Kuva: Daniel Schildt

Julkaistu 16.02.2015

Tulevaisuuden kotitaloudet onnistuivat!

Tulevaisuuden resurssiviisasta elämää kokeilleet kotitaloudet pystyivät pienentämään luonnonvarojen kulutustaan ja hiilipäästöjä merkittävästi.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Sitra
Hanna-Leena työskentelee asiantuntijana Sitran resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemalla. Hän vastaa projektipäällikkönä kesäkuussa 2017 järjestettävästä World Circular Economy Forum 2017 -tapahtumasta.

Tulevaisuuden resurssiviisasta elämää kokeilleet jyväskyläläisperheet pystyivät pienentämään luonnonvarojen kulutustaan ja hiilipäästöjä merkittävästi. Suurimmat myönteiset ympäristövaikutukset saatiin uusilla liikenneratkaisuilla, ja ruokavaliomuutoksilla. Ja mikä parasta, muutosten tekeminen oli perheiden mielestä hauskaa.

”Saamme lähes pari tuntia lisää omaa aikaa per kauppamatka, se on todella tervetullut lisä”, kertoi Tulevaisuuden kotitalous -hankkeeseen osallistunut jyväskyläläinen perheenäiti Salla Pehkonen. Pehkosen perhe kokeili hankkeen aikana Kauppakassi ovelle -palvelua, joka tuo ostoslistan mukaisesti tuotteet kaupasta kotiin. Palvelu vähentää yksityisautoilun tai muun liikkumisen tarvetta – ja säästää asiakkailta aikaa ja vaivaa. Palvelu osoittautuikin niin mainioksi, että Pehkoset ovat jatkaneet sen käyttämistä kokeilun jälkeenkin ja innostaneet naapureita ja ystäviä mukaan.

Tulevaisuuden kotitalous -hankkeessa Sitra kutsui viisi jyväskyläläistä kotitaloutta kokeilemaan tulevaisuuden resurssiviisasta elämää. D-mat oy:n ja Big Plans Bakeryn kanssa yhteistyössä toteutetussa hankkeessa etsittiin tapoja muuttaa kotitalouksien arkea resurssiviisaammaksi. Mittareina käytettiin materiaali- ja hiilijalanjälkeä. Mittaustulosten pohjalta kotitalouksille laadittiin yhteisen ideoinnin avulla lista kokeiluja, jotka liittyivät erityisesti ruokaan, liikkumiseen ja asumiseen. Nämä kolme elämänaluetta ovat myös ne, joista aiheutuu eniten ympäristökuormitusta. Hankkeessa kokeiltiin muun muassa sähköllä toimivaa yhteiskäyttöautoa, ostosten kotiinkuljetuspalvelua, lihapainotteisen ruokavalion muuttamista terveyssuositusten mukaiseksi, omakotitaloasumisen vaihtamista keskusta-asumiseen, autoilun vaihtamista joukkoliikenteen käyttöön, etätyöskentelyn lisäämistä, suunniteltiin asunnon energiaremonttia ja kodin neliöiden tehostamista.

Kokeilun aikana kaikkien kotitalouksien materiaalijalanjälki ja hiilijalanjälki laski merkittävästi. Esimerkiksi Kimmo Suomen ja Eeva-Liisa Vihisen talous onnistui hankkeen aikana enemmän kuin puolittamaan oman materiaalijalanjälkensä. Pariskunta muutti kokeilujakson ajaksi haja-asutusalueelta isosta omakotitalosta kerrostalokaksioon Jyväskylän keskustaan. Pienempi asunto keskustassa pudotti materiaalijalanjälkeä noin kymmeneksellä, mutta vielä enemmän muutto näkyi parin arkiliikenteen määrässä. Arkiliikenteen väheneminen pienensi materiaalijalanjälkeä peräti 39 prosenttia ja hiilijalanjälkeä 31 prosenttia.

”Täällä nyt ihmettelemässä ensimmäistä aamua kerrostalokaksiossa. Ympärillä kerrostaloja, mutta järvikin pilkottaa sentään… Kohta KÄVELEMÄLLÄ toimistolle!” kirjoitti Eeva-Liisa Vihinen Facebookiin kummastellen 4. marraskuuta 2014.

Myös Laukkarisen viisihenkisen perheen jalanjälki pieneni hankkeen aikana huomattavasti: materiaalijalanjälki noin neljänneksellä ja hiilijalanjälki melkein puolittui. Suurin selittäjä ympäristökuormituksen pienenemiseen oli siirtyminen oman auton käytöstä yhteiskäyttöautoon ja  joukkoliikennepalvelu Kutsuplussan käyttöön. Tarvepohjaista joukkoliikennettä, eli Kutsuplus-palvelua, ei ole Jyväskylän seudulla saatavissa, joten sen kokeilu simuloitiin taksilla: etukäteen perheen kanssa oli sovittu kiinteät ajat ja reitti, jotka perhe voi kulkea taksilla. Etenkin lasten harrastuskuljetuksissa säästyi aikaa, bensaa ja ympäristöä.

”Nyt kun tarve kyytiä lapsia on vähentynyt, minun ja Marin oma aika on lisääntynyt, mikä on ollut erittäin tervetullutta”, Antti Laukkarinen kertoi kokeilun tuloksista.

”Ratkaisu ei ole tuntunut mitenkään erityisen raskaalta, ja suunnitelmissa onkin ryhtyä miettimään, miten Kuohun kyläyhteisön kesken voisi kehittää jakamispalveluita erityisesti liikkumisen osalta”, Laukkarinen jatkoi.

Pehkosen nelihenkisen perheen ympäristökuormitus oli hankkeen alkaessa kaikkein pienin, ja hankkeen aikana he onnistuivat pienentämään sitä entisestään esimerkiksi kokeilemalla kauppakassipalvelua ja vegaanista ruokavaliota, eli käytännössä karsimaan eläinkunnan tuotteet ruokavaliostaan. Yhdessä asuvat liikuntatieteen opiskelijat Tytti Simola ja Eveliina Keinonen suunnittelivat ruokalistansa etukäteen ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaan, käyttivät ostosten kotiinkuljetuspalvelua ja vähensivät lihankulutuksensa terveyssuositusten mukaiseksi. Näin he saivat materiaalijalanjälkeään pienennettyä peräti tuhat kiloa vuodessa – ja myös ruokahävikki pieneni.

Sinkkutaloudessa asuvan Liina Vartian ja muidenkin suosikkikokeilu ja merkittävä ympäristökuormituksen vähentäjä oli kuitenkin yhteiskäyttöauto, sähköllä kulkeva Tesla, jota kokeiluun osallistuvat saivat käyttää vapaasti. He vähensivät näin omaa yksityisauton käyttöään ja testasivat, miten auton jakaminen toimisi käytännössä. Urheilullinen Tesla herätti huomiota myös kaupungilla.

”Kaupan pihassa sain ihmetteleviä katseita, kun työnsin ostoskärryt auton nokalle ja nostelin ostokset nokkapellin alla olevaan säilytystilaan. Resurssiviisaus-kokeilun takia kasseissa oli paljon kasviksia, niinpä yksi puolituttu siinä parkkiksella leukailikin, että kulkeeko tuo autokin kasviksilla”, Antti Laukkarinen kertoi. Laukkaristen runsaasti autoa käyttävässä perheessä yhteiskäyttöauto mahdollisti myös useammat bussimatkat. Uusi arkiliikenne pudottikin perheen materiaalijalanjälkeä 15 prosentilla.

Tulevaisuuden kotitalous -hanke osoitti, että monille resurssiviisaille – eli luonnonvaroja ja päästöjä säästäville ja hyvinvointia lisääville – palveluille olisi kysyntää Jyväskylän alueella.

”Monia palveluja perheet jäivät hankkeen jälkeen kaipaamaan, sillä ne helpottivat elämää ja olivat myös taloudellisesti järkeviä. Hanke oli tärkeä, koska se näytti, että resurssiviisas elämä, joka tulevaisuudessa meillä varmasti on edessä, ei tarkoita elämän rajoittamista. Hankkeen kotitalouksilla mitään ei suljettu arjesta pois, vaan heille löydettiin vaihtoehtoinen tapa tehdä asia – jopa entistä mukavammalla tavalla”, sanoo Sitrassa hanketta vetänyt asiantuntija Hanna-Leena Ottelin.

”Tulevaisuuden kotitaloudet näyttivät meille, että kotitalouksilla on valmius ja mahdollisuus pudottaa jalanjälkiänsä nopeastikin. Tämä kuitenkin edellyttää, että puitteet ja tarjonta kehittyy samassa tahdissa. Kun yritykset tarjoavat uusia palveluja, kuten yhteiskäyttöautoja tai kodin tilojen uudelleensuunnittelua, ja kaupunki edistää uusia ratkaisuja esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa tai etätyömahdollisuuksina, voivat kotitaloudet nopeasti toteuttaa huomattaviakin muutoksia. Tällaista maailma tarvitsee”, toteaa hankkeen suunnittelusta ja jalanjälkilaskennasta vastannut toimitusjohtaja Michael Lettenmeier D-mat oy:stä.

Hankkeen loppuraportista löydät mm. hankkeeseen osallistuneiden kotitalouksien kokemuksia sekä kotitalouskohtaiset mittaustulokset.

Mistä on kyse?