archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Tiedon avulla resurssitehokkuuden solmuja auki

Kirjoittaja

Julkaistu

Kuinka parantaa eri toimijoiden sisäistä resurssitehokkuutta? Entä kuinka luoda yritysten välisiä kumppanuuksia, joiden kautta jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntäminen tehostuu? Fyysisten prosessien ja virtojen ohella nämä kysymykset liittyvät vahvasti tiedon hallintaan ja hyödyntämiseen.

Resurssitehokkuus vaatii tietoa resursseista. Mitä paremmin tätä tietoa pystytään keräämään, jäsentämään, hyödyntämään ja jakamaan, sitä suuremmat mahdollisuudet on saada aikaan tehokkuutta ja toimijoiden välistä yhteistyötä.

Keski-Suomen Energiatoimiston selvityksessä kartoitettiin saatavilla olevia tietovarantoja resurssien, energian ja materiaalien, kulutuksesta. Näkökulmana oli alueellinen resurssitehokkuus, eli mitä energia- ja materiaalitietoa on saatavilla ja kuinka tietoa voidaan kerätä ja hyödyntää alueellisen resurssitehokkuuden parantamiseksi. Kartoitus sisälsi tietovarannot primäärienergiasta ja loppukäytön energiasta sekä materiaalivirroista, kattaen yhdyskuntajätteet, maatalouden ja teollisuuden jätteet sekä sivutuotteet. Selvityksessä pyrittiin myös tunnistamaan, kuinka hyvin eri tietovarannot ovat tällä hetkellä hyödynnettävissä ja kuinka tiedon hankintaa, avoimuutta ja saatavuutta tulee kehittää.

Tietovarantojen hyödyntämismahdollisuudet ovat moninaiset, ja valittu hyödyntämistarkoitus määrää pitkälti, minkälainen ja -tasoinen tieto on käyttökelpoista. Jos halutaan tarkastella resurssien käyttöä, trendejä, tehokkuutta ja indikaattoreita yleisemmällä, esimerkiksi kunnan tai maakunnan tasolla, riittää alueellisen tason tieto. Tällaista tietoa saa jo melko hyvin tilastoista tai viranomaisilta toimijakohtaisena, jolloin siitä voidaan aggregoida aluetason tietoa. Jos taas halutaan sukeltaa tarkemmin toimijoiden prosessien ja yhteistyön parantamiseen, tarvitaan tarkempaa toimijakohtaista tietoa.

Suomessa on luotu viranomaisten ja tilastoinnin tarkoituksiin järjestelmä, jolla kerätään runsaasti tietoa energia- ja materiaalivirroista. Yleisesti tietojen julkisuus ja avoimuus on Suomessa melko hyvää, ainakin kun puhutaan valtakunnallisen ja maakunnallisen tason tiedosta. Julkinen ja helposti saatava tieto ei kuitenkaan yleensä ole niin tarkkaa ja kattavaa, että sen avulla päästäisiin optimoimaan resurssien käyttöä.  Lisäksi toimijakohtaisen tarkan tiedon saamiselle ja hyödyntämiselle on esteitä muun muassa tietosuojan ja tilastojen otospohjaisuuden vuoksi.

Hyödyllistä olisikin saada avoimemmaksi etenkin lähellä toimijoita olevaa tietoa. Uudenlaista avointa tietoa voidaan luoda esimerkiksi yhdistelemällä uutta ja olemassa olevaa tietoa innovatiivisesti. Tällainen tieto voisi hyödyttää monia, niin yhdyskuntasuunnittelijoita kansalaiseen. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Espoon aurinko- ja geoenergiakartat, jotka osoittavat yksittäisten kiinteistöjen mahdollisuuksia ottaa käyttöön paikallisia energianlähteitä. Lisäksi Espoon kaupunki kutsuu nyt energiayhtiöitä ja kiinteistönomistajia avaamaan omaa energian kulutus- ja tuotantopaikkatietoaan, joiden avulla voidaan selvittää, kuinka jonkin alueen paikallinen tuotanto voisi kattaa omaa kulutusta.

Resurssitehokkuutta palvelevien ratkaisujen synnyttämiseksi onkin tärkeää saada toimijoiden sisäinen tieto ja osaaminen hyödynnettäväksi. Tämä vaatii tiedonkeruumenetelmien ja automatisoinnin kehittämistä ja tiedon keräämistä muotoon, joka mahdollistaa tiedon jakamisen ja hyödyntämisen kumppanuuksien luomiseksi. Toisaalta tämä vaatii myös yritysten, julkisten ja muiden toimijoiden sitouttamista ja oikeanlaisten kannustinten luomista. Täytyy luoda niitä paljon puhuttuja win-win tilanteita ja pyrkiä siihen että resurssitietojärjestelmät tai resurssitietopankit palvelevat myös organisaatioiden omaa sisäistä resurssien hallintaa ja päivittäistä työtä. Tässä voidaan aloittaa pienemmästä, keskittyen tiettyihin toimijoihin ja resurssijakeisiin ja tietoa voidaan jakaa aluksi ajaltaan ja yksilöinniltään karkeampana, liikkuen myöhemmin kohti tarkemman tiedon jakamista sitoutumisen ja yhteistyön syventyessä.

Tärkeää on laittaa itse toimijat ja heidän hyötynsä keskiöön. Julkisen tahon roolina voisi olla tarjota alusta ja työkaluja, joilla luodaan uudenlaista tehokkuutta ja heidän välilleen uudenlaista dynamiikkaa, ja synnytetään jotain mistä ei vielä tiedetä – eli uutta resurssiviisautta.

Tutustu myös Lauri Penttisen esitykseen: Energia- ja materiaalitietovarantojen kartoitus

You need to accept statistics-cookies to display content from Slideshare

Open cookie settings

Tietovaranto selvitys 26.11.2013 from Sitra / Ekologinen kestävyys

Mistä on kyse?