Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 09.11.2017

Tehtäviä kiertotalouteen

Tätä tehtävää voit käyttää kokonaisuutena sellaisenaan tai muokata siitä mieleisesti. Katso lopussa myös opettajan materiaalipaketti!

Tehtävä Kestävä arki -teemapäivälle ja sen ryhmätöille

1. Tutustukaa aiheeseen

 

  • Pienilläkin arjen teoilla on merkitystä ja etenkin kun iso joukko ihmisiä tekee saman.
    • Jos esim. nyt kulkee autolla, niin jo se on positiivinen muutos jos vaihtaa puolet automatkoista julkisiin tai polkupyörään – ja vielä parempi jos saa muutkin kaverit innostumaan samaan tekoon.
    • Jos nyt syö lihaa kaikilla aterioilla, niin vaihtamalla vaikka 3 liha-ateriaa viikossa kasvisruokaan tuo positiivisia vaikutuksia – ja vielä parempi jos saa muutkin kaverit innostumaan samaan tekoon.
  • Teoilla, joilla on ympäristöhyöty on paljon myös muita hyötyjä, esim.
    • Pyöräily parantaa kuntoa ja lisää liikuntaa sekä säästää rahaa, jne.
    • Julkisilla liikkuminen auton sijaan lisää aikaa kaverien kanssa kun muutkin kulkee julkisilla tai antaa mahdollisuuden lukea lehtiä, tms. säästää rahaa, jne.
    • Kasvisruoka parantaa terveyttä, tuo uusia makuelämyksiä, on eettistä, jne.
  • Kiertotalous, mitä se tarkoittaa ja mitä se on käytännössä, miten se vaikuttaa minun/9-luokkalaisen elämään ja mitä voin itse tehdä.
  • Miksi ekologisuus on vaikeaa vaikka tietoa on niin paljon
  • Kestävän arjen ei tarvitse merkitä luopumista. Jo nykyään on olemassa monia palveluita tai sovelluksia, jotka itse asiassa mahdollistavat vähintään yhtä hyvän ellei jopa paremman elämänlaadun kuin vanhan tottumukset, esim. ruoan kotiinkuljetuspalvelut, tavaroiden lainauksen oman tavaran ostamisen sijaan, jne. Ja näitä tulee koko ajan lisää.
  • Kerrotaan asioista ja innostetaan muita kokeilemaan uusia tapoja tehdä asioita!

2. Jakautukaa ryhmiin ja valitkaa aihe

Oppilaat jaetaan sopivan kokoisiin pienryhmiin (opettaja päättää ryhmän koon). Ryhmille annetaan yksi aihealue/ saavat valita aihealueen:

  1. Liikkuminen,
  2. Tavarat ja palvelut
  3. Ruokailu
  4. Arjen fiksut teot

Ryhmätyön lopuksi jokaisella ryhmällä on oltava tuotettuna yhteenveto käsittelemästään aiheesta (esim. video tai juliste). Opettaja antaa tarkemmat ohjeet sille, millainen tuotoksen tulee olla.

2.1. Liikkuminen

Jokainen ryhmäläinen tekee ensin itsenäisesti tehtävän Testaa millainen liikkuja olet? ja pohtii seuraavia kysymyksiä:

  • Millaisia muutoksia voisit tehdä arjessasi vähentääksesi autolla liikuttuja kilometrejä.
  • Mitä hyötyjä näet siinä, että liikkuisit auton sijaan enemmän julkisilla kulkuneuvoilla, pyörällä tai jalan?
  • Millaisissa tilanteissa koet autolla liikkumisen välttämättömänä ja millaisissa tilanteissa taas joku muu kulkuväline (mikä?) voisi olla hyvä valinta?

Seuraavaksi valitkaa pienryhmässä alla olevista teitä kiinnostava aihe (tai useampi?), pohtikaa sitä yhdessä ja tehkää siitä ohjeiden mukainen yhteenveto.

  1. Miten koulu- ja harrastusmatkoja voisi kulkea vähäpäästöisemmin? Suunnitelkaa ja toteuttakaa koulullenne innostava videomainos, joka kannustaa oppilaita liikkumaan koulumatkat polkupyörällä, kävellen ja julkisilla kulkuneuvoilla. Pohtikaa lisäksi myös sitä mitä muutoksia koulun pihaan ja ympäristöön pitäisi tehdä, jotta tämä olisi helpompaa ja turvallisempaa.
  2. ”Autoissa on keskimäärin 1,5 henkilöä per matka ja ne seisovat (pysähtyneenä) 92% paikoillaan.” Mitä asialle voisi tehdä? Mitä eri palveluita ja sovelluksia löydätte, jotka jo nyt mahdollistavat autojen yhteiskäytön, kimppakyydit, vuokraamisen, jne.? Kehittäkää mainos, jossa tuotte näitä mahdollisuuksia esille innostavasti.
  3. Kuvitelkaa tilanne, jossa te saatte opettaa omia vanhempia fiksumpaan liikkumiseen. Pohtikaa yhdessä miten vanhempanne kulkevat töihin, kauppaan, harrastuksiin, jne. ja miettikää miten vanhempanne voisivat muuttaa liikkumistaan vähäpäästöisemmäksi. Tehkää yhdessä innostava opetusvideo vanhemmillenne.

2.2. Tavarat ja palvelut

Jokainen ryhmäläinen tekee ensin itsenäisesti tehtävän Testaa millaisia vaatteisiin liittyviä kulutustottumuksia sinulla on? ja pohtii seuraavia kysymyksiä:

  • Arvioi omaa kulutustyyliäsi. Millainen kuluttaja olet?
  • Ovatko käyttötavarasi ja vaatteesi kestäviä, monikäyttöisiä, uusia, kierrätettyjä, korjattavia, harvoin tarvittavia…?
  • Pohdi mikä painoarvo valintatilanteissa on hinnalla, ekologisuudella, eettisillä arvoilla? Löytyykö tuotteita, joissa nämä kaikki ovat kohdallaan?
  • Mihin vaatteesi ja käyttötavarasi päätyy, kun niitä ei enää voi käyttää?
  • Luonnonvarojen säästö on vastuunottoa kestävästä tulevaisuudesta. Missä kulutuksesi määrää voi vähentää?

Seuraavaksi valitkaa pienryhmässä alla olevista teitä kiinnostava aihe (tai useampi?), pohtikaa sitä yhdessä ja tehkää siitä ohjeiden mukainen yhteenveto.

  1. Pohtikaa mitä kaikkia sellaisia tavaroita teillä on kotonanne, joita teillä tarvitaan ja käytetään hyvin harvoin. Etsikää ja tutkikaa mitä erilaisia mahdollisuuksia, palveluita, sovelluksia, jne. jo nyt on olemassa, jotta jokaisen ei tarvitse ostaa esim. omaa porakonetta, ikkunanpesuvälineitä, jne. joita loppujen lopuksi tulee käytettyä vain hyvin harvoin. Miten tällaisia tavaroita pystyisi saamaan tehokkaampaan käyttöön? Suunnitelkaa koulullenne innostava videomainos, jossa kannustatte muita oppilaita käyttämään näitä ratkaisuja.
  2. Katsokaa Esko Valtaojan Kiertotalous ja ihmiskunnan tulevaisuus -video. Eskon mukaan nykyinen elämäntyylimme vaatisi 5 maapalloa. Kootkaa ryhmässä lista syistä, mistä tämä johtuu. Miettikää ja luokaa näistä viiteen ongelmaan ratkaisuehdotus. Äänestäkää ryhmässänne näistä viidestä ratkaisuehdotuksesta kaksi suosituinta. Tehkää molemmista ratkaisuehdotuksista innostava mainosvideo (tai yksi video, jossa esitellään molemmat ehdotukset). Mainosvideon tavoitteena on saada ”myytyä” ehdottamanne idea muulle luokalle.
  3. Tehkää alle olevat kaikki kolme kyselyä koulunne oppilaille. Kyselyiden teemat liittyvät kulutustottumuksiin, vaatteiden valintaperusteisiin ja vaatteiden ostamiseen.
    Kysely 1 | Kysely 2 | Kysely 3
    Tutkikaa kyselyistä saamianne vastauksia. Keskustelkaa ryhmässä ainakin seuraavista asioista:
  • Vaikuttavatko koulunne oppilaat tämän kyselyn perusteella vastuullisilta kuluttajilta?
  • Mitkä asiat painavat ostopäätöksen tekemisessä eniten?
  • Oliko vastausten välillä paljon hajontaa, eli vastasivatko eri ihmiset aivan eri tavoilla?
  • Vastasivatko tulokset odotuksianne?

Valitkaa kyselyn tuloksista jokin asia, jossa koulunne oppilaat voisivat toimia vastuullisemmin ja tehkää siihen liittyen heille suunnattu innostava kannustusvideo.

2.3. Ruokailu

Jokainen ryhmäläinen tekee ensin itsenäisesti seuraavan tehtävän:

Muistele edellispäivän ruokailujasi niin tarkasti kuin pystyt ja listaa paperille kuinka paljon söit kasviksia kullakin aterialla (mitä kasviksia ja paljonko).

Kasviksiin kuuluviksi voit laskea vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät niin raakoina, kypsennettyinä, haudutettuina, vokattuina, grillattuina, soseutettuina, lisäkkeinä, ruoan joukossa, pääruokina, jälkiruokina kuin välipaloinakin. Perunaa ei lasketa mukaan, koska sillä on oma erityinen asemansa ruokavaliossamme.

Arvioi listauksesi perusteella syötkö tarpeeksi kasviksia. Suositeltu päivittäinen kasvismäärä on puoli kiloa, joka on suunnilleen sama määrä kuin kuusi omaa kourallista.

Vaihtoehtoisesti voit tehdä linkin takana olevan testin, jos se tuntuu helpommalta.

Kasvisten lisääminen ruokavaliossa on helppoa ja siitä on paljon hyötyä. Kasvisten syöminen edistää terveyttä, säästää rahaa, tuo vaihtelua ruokavalioon sekä antaa uusia makuelämyksiä ruokaan ja ennen kaikkea on ympäristön kannalta hyvä valinta.

Seuraavaksi valitkaa pienryhmässä alla olevista teitä kiinnostava aihe (tai useampi?), pohtikaa sitä yhdessä ja tehkää siitä ohjeiden mukainen yhteenveto.

  1. Tarkastelkaa koulun ruokalistaa kuluneen viikon osalta ja pohtikaa seuraavia kysymyksiä:
    • Mitä ruokavaihtoehtoja ruokailijoille on ollut päivittäin tarjolla?
    • Mitä kasvispääruokavaihtoehtoja on tarjolla? Entä mitä kasviksia on pääruoan lisäksi tarjolla?
    • Onko ruokalistassa huomioitu meneillään olevan satokauden kasviksia? Katsokaa apumateriaaleista tietoa satokauden kasviksista.
    • Käykö ruokalistasta esille mitkä ruoista ovat luomua ja mahdollisesti lähellä tuotettuja?
    • Mitkä ruokalistan ruoista ovat sellaisia, jotka ovat teidän mielestänne hyvänmakuisia? Mitkä taas eivät maistu?
    • Miettikää miten kuluneen viikon ruokalistaa voisi muuttaa, jotta ruoka olisi yhtä aikaa terveellistä, maukasta ja ympäristöystävällistä. Voitte myös etsiä uusia mielenkiintoisia ruokareseptejä, joita haluaisitte kokeilla kouluruoalla. Suunnitelkaa ruokalista uusiksi.
    • Tehkää koulun keittiölle videoviesti, jossa esittelette suunnittelemanne viikon ruokalistan ja tuotte esille miksi tämä ruokalista kannattaisi ottaa käyttöön.
      Linkki koulujen ruokalistaan.
  2. ”Jos ruokahävikki olisi valtio, se olisi USA:n ja Kiinan jälkeen maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja.” Keskustelkaa erilaisista tilanteista, joissa syömäkelpoista ruokaa laitetaan roskiin. Listatkaa näitä tilanteita. Keksikää jokaiselle tilanteelle jokin ratkaisu, miten kannattaisi toimia, jotta ruokaa ei joutuisikaan roskiin. Miettikää myös millaisia ruokia näistä ruoantähteistä voisi tehdä (ks. vinkkejä apumateriaaleista) ja kerätkää ylös hyviä reseptejä. Tehkää innostava video kavereillenne, jossa annatte kaksi vinkkiä siitä miten ruokahävikkiä voi vähentää ja esitelkää ainakin yksi resepti tähderuoan käyttämiseksi.
  3. ”Suomessa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkeä kohti.” Mitä asialle voisi tehdä? Mitä eri palveluita, tuotteita ja sovelluksia löydätte, jotka jo nyt mahdollistavat sen, että ruokaa ei joudu roskiin. Keksittekö ehkä jonkin uuden ratkaisun? Kehittäkää mainos, jossa tuotte näitä mahdollisuuksia esille kavereillenne innostavasti.
Näitä voit hyödyntää avuksi:

2.4. Arjen fiksut teot

”Ootko kuullut, että suurimman osan kasvihuonekaasupäästöistä tuotetaan me, tavalliset ihmiset, jotka asuu tavallisissa kodeissa? Entä sitä, että me voidaan puolittaa hiilijalanjälkemme ja säästää samalla rahaa ja parantaa elämänlaatuamme? Se vaatii meiltä tietysti tekoja, pieniä ja suuria, mutta ei mahdottomia. Se, että vaan pieni osa meistä tekee ympäristön puolesta kaikkensa, ei kuitenkaan auta. Jos taas miljoona suomalaista tekee fiksuja tekoja nykyistä useammin, sillä päästään pidemmälle. Näistä teoista tulee tapa ja tavoista elämäntapa. Kun aloitat itsestäs, niin huomaat, että saat sun perheen mukaan ja myöhemmin monen muunkin.”

Selatkaa pienryhmässä läpi 100 fiksua arjen tekoa ja tarkastelkaa teon vaikutusta ympäristöön (pieni / keskisuuri / suuri vaikutus).

  • Ryhmä käy yhdessä läpi 100 fiksua tekoa ja jokainen ryhmän jäsen poimii kustakin kategoriasta 1) liikkuminen, 2) matkailu, 3) asuminen, 4) ruoka, 5) palvelut ja 6) hyvä teko) vähintään kaksi (2) omaa suosikkiaan ja listaa ne.
  • Ryhmäläiset esittelevät valitsemansa teot toisille ryhmäläisille ja perustelevat heille miksi ne ovat hänen suosikkinsa. Tämän jälkeen keskustellaan ryhmässä ja kirjataan ylös ketkä kaikki ryhmässä jo tekevät arjessaan kyseisen teon ja ketkä taas eivät sekä mitä syitä sille on, että he eivät näin tee.
  • Ryhmä ideoi yhdessä kaksi uutta fiksua tekoa ja kirjaa ne ylös samoin kuin perustelut sille mitä eri hyötyjä tai haasteita näihin tekoihin liittyy.
  • Ryhmä valitsee yhdessä kaikista esitetyistä suosikkiteoista yhteensä neljä fiksua tekoa, joilla on suuri vaikutus ympäristöön.
  • Ryhmä tekee yhdessä videon, jonka tarkoitus on saada myös kaikki luokkalaiset innostumaan tekemään näitä tekoja.
Näitä voit hyödyntää avuksi:

Opettajan materiaalipaketti: Kiertotalous ja kestävä arki:

Mistä on kyse?