archived
Arvioitu lukuaika 6 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Sitran trendit: Kaupunkien roolit korostuvat

Yhä suurempi osa ihmisistä asuu kaupungeissa. Onko maaseutuasuminen kohta täysin historiaa?

Kirjoittaja

Heli Nissinen

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Sitran trendit -artikkelisarjassa käydään läpi lokakuussa 2014 julkaistun Sitran trendilistan trendit yksitellen erilaisista näkökulmista. Tämä artikkeli on sarjan kahdestoista.

Yhä suurempi osa ihmisistä asuu kaupungeissa. Kaupunkien rooli korostuu erityisesti yhdyskuntasuunnittelussa, energiaratkaisuissa sekä päätöksenteossa. Rakennettu kaupunkiympäristö on muuttumassa yhtä tiiviimmäksi ja yhteiset, jaetut tilat ovat taas suosiossa.

Kaupungistumisen historia on pitkä. Historiallisesti kaupungistumisen alun voi sijoittaa jo 3000-luvulle ennen ajanlaskun alkua Egyptiin ja Mesopotamiaan. Suomessa kaupungistumiskehitys sai alkunsa 1200- ja 1300-lukujen taitteessa, jolloin Turku, Suomen ensimmäinen kaupunki, perustettiin.

Ennen teollistumisen aikakautta kaupungit olivat kuitenkin pieniä. Kaupungistuminen kiihtyi toden teolla vasta 1960-luvulla, jolloin alkoi ennen näkemätön rakennemuutos vanhasta maaseutuyhteiskunnasta kohti modernia, teollisuuden ja palvelualojen kautta työllistävää yhteiskuntaa.

Tällä hetkellä yli 70 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa. Euroopassa luku on jokseenkin samalla tasolla ja vastaavasti maailmassa noin 50 prosenttia.

”On ennustettu, että lähitulevaisuudessa jopa neljä viidestä suomalaisesta asuu kaupungeissa”, kertoo kehitysjohtaja Erkki Aalto RAKLI ry:stä. Ennuste maailmanlaajuisesti on noin 75 prosenttia.

Kaupunkiympäristöstä on siis tullut yhä enenevissä määrin ”luontainen” elinympäristömme. Huomenna syntyvä suomalainen syntyy todennäköisesti kaupungissa ja elää siellä koko elämänsä.

Miten kaupungit ja asuminen sitten muuttuvat lähitulevaisuudessa ja miten ne muokkaavat elämäämme?

Asuminen tiivistyy

Kaupunkiasumisen on tulevaisuudessa noudatettava maapallon kantokyvyn rajoja. Kaupunkien yhdyskuntasuunnittelu ja yhä yhteisöllisemmät kaupunkiasumisen muodot tulevat lisääntymään jo lähitulevaisuudessa sekä Suomessa että muualla maailmassa. On ekologisempaa asua tiiviimmin pienemmissä asunnoissa ja käyttää entistä enemmän yhteisiä kaupunkitiloja ja palveluita, kuten yhteisiä saunoja, kuntokeskuksia ja kaupunkiolohuoneita. Tähän ajaa myös kaipuu uudesta yhteisöllisyydestä, eräänlaisesta kylästä kaupungin sisällä.

Monissa kerrostaloissa on jo vanhastaan pesutupia ja yhteissaunoja sekä ilahduttavan usein myös yhteiskeittiöitä. Malta-talossa Helsingin Jätkäsaaressa voi nauttia päivällistä tai osallistua pilates-tunnille talon asukkaiden yhteisessä olohuoneessa. Talon kymmenennessä kerroksessa voi kävellä walk in -saunaan milloin vain ja vilvoitella yhteisellä kattoterassilla. Talon pienet asunnot eivät tunnu pieniltä, koska yhteistä tilaa koko talon väelle on yllin kyllin. 

Myös asuntojen jakaminen on muuttumassa entistä suositummaksi etenkin nuoren väestön keskuudessa. Vuonna 2013 jo noin joka kolmas perheetön helsinkiläinen nuori aikuinen asui kimppakämpässä. Koko maassa yhteisasujia on noin neljäsosa 15–35-vuotiasta. 

Tarve yhä tiiviimmälle ja resurssiviisaammalle eli luonnonvaroja fiksummin käyttävälle asumiselle näkyy myös rakennetussa kaupunkiympäristössä, joskin muutokset ovat siellä erittäin hitaita.

Viisas kaupunkisuunnittelu tähtää kestävään rakennettuun ympäristöön energiapihin ja hiiliniukan suunnittelun ja rakentamisen keinoin. Kestävyys tarkoittaa myös taloudellista kestävyyttä.

”Voimme saavuttaa mittavia säästöjä suunnittelemalla kaupunkimme kestävämmiksi”, kertoi Jeremy Oppenheim, Global Commission on the Economy and Climate -hankkeen johtaja maaliskuussa vierailullaan Suomessa.

”Kaupunkien infrastruktuuri on saatava päivitettyä nykyaikaan. On arvioitu, että esimerkiksi Kiinassa tehokkaammalla ja järkevämmällä kaupunkisuunnittelulla voidaan saavuttaa jopa sadan miljardin dollarin säästöt vuodessa,” Oppenheim jatkoi.

Rakennuksiin ja tekniikkoihin liittyvä energiatehokkuus on kuitenkin vain osa kestävyyttä kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa. Avainasemassa on ihmisten hyvinvointia lisäävien ja ympäristöä säästävien kulutustottumusten mahdollistaminen ja omaksuminen. Näihin kuuluvat muun muassa liikkumisen ja erilaisten energiatehokkaiden ja hiilineutraalien liikennejärjestelyjen huomioon ottaminen sekä palveluiden sijoittaminen ei vain asuinalueiden läheisyyteen vaan niiden sisälle. Ja nämä on tehtävä siis jo alueen suunnitteluvaiheessa.

”Tulevaisuuden kaupunki on kerrostalojen ekosysteemi, jossa itse kaupunki on koti,” sanoo Aalto.

Esteitä ja haasteita

Rakennetun ympäristön muutoksen esteinä ovat kuitenkin usein erilaiset säädökset ja kaavoitusmääräykset sekä erityisesti tapa, jolla niitä sovelletaan käytäntöön.

”Kestävän kehityksen kysymykset tullaan ratkaisemaan kaupungeissa. Maankäytön ja kaavoituksen toimintamallit elävät kuitenkin vielä entistä aikaa, kun nyt pitäisi siirtyä kohti tiiviyden ekonomiaa,” kertoo johtaja Mikko Östring RAKLI ry:stä.  

Toisaalta ongelmaksi kaupungeissa on muodostunut yhdyskuntarakenteen muutoksen, digitalisaation ja työelämän muutoksen myötä myös tilojen hukkakäyttö ja täysin tyhjinä seisovat tilat.

”Pääkaupunkiseutua on vaivannut jo pitkään krooninen toimistojen ylitarjonta. Tyhjien tilojen määrä on tänä vuonna noussut kaikkien aikojen ennätykseen, 12,5 prosenttiin toimistokannasta, ja tyhjien tilojen määrä uhkaa kasvaa merkittävästi,” Östring jatkaa. 

Tyhjien tilojen ilmeisimpiä ongelmia ovat yhdyskuntarakenteen hajoaminen ja alueiden elinvoimaisuuden heikkeneminen. Nämä heikentävät arjen sujuvuutta ja hyvinvointia. Pirstaleiset alue- ja palvelukokonaisuudet ja hajaantunut yhdyskuntarakenne luovat vajavaiset puitteet myös yritysten toiminnalle heikentäen innovaatioita, uusien työpaikkojen syntymistä ja kilpailukykyä.

Luonnonmukaiset kaupungit

Luonnon läheisyydellä on todistettu olevan erityinen vaikutus ihmisen terveyteen. Kaupungistumisen myötä mikrobiodiversiteetin eli lähiympäristön luonnon monimuotoisuuden väheneminen on heikentänyt ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Julkisuudessa on paljon puhuttu siitä, että erilaiset autoimmuunisairaudet kuten allergiat ovat lisääntyneet ihmisten siirtyessä kaupunkeihin pois luontoympäristön läheisyydestä.

”Mitä runsaampi viherympäristö meillä on, sitä rikkaampi mikrobiomi eli pieneliöiden yhdyskunta ihollamme elää ja sitä vahvempi luontainen immuniteettimme on”, kertoo lääketieteen tohtori, professori Tari Haahtela.

Kaupunkien suunnittelussa onkin ryhdytty kiinnittämään energiatehokkuuden ja yhteisöllisyyden lisäksi huomiota myös luonnonmukaisuuteen. Puistot, viherkatot, elävät seinät ja vertikaalinen viljely ovat tulevaisuudessa yhä tavallisempi osa kaupunkinäkymää.

”Ihminen tarvitsee jatkuvaa altistumista ympäröivälle luonnolle voidakseen hyvin. Työntäkää siis kätenne multaan”, neuvoo Haahtela.

Luonnonympäristön merkityksestä myös henkiselle hyvinvoinnille on keskusteltu paljon. Luontoa ja sen aineettomia arvoja voidaan hyödyntää arjen hyvinvoinnin parantamisen ja sosiaalisten ongelmien sekä ikääntyvän väestön hoivan ratkaisemisessa. Tätä tulevaisuudessa lisääntyvää toimintaa kutsutaan nimellä Green Wellbeing, ja sillä tarkoitetaan ihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua edistävää luontolähtöistä toimintaa.

Miten käy maaseudulle?

Tulevaisuuden kaupungit ovat yhä suurempia, mutta omaksuvat yhä enemmän kylämäisiä piirteitä mm. yhteisöllisen tiiviin asumisen ja luonnonmukaisuuden muodoissa.

Kolikon kääntöpuolena on maaseudun elinmahdollisuuksien heikkeneminen. Kyläyhteisöt ovat pienentyneet rajusti viime vuosikymmenten aikana, ja tulevaisuudessa yhä harvempi asuu maaseudulla. Onko maaseutuasuminen kohta täysin historiaa tai vain rikkaiden ulottuvilla?

”Alueiden uudistamisessa on otettava huomioon kaupunkien lisäksi sekä lähiöt että maaseutu. Ikääntyminen näyttäisi painottuvan tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin erityisesti maaseudulle ja työpaikat taas kaupunkeihin, mikä aiheuttaa suuria haasteita maaseudun elinvoimaisuudelle. Toisaalta tulevaisuudessa työpaikat ovat yhä vähemmän paikkaan sidottuja, mikä saattaa houkutella ihmisiä käyttämään enemmän aikaa maalla,” muistuttaa Aalto.

 

Linkkejä:

Naapurin kanssa: yhteiset saunat ja olohuoneet yleistyvät

”Samalla hinnalla ei saisi yksin mitään” – joka kolmas helsinkiläsnuori asuu kimppakämpässä

Resurssiviisaus-tietopaketti (pdf)

Low2No

Future of Cities research project

World Economic Forum: The Competitiveness of Cities

The Death of the American Mall

Resilient Cities: pathway to a more sustainable future (video)


Aiemmin sarjassa julkaistu:

Taidot korvaavat tiedot

Vakaa työ murenee

Valtasuhteet siirtyvät

Eriarvoisuus kasvaa

Euroopan rakenteet rapistuvat

Ilmastonmuutoksen seuraukset laajenevat

Hyvinvointi korostuu

Ekologinen kenkä puristaa

Teknologia integroituu arkeen

Voimaantuvat yhteisöt haastavat instituutiot

Eliniät venyvät

Mistä on kyse?