Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Saara Lehtonen

Julkaistu 19.12.2014

Tehdään vaikuttavuusinvestoimisesta Hollywood-tason juttu!

Tehdään vaikuttavuusinvestoimisesta ja vastuunkantamisesta Hollywood-tason juttu, ehdotti yksi Sitran joulukuisen seminaarin vieraista.
Kirjoittajat
Johtava asiantuntija, Pääomasijoitukset, Sitra
Marja toimii Sitran sijoitusyksikössä johtavana asiantuntijana.
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Suomessa on ilahduttavan paljon vaikuttavuusinvestoimisesta kiinnostuneita henkilöitä ja tahoja. Näin voi päätellä Sitran joulukuisen seminaarin runsaasta osallistujamäärästä. Kulttuurikeskus Korjaamossa järjestetty tilaisuus oli ensimmäinen, jossa vaikuttavuusinvestoimisen eri osapuolet – sijoittajat, julkinen sektori ja palveluntuottajat – tuotiin konkreettisesti saman pöydän ääreen keskustelemaan ja ideoimaan hyviä investointikohteita. 

Tilaisuuden alustuksista vastasivat Sitran johtava asiantuntija Mika Pyykkö, valtiosihteeri Olli Pekka Heinonen, bisnesenkeli Ari Korhonen, Pankki 2.0:n Jenni Selosmaa ja VATT:n tutkimusjohtaja Antti Moisio

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen mukaan vaikuttavuusinvestoiminen on hyvä työkalu, kun halutaan saada aikaan muutoksia.

”Julkisiin palveluiin suhtaudutaan usein tavaratalona, josta kansalaiset valikoivat itselleen sopivia palveluita. Tosiasia on, etteivät julkiset resurssit yksinkertaisesti riitä tavaratalon ylläpitämiseen, eikä malli edes mahdollista hyvää vaikuttavuutta”, Heinonen painotti.

Vaikuttavuusinvestoimisessa valtion tehtävänä olisi kertoa, mikä on se yhteiskunnallinen hyvä, jota tavoitellaan – ja muiden tehtäväksi jäisi miettiä, miten tavoitteisiin parhaiten päästään. Malli kannustaa innovaatioihin ja uudenlaisten palvelumallien kehittämiseen, mihin työhön voisivat osallistua myös erilaiset (yhteiskunnalliset) yritykset ja yhdistykset.

Heinosen mukaan Suomen innovaatioympäristössä olisi kuitenkin kehittämisen varaa: ”On valitettavaa, että regulaatio voi estää tehokkaasti uusia innovaatioita Suomessa. Tällä täytyy noudattaa vallitsevia liiketoimintakonsepteja tai markkinoille ei ole tulemista. Uber-taksipalvelu on tästä yksi esimerkki”, hän muistutti.  

Heinosen mukaan julkinen sektori voisi oppia vaikuttavuusinvestoimisesta sitä, miten asioita pannaan toimeen johdonmukaisesti, tavoitteellisesti ja tehokkaasti.

”Jos julkista ja yksityistä sektoria ei jatkossa kyetä limittämään tiiviimmin toisiinsa, emme pääse pitkän aikavälin hyvinvointitavoitteisiimme”, Heinonen painotti.

Yhteiskunnallinen hyöty osaksi sijoituskriteereitä

Vuoden bisnesenkeli Ari Korhonen haastoi omassa puheenvuorossaan julkisen sektorin mukaan vaikuttavuusinvestoimisen talkoisiin. Ilman julkista sektoria sekä hyötyjen mitattavuutta malli ei hänen mukaansa liikahda eteenpäin.

Sijoittajan näkökulmasta katsottuna vaikuttavuus on yksi lisäulottuvuus normaaleihin sijoituskriteereihin, mutta muutoin yleiset sijoitusperiaatteet pätevät: sijoittajat etsivät hyviä rahoituskelpoisia kohteita ja hajauttavat sijoituksensa useampaan hankkeeseen mieluiten yhdessä muiden sijoittajien kanssa. Enkelisijoittajat tuovat sijoituskohteisiinsa rahan lisäksi osaamispääomaa ja erityisosaamista sekä edellyttävät osakassopimusten solmimista sekä hallituspaikkaa.

”Sijoittaja on kiinnostunut oman arvomaailmansa mukaisista sijoituskohteista, joten vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnan mission tulee olla helposti ymmärrettävä ja viestittävä”, Korhonen vinkkasi. Luontaisia kohtaamisia potentiaalisten sijoituskohteiden ja sijoittajien välillä tarvittaisiin hänen mielestään lisää.

 Tilaisuudessa useasti esille noussutta vaikuttavuusmittaamisen haasteetta tarkasteli Antti Moisio Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Moisio kertoi verrokkiryhmien rakentamisen ja satunnaistamisen tärkeydestä sekä korosti etukäteissuunnittelun tärkeyttä. Jenni Selosmaan yhteenveto marraskuussa Lontooseen suuntautuneen vaikuttavuusinvestoimisen opintomatkan opeista herätti sekin keskustelua mittaamisesta. SROI (Social Return on Investment) on yksi käytössä olevista menetelmistä. Siinä tarkastellaan sosiaalisten hyötyjen ja toimintaan käytettyjen resurssien välistä suhdetta (ns. SROI-luku).

 ”Lontoossa opimme, että kannattaa ratkoa haasteita yhdessä ja kokeilla asioita. Vaikuttavuusinvestoiminen on oppimisprosessi, jossa sekä julkinen sektori, markkinat sekä tuki ja infrastruktuuri toimivat yhdessä luoden pyhän kolmiyhteyden”, Selosmaa totesi.

Pienryhmien ideasatoa

Tilaisuuden lopuksi osallistujat pohtivat pienryhmissä vaikuttavuusinvestoimisen käytännön sovelluksia. Näitä mahdollisia pilottihankkeita ryhmät tunnistivat seuraavilta sektoreilta: syrjäytyneisyys, työttömyys, liikkumattomuus ja päihderiippuvuus.  

 Tässä muutamia lisähavaintoja ja ehdotuksia:

– Tarvitaan toimivia yhteiskunnallisia liiketoimintakonsepteja, ammattimaisia tiimejä sekä koskettavia tarinoita. Yleinen näkemys oli se, että kun nämä elementit ovat kohdallaan, saadaan sijoittajatkin mukaan.

– Yhteiskunnallisista ongelmista aiheutuvat kustannukset tulee selvittää, jotta myös kustannusten maksajat eli kunnat ja valtio kiinnostuvat vaikuttavuusinvestoimisen mahdollistamista säästöistä.

– Suomeen tarvitaan markkinapaikka, jossa sijoittajat ja palveluntarjoajat voivat kohdata.

– Yhteiskunnallisiin toimijoihin liittyvää hautomotoimintaa tulisi kehittää.

– Vaikuttavuusinvestointirahastolle olisi palveluiden tuottajien puolelta selkeä tilaus.

Yhden osallistujan sanoja lainaten: ”tehdään hyväntekemisestä ja vastuunkantamisesta Hollywood- tason juttu!” Vaikuttavuusinvestoimisen voisi kiteyttää merkitykselliseen tekemiseen sekä hyvän kierrättämiseen!

Mistä on kyse?