Kuva: Patrik Rastenberger

Julkaistu 16.12.2014

Sitran trendit: Euroopan rakenteet rapistuvat

Mitä uudet, kunnianhimoiset visiot voisivat olla, ja keitä ne uudet poliittiset johtajat, joita Eurooppa nyt niin kovasti kaipaa?
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi , Sitra
Elina Kiiski Kataja on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hänen työtään on napata kiinni yhteiskunnassa jo nyt tapahtuvista tärkeistä kehityskuluista, joilla voi olla suuri merkitys tulevaisuudellemme.

Sitran trendit -artikkelisarjassa käydään läpi lokakuussa 2014 julkaistun Sitran trendilistan trendit yksitellen erilaisista näkökulmista. Tämä artikkeli on sarjan viides.

Sodanjälkeinen aika Euroopassa on ollut monessa mielessä huikea menestys. Sodan runteleman mantereen vakaa kulku rauhanliitoksi, maailman talousmahdiksi sekä liberaalin demokratian ja ihmisoikeuksien toteuttajaksi on globaalilla tasolla tarina vailla vertaa. 2010-lukua Euroopassa on kuitenkin leimannut vakava poliittinen ja taloudellinen apatia. Miksi uudistukset kautta mantereen ovat niin vaikeita toteuttaa?

Sitran johtava Aasian asiantuntija Teppo Turkki on vakavana.  Hän seuraa Taiwanista käsin Aasian kehitystä ja pohtii Euroopan tilaa huolestuneena.

”Aasian kehitys ei ole kilpailua lännen kanssa, vaan aivan oma kehitystarinansa, jolla kuitenkin on valtava merkitys Euroopalle. Aasiassa huikea määrä ihmisiä on siirtynyt tai on siirtymässä koulutettuun keskiluokkaan. Tuo määrä ja siihen mahtuva lahjakkuus on päätähuimaavaa.  Merkittävä ero Aasian ja Euroopan välillä näyttäisi olevan myös siinä, että Euroopassa yleinen ilmapiiri pelkää suhteellista köyhtymistä, talouslaman tuomaa, työttömyyden kautta tapahtuvaa kurjistumista, keskiluokan romahdusta ja hyvinvointivaltion purkautumista. Samaan aikaan Aasiassa on vahva positiivinen luottamus talouteen ja tulevaisuuteen, energiaa etsiä uutta, halu vaurastua sekä nälkä kilpailla paremmasta paikasta globalisaatiossa”, Turkki pohtii.

Aasian menestystä on toki helppoa selittää kiinniottajan roolilla jolla on vain voitettavaa. Eurooppalaisilla valtioilla puolestaan on paljon hävittävää ja monen mielessä vilkkuvat menneet loiston ja vaurauden ajat. Tilastot puhuvat kuitenkin karua kieltään. Koko EU:n kasvu on tällä hetkellä vain 0,3 prosentin luokkaa ja työttömiä on yli 24 miljoonaa. Työttömyyden kasvu syksyllä 2014 oli Suomessa euroalueen suurinta heti Italian jälkeen.

”Kyse on laajemmin myös demokratian ja johtamisen kriisistä Euroopassa. Poliittisilta johtajilta puuttuu isompi visio sekä kyky toteuttaa uudistuksia. Vaaleissa luvataan populistista politiikkaa, jota ei ole realistista toteuttaa ja uudistukset torpataan äänestäjien reaktion pelossa. Mikäli pohjoismaista hyvinvointivaltion mallia ei uudisteta, on uhkana kertakaikkinen konkurssi”, Turkki jatkaa.

Vai näkyisikö tunnelin päässä valoa sittenkin? Ekonomisti ja pitkän linjan EU:n tuntija Sinikka Salo on toiminut niin Suomen Pankin johtokunnassa kuin Euroopan keskuspankissakin pitkän uransa aikana. Salo tunnistaa vaikeudet, mutta sanoo päättäväisesti olevansa optimisti Euroopan suhteen.

”Eurooppalainen elämänmuoto on maailman mittakaavassa vailla vertaa. Ihmisoikeudet, sananvapaus ja oikeusvaltion periaatteet ovat asioita joissa Eurooppa on ylivertainen. Uskon että nyt ollaan heräämässä siihen, että mikäli haluamme säilyttää tämän eurooppalaisen elämänmuodon meidän on tehtävä uudistuksia”, Sinikka Salo pohtii.

Salo näkee myös aivan käden ulottuvilla asioita, jotka olisivat täysin tehtävissä ja joiden avulla voitaisiin Euroopassa ottaa pitkiä harppauksia eteenpäin. Salon mukaan nyt tarvitaan konkreettista yhdessä tekemistä julistusten ja pikkumaisen kotiinpäin vetämisen sijaan.

”Ensimmäisenä toteuttaisin rahoitusmarkkinoiden integraation ja loisin tässä yhteydessä aidon federalistisen rakenteen. Pankkiunioni, joka on saatu hyvälle alulle on toteutettava täydellisenä. Sen lisäksi olisi myös arvopaperimarkkinat saatava toteutumaan Euroopan laajuisina yritysten riskirahoituksen tukemiseksi. Yhteisvastuullisuutta voitaisiin edistää eurobondeilla, jotta saataisiin yhteisiä eurooppalaisia projekteja rahoitettua. Uskaltautuisin myös luomaan pienen EU-veron EU:n omaa budjettia varten ja yhteisiä rahastoja puskureiksi. Näistä seuraisi että EU joutuisi jälleen puhaltamaan tiiviimmin yhteen hiileen ja siten voimistuisi jälleen. Myös sisämarkkinoista saataisiin näin enemmän irti.

Sinikka Salon luettelemat keinot ovat pragmaattisia yhdentymisen välineitä joilla on kuitenkin suurempi tarkoitus.

”Euroopassa olisi nyt ymmärrettävä, että vain yhtenäisenä olemme vahvoja globaalissa kilpailussa. Niin moni asia olisi tehokkaampaa kun ne toteutettaisiin EU:n tasolla sen sijaan että kaikki jäsenmaat puuhaavat itse omiaan. Tämä koskee erityisesti Suomea! Meillä on viisi miljoonaa ihmistä, emme mitenkään voi pärjätä globaalissa kilpailussa yksin. Myös Venäjän nykyinen uhittelu vahvistaa tätä ajatusta. Mitä eurooppalaisempia olemme, sitä itsenäisempiä ja vapaampia olemme. Tällä hetkellä Venäjä rahoittaa esimerkiksi Front Nationalia, joka on Ranskan suuri EU-kriittinen puolue. Venäjä näkee hyötyvänsä Euroopan hajanaisuudesta ja pyrkii siksi osaltaan edistämään EU-kriittisiä voimia.”

Sinikka Salo viittaa puheessaan useaan otteeseen EU:n perustusten arkkitehteihin, joita kutsutaan nimellä “The Founding Fathers”. Heitä olivat esimerkiksi Robert Schuman, Konrad Adenauer, Valéry Giscard d’Estaing. Myöhemmin heidän perintöään totteuttivat voimakkaasti esimerkiksi Helmut Kohl ja Francois Mitterand EU-politiikassaan.

”Eurooppa oli sodan runtelema, jakautunut ja vararikossa toisen maailmansodan päätyttyä. Mutta perustajaisät näkivät että taloudellisen ja pragmaattisen yhdentymisen kautta voitaisiin saavuttaa suurempia unelmia, kuten pysyvä rauha. Tämä tavoite on saavutettu. Tulevan sukupolven on unelmoitava yhtä isosti, ei ole mitään syytä mikseivät yhtä suuren mittaluokan tavoitteet olisi mahdollisia! Saksojen yhdistyminen on tästä hyvä esimerkki. Jos tuolloin olisi kuunneltu ekonomisteja, eivät Saksat olisi yhdistyneet.  Yhdistyminen tehtiin poliittisella tahdolla ja visiolla”, Salo paukuttaa.

Kohti uutta Eurooppaa

Mitä nämä kunnianhimoiset visiot voisivat sitten olla ja keitä ovat uudet poliittiset johtajat joita Eurooppa nyt niin kovasti kaipaa?

Heikkoja signaaleja voi hakea maista, joissa uudistumaan on jo jouduttu. Espanja on yksi niistä maista, joissa uudistukset ovat tapahtumassa kipeän romahduksen kautta. 70-luvulta asti hallinneet konservatiivi- ja sosialistipuolueet ovat menettämässä totaalisesti äänestäjien luottamuksen. Työttömyyden ja velkataakan koettelema keskiluokka haastaa nyt vakavasti vanhat valtapuolueet, jotka ovat ryvettyneet korruptioskandaaleissa eivätkä ole suostuneet uudistumaan ja avautumaan yhteiskuntaan.

Barcelonalainen poliittinen aktivisti ja kiertotalouteen erikoistunut ekonomisti Joan-Marc Simon valottaa uuden poliittisen liikehdinnän taustoja.

”Kyseessä on koulutetun keskiluokan totaalinen kyllästyminen Espanjan valtapuolueiden poliittiseen kyvyttömyyteen. Nyt nämä uudet poliittiset liikkeet vaativat esimerkiksi läpinäkyvyyttä hallintoon ja politiikkaan, sekä vaalikausien rajoittamista kansanedustajille. Poliittinen systeemi on joutunut itsensä vangiksi kun poliitikot pelkäävät äänestäjiään ja jättävät kipeät päätökset tekemättä potkujen pelossa. Rajoittamalla parlamentaarikkojen valtakausi yhteen tai kahteen perättäiseen kauteen voitaisiin ainakin yksi osa demokratian kriisistä ratkaista, Simon kertoo.

Sinikka Salo on huolissaan vallan keskittymisestä. Hän näkee että osan uudistuksista estävät päättäjien omat intressit ja instituutioiden halu suojella saavutettuja etuja vaikka edut eivät enää olisikaan yhteisiä.

”Olen erittäin huolissani poliittisista virkanimityksistä jotka ulottuvat yhä laajemmalle virkamieskuntaan. Ainakin Suomessa tilanne näyttää jopa pahemmalta kuin 70-luvulla! Nyt tarvittaisiin sitä, että parhaat aivot ja kyvyt puoluekannasta riippumatta tekevät tärkeää virkamiesvalmistelua”, Salo sanoo.

Entä millaisia eväitä Euroopalla voisi olla parempiin talousnäkymiin kiihtyvässä globaalissa kilpailussa?

”Eurooppa ei tarvitse kiihtyvää kasvua vaan fiksumpaa resurssien käyttöä. Maailman suurin varallisuusaste on Euroopassa ja meillä on kaikkea mitä voimme toivoa. Sen sijaan Euroopan ideana pitäisikin olla hyvä elämä, ekologinen tehokkuus ja fiksu resurssien käyttö jo olemassa olevien oikeusvaltion periaatteiden, sananvapauden ja ihmisoikeuksien rinnalla. Täällä siihen olisi kaikki mahdollisuudet jos vain uskaltaisimme kulkea kohti uutta rohkeammin”, Joan-Marc Simon toteaa.

Hieman yllättäen myös Sinikka Salo on samoilla linjoilla esittäessäni Simonin näkemyksen tulevaisuuden suunnasta ja kiertotalouden mahdollisuuksista, sillä ekonomisteilta on Suomessa totuttu kuulemaan perinteisempää näkemystä siitä mistä menestys syntyy.

”Euroopan ei pidä eikä se voi kasvaa samoilla mittareilla kuin nousevat taloudet ja siksi kukoistus ja kasvu on etsittävä aivan uusista ajatuksista. Meillä on edelleen erittäin koulutettu väestö sekä upeaa erityisosaamista. Uudistumisen esimerkiksi Suomelle kävisi hyvin Saksa joka on myös suurteollisuuteen nojaava insinöörimaa. Melko lyhyessä ajassa he ovat menestyksekkäästi toteuttaneet Energiewenden, eli siirtyneet uusiutuviin energiamutoihin. Toki uudistus maksaa nyt mutta on pitkällä aikavälillä hyvä investointi ja tulee tuottamaan runsaasti innovaatioita. Samoin perinteinen teollisuus on uudistettu palveluliiketoiminnaksi sekä käyttöön on otettu modernin viestintäteknologian ja ICT:n tarjoamat mahdollisuudet täydessä mitassa. Suomalaisten yritysten pitäisikin pyrkiä yhteistyöhön saksalaisten kanssa yhä enenevässä määrin!”

Hiljattain pidetyillä Ahtisaari-päivillä Italian entinen ulkoministeri Emma Bonino kysyi puheessaan onko Euroopassa mahdollista kääntää tämänhetkinen ahdistus siitä että on niin paljon hävittävää pikemminkin ajatukseksi siitä, että juuri meillä on eniten asioita joiden puolesta taistella intohimoisesti, Sinikka Salo jatkaa samoja ajatuskulkuja.

”Toiveeni on että mennään eteenpäin ja siinä on myös realismia, olemme pystyneet vahvistamaan integraatiota vaikka kansallisvaltiot ovat käyttäytyneet hyvin lyhytnäköisesti. Jos haluamme että lapsenlapsemme saavat elää tavalla johon olemme Euroopassa tottuneet, meidän on uskallettava uudistua, toimittava yhdessä ja syvennettävä integraatiota. Muutama vuosi sitten jos puhuit eurooppalaisista arvoista kuten sananvapaus, oikeusvaltio, ihmisoikeudet sinut leimattiin vähän haihattelijaksi, nyt jo vähemmän. Ehkäpä läsnä oleva globaali todellisuus on tähän syynä, meillä on ainutlaatuinen vapaus josta uskon eurooppalaisten haluavan pitää kiinni”, Sinikka Salo pohdiskelee.

Kuinka tämä sitten tapahtuu? Sinikka Salo näyttää mietteliäältä.

”Ehkäpä on aika katsoa myös hieman historiaan. EU:n perustajilla oli suuria visioita jotka he toteuttivat. Nyt suurin osa heistä on jo kuollut, ja elossa olevat harmittelevat että työ on vielä kesken. Tässä on ehkä uuden sukupolven haaste ja toivon että löytyy ihmisiä jotka pelkäämättä tarttuvat siihen. Uskon että seuraavat kaksikymmentä vuotta ovat Euroopan tulevaisuuden osalta ratkaisevia sen osalta että löydämme uutta poliittista johtajuutta sekä uskallamme radikaalisti uudistaa eurooppalaisia valtioita ja instituutioita vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Ilman visionäärisiä ihmisiä mikään ei ole mahdollista, mutta ilman instituutioita mikään ei ole pysyvää”, Sinikka Salo toteaa Jean Monnet’a siteeraten.

Lue lisää:

Valery Giscard d’Estaing: La dernière chance de l’Europe

Sylvie Goulard, Mario Monti: De la démocratie en Europe

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksia84.pdf

Eurostat: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/2-14112014-AP/EN/2-14112014-AP-EN.PDF

Eurostat: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/unemployment_statistics

How Universal Basic Income will save us from the robot uprising: http://io9.com/how-universal-basic-income-will-save-us-from-the-robot-1653303459

Visio Suomelle: Kohti kestävää hyvnvointia: http://www.sitra.fi/julkaisu/2014/visio-suomelle

Aiemmin sarjassa julkaistu:

Taidot korvaavat tiedot

Vakaa työ murenee

Valtasuhteet siirtyvät

Eriarvoisuus kasvaa

Ota yhteyttä