Arvioitu lukuaika 5 min

Tiedosta etuoikeutesi ja muuta maailmantuska toiminnaksi

Globaali sivistys kuulostaa ylevältä, mutta se on käytännönläheistä. Sivistyksen avulla ihminen ymmärtää oman asemansa maailmassa ja sen, miten hän itse voi vaikuttaa.

Kuva: Eve Nieminen, Sitra

Kirjoittaja

Terhi Hautamäki

vapaa toimittaja

Julkaistu

Ilmastokatastrofi ei ole kaikille sama. Saarivaltion hurrikaaneista kärsivä maanviljelijä, elinkelvottoman kotiseudun jättävä pakolainen tai kulutustottumuksiaan pohtiva länsimaalainen kohtaavat sen hyvin eri tavoin. Ympäristökriisit, köyhyys ja eriarvoisuus liittyvät yhteen, ja päätökset meillä vaikuttavat toiselle puolelle maailmaa.

”Ei voida ratkaista yhtä ongelmaa ilman että ratkaistaan kaikkia. On tarkasteltava maailman ilmiöitä systeemisesti”, sanoo globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestöstä Fingosta.

Järjestöt, sivistystyön ammattilaiset ja tutkijat pohtivat nyt näitä kysymyksiä Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hankkeessa, jota rahoittaa Sitran Sivistys+-projekti ja jonka toteuttaa Fingo. Tavoitteena on vahvistaa kansalaisjärjestöjen ääntä ja tuoda globaalia näkökulmaa keskusteluun, jota käydään sivistyksestä ja tulevaisuudesta.

Hankkeessa kutsutaan uusia toimijoita globaalin sivistyksen äärelle. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla kannustaa ihmisiä mukaan rakentamaan kestävää tulevaisuutta. Hanke selvittää, millaista sivistystä tarvitaan, jotta voidaan vastata viheliäisiin ongelmiin, mikä on keskeistä myös Sivistys+-projektissa.

Perinteisesti sivistys on usein mielletty kansakunnan sivistämiseksi, mutta kansallinen painotus on tämän päivän maailmassa liian kapea. Sivistys+ haluaa vahvistaa sivistystä globaalina vuoropuheluna. Kehitysyhteistyö ei ole vain auttamista, vaan yhteistyötä, jossa globaali vastuunkanto hyödyttää kaikkia.

Globaali sivistys kuulostaa ylevältä, mutta Kivimäki-Pelluzin mukaan se on ihmisläheistä.

”Se ei ole vain kirjanoppinutta sivistystä vaan sydämen sivistystä: sitä, että osaa käydä dialogia muiden kanssa. Se on vuorovaikutusta, osallistumista ja konkreettisia tekoja.”

Sivistyksen avulla ihmiset löytävät tapoja vaikuttaa

Fingon hankkeen perustana on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030. Agenda 2030 esittää kunnianhimoisen tavoitteen: kaikki ihmiset saavat vuoteen 2030 mennessä tiedot ja taidot, joita tarvitaan globaalisti kestävän ja oikeudenmukaisen kehityksen edistämiseen.

Jotta tiedot ja taidot auttavat meitä eteenpäin, tarvitaan myös eettistä kompassia ja halua vaikuttaa yhteiskunnassa. Sivistyksen avulla ihminen voi hahmottaa, miten hän kytkeytyy muuhun maailmaan ja miten hän voi osallistua. Samalla on käytävä kriittisesti läpi sitä, millaisia globaaleja vaikutuksia on oman yhteiskuntamme rakenteilla ja toimintamalleilla.

Kivimäki-Pelluz sanoo, että sivistys on perinteisesti mielletty pitkälti länsimaissa tuotetuksi tiedoksi ja asiantuntemukseksi.

”Meidän pitää kuunnella, miten sivistyksestä ja tulevaisuudesta keskustellaan eri puolilla maailmaa. Pitää kuulla myös globaalin etelän näkökulmia ja rakentaa tietoa yhdessä.”

Sivistystä tarvitaan muutosvoimaksi, ja globaali sivistys on kykyä kuvitella hyviä ja mahdollisia tulevaisuuksia. Marraskuun alussa noin 30 järjestöihmistä, tutkijaa, opettajaa ja yritysten edustajaa kokoontui Globaalin sivistyksen hackathoniin, jossa pohdittiin, miten sivistystyön tekijät voisivat innostaa kansalaisia aktiivisuuteen.

Yksi hackathonissa syntynyt esitys kuvasi vuoden 2080 näkökulmasta vuotta 2030, jolloin kestävän kehityksen tavoitteet saavutettiin. Ajatuksena oli näyttää, kuinka eläytymisen ja draaman avulla voidaan katsoa ongelmia eri suunnasta ja hahmottaa ratkaisuja luovemmin.

”Sillä tavoin voidaan luoda uskoa, että suunta on mahdollista kääntää. Voidaan vaikuttaa tunteisiin ja saada aikaan muutosta asenteissa ja toiminnassa”, Kivimäki-Pelluz sanoo.

Median pitäisi lisätä globaalia ymmärrystä

Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hankkeessa on yhtenä kumppanina media-alan kehitysyhteistyöjärjestö Vikes. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii tietoa ja ymmärrystä maailmasta, ja siinä medialla on tärkeä rooli. Journalismilla ja sosiaalisella medialla on iso merkitys maailmankuvan rakentajana. Siksi on tärkeää pohtia, millaista globaalia sivistystä media edistää. Antaako se välineitä tulevaisuuden kuvitteluun ja toimintaan paremman tulevaisuuden eteen?

Perinteisessä mediassa kotimaan- ja ulkomaanuutiset on jaoteltu omiin osioihin ja talous ja kulttuuri erilleen. Mutta tämän päivän globaalit kysymykset eivät mahdu lokeroihin. Ilmastonmuutos tai pakolaiskriisi eivät ole vain kotimaan tai ulkomaiden aiheita.

Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck toivoo, että media osaisi kytkeä ilmiöitä paremmin toisiinsa: tuoda esiin, miten tapahtumat muualla liittyvät Suomeen. On myös tärkeää, ettei keskitytä liikaa Suomi-näkökulmiin, kuten ilmastotoimien kustannuksiin Suomessa.

”Olisi myös hienoa, jos maahanmuuttokeskustelussa pystyisi miettimään muuttajan näkökulmaa eikä vain sitä, että on jokin tulva, joka tulee tänne ja aiheuttaa ongelmia.”

Media-alan kehitysyhteistyöjärjestö Vikes työskentelee toimittajien ja opiskelijoiden parissa sekä Suomessa että maailmalla, ja se on mukana Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hankkeessa.

Starckin mukaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan avarakatseista ja empaattista sivistystä. Tätä syntyy parhaiten, kun ihmiset kohtaavat ja tekevät töitä yhdessä. Hän mainitsee media-alan tasa-arvohankkeen, jossa oli suomalaisia, tansanialaisia ja nepalilaisia toimittajia.

”Siinä oivallettiin, että ongelmat eri maissa – esimerkiksi vihapuhe ja naistoimittajien asema – ovat aika samanlaisia, vaikka mittakaava on eri. Tärkeää kaikkialla on se, että tasa-arvo ei ole vain naisten hanke, vaan toimituksissa kaikkien pitää ymmärtää sen merkitys.”

Globaali sivistys ei koskaan kehity vain yhteen suuntaan. Kehitysyhteistyössäkin oppiminen on aina molemminpuolista.

”Kun suomalaisia toimittajia lähtee kouluttamaan tai seuraamaan hanketta, monesti suurimmat ahaa-elämykset tapahtuvat heidän päässään. Toivon mukaan oppeja myös jaetaan eteenpäin ja osataan paremmin kertoa, mitä elämä on kehittyvissä maissa.”

Uusi tieto voi tuntua epämukavalta ja pahalta

Millä tavoin sinä olet etuoikeutettu? Millaiset ennakkoluulot ohjaavat sinua, kun kohtaat ihmisiä? Kohdistuuko sinuun ennakkoluuloja?

Globaali sivistys lähtee siitä, että tunnistaa oman asemansa ja etuoikeutensa. Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hankkeessa nähdään, että kestävä tulevaisuus on oikeudenmukaista.

Länsimaisten yhteiskuntien kehitys pohjautuu osittain kolonialismiin, ja niiden perinteinen sivistys on ollut usein etuoikeutetun eliitin määrittelemää sivistystä. Globaali ymmärrys ja tulevaisuuteen suuntautunut, empaattinen sivistys on mahdollista vain, jos voidaan purkaa näitä lähtökohtia.

Se on usein epämukavaa ja vaikeaa. Kouluttaja, järjestöaktiivi Akunna Onwen on työskennellyt Anti-Racist Forumissa, Rauhankasvatusinstituutissa ja afrosuomalaisten Good Hair Day -kollektiivissa. Hän kouluttaa opiskelijoita ja opettajia, ja hän on pohtinut paljon eriarvoisuuksien tunnistamista ja purkamista.

”Se ei ole maailman helpointa. Muistan kun tapasin yliopisto-opiskelijan, joka oli juuri oppinut saamelaisten suomalaistamisesta ja järkyttynyt saamelaisten kohtelusta. Uusi tieto voi tuntua hirveän pahalta”, Onwen sanoo.

Onwenin mukaan maailmantuska on hyvä asia, koska se kertoo siitä, että välitämme. Onwen puhui lokakuun lopussa Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hankkeen iltapäiväkahveilla rohkeudesta käsitellä sortoa ja epätasa-arvoa – ja myös rohkeudesta mokata, koska sitä sattuu.

Asenteet voivat vaivata, vaikka tarkoitus olisi hyvä. Hyväntahtoinen yritys tuoda esiin ”afrikkalaista kulttuuria” saattaa ylläpitää kliseitä yhdestä stereotyyppisestä afrikkalaisuudesta. Suomen Kuvalehdessä kerrottiin, kuinka lukiokirjat kertovat ”laulujen ja tanssien” Afrikasta yhä kliseitä, jotka kuvaavat enemmän perinteistä maaseutuelämää kuin nyky-Afrikkaa. Vahingollisia stereotypiat ovat silloin, jos toistellaan kuvaa köyhästä, autettavasta globaalista etelästä.  Tämä voi saada länsimaiden valta-aseman näyttämään itsestäänselvältä.

”Stereotypiat vaikuttavat siihen, millaista maailmaa tulevaisuuden aikuiset rakentavat. Tiedän monia opettajia, jotka yrittävät etsiä erilaista materiaalia, erilaisia representaatioita muista kulttuureista. Uskon vahvasti, että itse voi ravistella niitä rakenteita, joissa on sisällä.”

Globaali sivistys ei saa jäädä vain omien tunteiden pyörittelyksi. Maailmantuska voi kannustaa toimintaan. Onwen mainitsee, että kasvatustyötä tekevä voi pohtia, mistä hänen pitää hankkia lisätietoa ja mitä työtapoja uudistaa. Omat etuoikeudet tiedostaen voi tehdä paljon hyvää.

”Meillä kaikilla on jonkin verran valtaa. Koulutuksen pitäisi tarjota jokaiselle ihmiselle ymmärrys siitä, miten hän voi itse vaikuttaa asioihin.”

Projekti

Sivistys+

Sivistyksen tarina on päivitettävä vastaamaan nykyajan haasteisiin. Sivistys+-projektin tavoitteena on luoda ja vahvistaa sivistystä, joka antaa meille entistä suuremman valmiuden uudistua ja vastata viheliäisiin ongelmiin. Tällainen sivistys myös luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia kulutuskeskeisyyden sijaan.

Kirjoittaja

Terhi Hautamäki

vapaa toimittaja

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä lukuun lisää Terhi Hautamäen artikkeleita sivistyksestä.

Mistä on kyse?