Kuvaaja: Patrik Rastenberger

Julkaistu 14.05.2013

Terveyskioski täydentää Ylöjärven perusturvan palveluja

Kirjoittaja

Kirjoittaja on julkisen talousjohtamisen tutkija Tampereen yliopistossa.

Terveyskioskista haetaan tukea ja neuvontaa

Suomen ensimmäinen terveyskioski täyttää 4 vuotta. Uuden tutkimuksen mukaan terveyskioskia käyttävät edelleen eniten yli 60-vuotiaat, mutta uusi kasvava asiakasryhmä on alle 30- ja yli 70-vuotiaat miehet. Toiminnan painopiste on siirtymässä terveysmittauksista motivoivaan terveysneuvontaan. Monella kävijöistä on pitkäaikaissairaus tai psykososiaalisen tuen tarve. Terveyskioski voi varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen palvelumuotona toimia väylänä kunnan muihin palveluihin.

Tampereen yliopistossa tehty jatkotutkimus selvitti terveyskioskin käyttöä ja mahdollisuuksia kehittää matalan kynnyksen palveluja Ylöjärven sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tutkimuksen mukaan terveyskioskin toiminta on muuttunut kokonaisvaltaisempaan terveyden edistämisen suuntaan: valistamisen sijaan pyritään motivointiin. Yleisin käyntisyy oli yhä terveysmittauksissa, mutta terveysneuvonnan osuus kaksinkertaistui.

Miehet käyvät kioskilla usein

Vaikka terveyskioskin tyypillinen asiakas on eläkkeelle jäänyt nainen, miesten osuus kasvoi (44 % kävijöistä). Tämä on sairauksien varhaisen tunnistamisen kannalta merkittävä havainto, koska yleensä miesten terveysongelmat liittyvät elämäntapoihin.

Miehiä oli yli puolet myös terveyskioskia paljon käyttävistä. Suurkäyttäjät, joilla oli yli 10 käyntiä vuodessa, tekivät 16 % kioskin kaikista käynneistä. Osa käytti lisäksi myös muita terveyspalveluja. Terveyskioskin asiakasrakenne alkaa muistuttaa terveyskeskusta, jossa ison osan käynneistä tekee marginaalinen ryhmä. Kioskia runsaasti käyttävien käyntisyyt liittyivät muita enemmän sairauksien hoitoon. Palvelujärjestelmän hallinnoinnin kannalta ensisijaista olisi miettiä, miten näitä palvelujen suurkäyttäjiä autetaan parhaiten.

Terveyskioskin tarkoitus ei ollut hoitaa pitkäaikaissairauksia, vaan tuottaa toisenlaista terveyshyötyä. Monet kävijöistä tarvitsevat terveysneuvontaa tai sairauden omaseurantaan liittyvää ohjausta. Työntekijöiden mukaan terveyskioskista haetaan tukea painonhallinnasta mielenterveysasioihin. Myös alkoholinkäytöstä puhutaan päivittäin. Siksi erilaiset riskitestit on koettu hyödylliseksi työmuodoksi. Terveyskioskin ennaltaehkäisevällä työllä voi olla laajemminkin merkitystä, erityisesti jos toiminta tukee muita avohoidon palveluja.

Lisääkö matala kynnys palvelujen käyttöä?

Terveyskioskista saa apua pieniinkin huoliin helposti ja ilman ajanvarausta. Kioskin käyntimäärä kasvoi edellisistä tutkimusjaksoista yli kolmanneksen ja ylöjärveläisten osuus lisääntyi. Palvelutuotannon näkökulmasta kioskin saama suosio ja pelko kysynnän lisääntymisestä voi kuitenkin kannustaa paradoksaalisesti kynnyksien ”korottamiseen” muualla. Siksi palveluja kehitettäessä huomio tulisikin suunnata siihen, mitä yhden palvelun kynnyksettömyys merkitsee koko järjestelmälle.

Tutkimuksen mukaan muihin palveluihin pääsy oli terveyskioskia hankalampaa. Se antaa aihetta pohtia, mistä matalan kynnyksen palvelun käyttö johtuu: vaikeasta hoitoon pääsystä muualla, ohjauksen puutteesta vai moniongelmaisuudesta? Osa terveyskioskin kävijöistä tarvitsisi mielenterveys-, päihde- tai sosiaalityön palveluja. Tämä edellyttää asiakasseurannan ja moniammatillisen yhteistyön tiivistämistä. Madallettua asiointikynnystä tarvitaan palveluissa, jotka tukevat kuntalaisten hyvinvointia ja joista on mahdollisuus tarvittaessa siirtyä erityispalveluihin. Kaikkia kynnyksiä, kuten ajanvarausta, ei tarvitse poistaa. Jo palvelukynnysten korkeuserojen uudelleen määrittäminenkin voi riittää.

Lisätietoja Tampereen yliopiston jatkotutkimuksesta:

Matalan kynnyksen palvelumalli perusturvan palvelualueella

Mistä on kyse?