan kahden viikon ajalta. Päästöt vähenisivät kolmisen prosenttia, vaikka ilmaston kuumenemisen pitämiseksi 1,5 asteessa laskutahdin pitäisi olla yli seitsemän prosenttia joka vuosi. Ilmastokriisi, luontokato ja luonnonvarojen ehtyminen ovat yhä yhtä kiireellisiä ja vakavia ongelmia kuin ennen epidemiaa ja ne etenevät huolestuttavaa vauhtia.

Nopeiden ja kunnianhimoisten päästövähennysten saavuttamiseksi kaivataan toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, jotta Suomi saataisiin hallituksen linjausten mukaisesti hiilineutraaliksi vuonna 2035. Erityisesti taakanjakosektorin ja maankäytön päästöihin sekä hiilinielun vahvistamiseen tähtääviä toimia on ohjattava kansallisilla ohjauskeinoilla. Näistä keskeisimpiä olisivat toimet liikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämiseen sekä kiertotalousratkaisujen ja hiilinielujen vahvistamiseen. Toisaalta päästökauppasektorin kiristäminen on myös kriittistä energiantuotannon ja energiaintensiivisten toimialojen päästöjen laskemiseksi, ja siihen tarvittavien kiristystoimenpiteiden saaminen poliittisesti läpi tarpeeksi nopeasti näyttää nyt epävarmemmalta kuin aiemmin. Täten kotimaisia ilmastotoimia tultaneen tarvitsemaan joka sektorilla.

Koronakriisin tuomat taloudelliset haasteet jarruttavat tarvittavia ilmastotoimia. Erityisesti tarvittavat, laajat yksityiset investoinnit vähähiilisiin teknologioihin ovat vaarassa hidastua, ellei julkinen valta lähde tukemaan niitä erikseen, koska sekä yritykset että kotitaloukset vähentävät erityisesti investointeja taloustaantumissa.

Kun pahin tautivaihe on ohitettu ja liikkumis- ja elinkeinorajoitukset poistettu, tarvitaan taloutta ja työllisyyttä nostavia toimenpiteitä. Ne kannattaa suunnitella alusta alkaen niin, että samalla pystytään ratkaisemaan ilmastokriisiä ja muita polttavia kestävyysongelmia. Koska kunkin julkisen euron voi käyttää vain kerran, olisi tärkeää huolehtia siitä, että talouden ja työllisyyden tukemiseen ohjatut varat vauhdittavat samalla välttämätöntä siirtymää kohti hiilineutraalia ja monimuotoisuutta varjelevaa kiertotaloutta.

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024 sisältää jonkin verran määrärahoja, joiden voidaan arvioida edistävän hallitusohjelman hiilineutraaliustavoitetta. Hallituksen päätös olla muuttamatta päätösperusteisesti kestävään kehitykseen varattuja määrärahoja on vastuullinen. Lisäksi esimerkiksi suunniteltu ilmastorahaston perustaminen voi toimia hyvänä tukena vähäpäästöisille ratkaisuille, ja rahaston toimintamekanismit tulisikin määrittää nopeasti. Kestävän kehityksen toimiin varattujen määrärahojen varsinainen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin (khk-päästöihin), hiilinieluihin tai luonnon monimuotoisuuden suojeluun on kuitenkin epäselvä. Ekologisen kestävyyskriisin hillitsemiseksi vaadittujen toimien kiireellisyyden takia olisi oleellista, että kaikkien julkisten toimien ilmasto- ja ympäristövaikutuksia arvioitaisiin jo budjettilaskelmissa niin paljon kuin mahdollista.

Lisäksi julkisen talouden suunnitelmat vuosille 2021-2024 vaikuttavat osin olevan ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kehyskaudella mainittu vähennys ’Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoihin’ 1171 milj. eurosta 846 milj. euroon ”koronavirustilanteen vuoksi lisätyn yritysrahoituksen maksatusten sekä hallitusohjelman kertaluonteisten lisäysten poistumisen takia” ei ole linjassa tulevina vuosina tarvittavien yrityssektorin merkittävien vähähiilisyysinvestointitarpeiden tukemisen kanssa.

Sitra on esittänyt esimerkkejä toimenpiteistä, jotka vauhdittaisivat Suomen taloutta ja työllisyyttä pandemian jälkihoidossa tulevaisuutemme kannalta kestävällä tavalla:

  1. Kestävä investointipaketti I ohjaisi lisävaroja julkisiin investointeihin kuten valtion ja kuntien joukko- ja kevyen liikenteen hankkeisiin.
  2. Kestävä investointipaketti II tukisi yksityisiä investointeja esimerkiksi rakennusten energiaremontteihin ja teollisuuden vähäpäästöisiin ratkaisuihin.
  3. Korotettu kotitalousvähennys kohdentuisi kotitalouksien energiaremontteihin ja uusiutuvan energian käyttöönottoon.
  4. Kestävien ratkaisujen hankintatuki soveltaisi erinäisiä tukia kansalaisten kestäviin hankintoihin määräaikaisesti korotettuna.
  5. Kansainvälisen liikenteen siirtymätuki kytkisi tuen alojen vähäpäästöisiin ratkaisuihin kuten energiatehokkaisiin kalustohankintoihin.
  6. Kestävän teknologian kilpailutus edistäisi investointeja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan kuten merituulivoimaan.
  7. Kestävän kehityksen verouudistus alentaisi välittömästi työn verotusta, mikä kriisin laannuttua kompensoitaisiin korottamalla vastaavasti ympäristö- ja kulutusveroja.

Kiertotalous osaksi kestävyyskriisin ratkaisua

Siirtyminen hiilineutraaliin kiertotalouteen on välttämätöntä ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen vastaamiseksi. Tämän saavuttaminen edellyttää lisäpanostuksia vähäpäästöisiin teknologioihin ja ratkaisuihin sekä materiaalikierron mahdollistavaan infrastruktuuriin.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat valtavia haasteita, ja nämä aiheuttavat painetta sekä muutostarpeita myös julkiselle taloudelle. Arviolta puolet kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 90 prosenttia luontokadosta aiheutuu materiaalien käyttöönotosta ja prosessoinnista. Kiertotalouden päästövähennyspotentiaali on etenkin raskaassa teollisuudessa hyvin merkittävä. Euroopassa noin puolet teräs-, alumiini-, muovi-, ja sementin tuotannon päästöistä voitaisiin vähentää kiertotalousratkaisuiden avulla vuoteen 2050 mennessä. Materiaalien kiertoasteen noustessa luonnon monimuotoisuuteen kohdistuva paine vähenee.

Hiilineutraali kiertotalous säästää luonnonvaroja ja lisää yritysten raaka-aine- ja resurssiomavaraisuutta parantaen samalla resilienssiä ja tuomalla kilpailukykyä talouteen. Kiertotalouden ratkaisuja on jo markkinoilla paljon, mutta ei riittävästi. Hiilineutraalin kiertotalouden saavuttaminen vaatiikin lisäinvestointeja sekä panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen sekä innovaatioihin. Kiertotalouden edistämiseksi esitetyistä määräaikaisista kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuista tulisi tehdä pysyviä.

Hiilineutraalius vaatii suunniteltua laajempia veromuutoksia

Verotusta on mainittu uudistettavan julkisen talouden suunnitelmassa hallituskauden aikana tehtävän kestävän kehityksen verouudistuksen avulla. Uudistus koostuu energiaverotuksen uudistuksesta, liikenteen verotuksen uudistuksesta, kiertotalouden edistämisestä sekä päästöperusteisen kulutusveron selvittämisestä. Osaksi tätä kestävän kehityksen verouudistusta on lueteltu julkisen talouden suunnitelmassa energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautuksen poistaminen, jota korvataan alentamalla II veroluokan sähköveroa EU:n sallimaan minimitasoon, yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon verotuen alentaminen, lämmityspolttoaineiden veronkorotus yhteensä 100 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana sekä lämpöpumppujen ja konesalien sähköveron alentaminen veroluokkaan II. Jo tänä vuonna tulee voimaan liikenteen polttoaineiden veronkorotus 250 miljoonalla eurolla. Lisäksi osana hallitusohjelmaan sisältyvää yritystukien leikkausta on päätetty poistaa asteittain parafiinisen dieselöljyn tuottovaikutukseltaan 120 miljoonan euron suuruinen laatuporrastus.

Verotus voi tehokkaasti vähentää päästöintensiivisten energiamuotojen käyttöä ja näin vauhdittaa päästövähennyksiä. Osiossa 5.7 mainittujen kestävän kehityksen verosiirtymään kuuluvien veromuutosten ei voida katsoa takaavan tarpeeksi suuria ja nopeita päästövähennyksiä Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Koljonen ym. (2019) tulosten mukaan erityisesti turpeen verotuen poistaminen on kriittistä tarvittavien päästövähennysten aikaansaamiseksi. Lisäksi liikenteen verotus tulee uudistaa, ja tämä tullee vaikuttamaan julkisen talouden pidemmän aikavälin kehyksiin. Kiertotalouden edistämiseksi verouudistuksen tulisi myös suuntautua laajemmin päästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen verotukseen.

Veromuutosten tekeminen sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla on kriittistä. Tämän vuoksi kestävän kehityksen verouudistuksissa alennetaan esimerkiksi työn verotusta tai lisätään tulonsiirtoja päästö- ja luonnonvaraverojen nousun rinnalla. Liikenteen ja energiaverojen uudistus tulisi tehdä myös mahdollisimman vaikuttavaksi päästöjen vähentämisen kannalta ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Ottaen huomioon tämänhetkisen taloustilanteen, laajimmat muutokset olisi hyvä toteuttaa vasta pahimpien kriisivaiheiden hieman hellitettyä. Näissä muutoksissa tulisi myös huomioida raakaöljyn hinnan lasku ja sen aiheuttamat muutokset vähittäishintoihin.

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?