Suomi on suorastaan paradoksi – Vaaliteemaksi demokratian tulevaisuus

Poiminta kolumnista:

Mitäs jos vaalikeväänä puhuisimme myös Suomen demokratian tilasta ja tulevaisuudesta? Päivän polttavien ja valtapoliittisten kysymysten lisäksi pureutuisimme itse perustuksiin, eli miten vahvalla ja vakaalla pohjalla Suomen demokratia on oikeasti.

Voisimme ehkä jopa hivenen yllättyä siitä, miten globaalin demokratian laskuvesi näkyy myös meillä, vaikka olemme edelleen siinä monella mittarilla vahvoja.

Suomessakin yhteiskunnallinen osallistumisinto hiipuu, mikä näkyy suoraan äänestysaktiivisuudessa. Kansainvälisen luottamustutkimuksen (OECD 2021) mukaan Suomi on suorastaan ”paradoksi”, sillä olemme edelleen korkean luottamuksen maa, vaikka kansalaistemme usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on heikkoa.

Tässä poikkeamme voimakkaasti pohjoismaisista naapureistamme, joiden äänestysaktiivisuus parlamenttivaaleissa on yli 10 prosenttiyksikköä korkeampi monimuotoisemmasta äänestäjäkunnasta huolimatta.

“

Voisimme ehkä jopa hivenen yllättyä siitä, miten globaalin demokratian laskuvesi näkyy myös meillä, vaikka olemme edelleen siinä monella mittarilla vahvoja.

Vaalien jälkeen pysähdymme hetkeksi päivittelemään äänestysaktiivisuuden epätyydyttävää tasoa, mutta varsinaisiin toimenpiteisiin se ei ole johtanut.

Vaalien yhdistäminen, äänestysiän laskeminen tai sähköisen äänestämisen kokeileminen ovat kaikki varteenotettavia vaalidemokratian uudistuksia, vaikka eivät yksinään riitä lisäämään osallistumista tai vahvistamaan demokratiaamme. Ja osallistumista päätöksentekoon tulisi olla myös vaalien välillä.

Heinosen koko vieraskolumnin voit lukea Kauppalehdestä.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Ilmiö

Usko demokratian kykyyn ratkaista ongelmia horjuu, mutta tilanne ei ole toivoton

uutiset

Yli puoli miljoonaa suomalaista haluaisi osallistua enemmän yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jos se olisi nykyistä helpompaa