sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
On vaikea nähdä, miksi tulevaisuustyöpajat asukkaiden kanssa eivät jatkossakin olisi hyvinvointialueelle tärkeitä.
Näin sanoo johtava asiantuntija Hanna Raevuori Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta. Hän on suunnitellut Sitran Tulevaisuusvalta-kokeiluhankkeessa sitä, miten kuntalaisten näkemyksiä tulevaisuudesta voidaan paremmin huomioida hyvinvointialueen strategiatyössä.
Kokeilussa Keusote järjesti tulevaisuustyöpajoja yhteistyössä Klubitalot ESKOT ry:n kanssa. Klubitalot tarjoavat vertaistuellista toimintaa ja yksilöohjausta mielenterveyskuntoutujille, joiden näkemyksiä tulevaisuudesta harvemmin kuullaan päätöksenteossa. Työpajat olivat osa hyvinvointialueen strategiakausittain toistuvaa tulevaisuustyöskentelyä.
Kokemukset työpajoista olivat hyviä, Raevuori kertoo. Niiden järjestäminen oli helppoa ja edullista. Osallistujat olivat innostuneita. Lopputuloksena entistä useampi heistä uskoi voivansa vaikuttaa omaan ja hyvinvointialueensa tulevaisuuteen. Lisäksi strategiatyöhön saatiin uusia näkemyksiä, jollaisia Keusoten tulevaisuustyöstä vastaava lautakunta ei ollut yhtä vahvasti tunnistanut. Tällainen oli esimerkiksi digivastaisuus, joka tulevaisuustyöskentelyn myötä huomioitiin paremmin digihyvinvointipalveluiden skenaariossa.
”Kukaan ei ole toista viisaampi siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu tai ei tapahdu. Kuntalaisilla voi omien kokemustensa kautta olla hyvin erilaisia näkemyksiä tulevaisuuteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista, kuin mitä virkamiehet ovat tottuneet ajattelemaan”, Raevuori sanoo.
Mutta miten asukkaat tai kansalaiset saadaan mukaan keskusteluun tulevaisuudesta? Entä miten heidän näkemyksensä aidosti tuodaan päätöksenteon osaksi? Tätä on pohdittu muissakin Sitran Tulevaisuusvalta-ohjelman kokeiluhankkeissa.
Tulevaisuusvallan laajentaminen lisää luottamusta ja vakautta
Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Tulevaisuusvallan laajentaminen vuorostaan on sitä, että kutsutaan mukaan tulevaisuuskeskusteluun ja tuodaan esiin ääniä, jotka ovat jääneet huomioimatta.
Sitran Tulevaisuusvalta-ohjelmassa tulevaisuusvaltaa on laajennettu viidessätoista eri kokeiluhankkeessa. Yksi näistä on Keusoten ja Klubitalojen kokeilu. Julkisen sektorin ja päätöksenteon tulevaisuusvaltaa laajennettiin myös esimerkiksi Tuusulan kunnan sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kelan kokeiluhankkeissa.
Mielekäs tulevaisuus
Nurmijärven ja Tuusulanjärven Klubitalojen jäsenille eli mielenterveyskuntoutujille pidettiin työpaja, jossa he laativat vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen kehittämis- ja tulevaisuuslautakunta hyödynsi tulevaisuuskuvia, kun se laati skenaarioita hyvinvointialueen toiminnasta 2040-luvulla. Kun skenaarioluonnokset olivat valmiit, Klubitalojen jäsenet pohtivat yksittäiseen skenaarioon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Kehittämis- ja tulevaisuuslautakunta huomioi nämä, kun se viimeisteli tulevaisuustyötään. Hankkeessa laadittiin myös Klubitalojen asiakkaille tehtävävihko henkilökohtaisten tulevaisuustaitojen vahvistamiseen. Tulevaisuustyöskentelyä pyritään tuomaan Klubitalojen toimintaan valtakunnallisesti. Kokeilun toteuttivat Keusote ja Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry. Lue lisää kokeilusta Keusoten nettisivuilta.
Kuva: Jaakko Porokuokka, Sitra
Moniäänisempi kuntastrategia
Tuusulassa järjestettiin yli 20 työpajaa tai vapaamuotoista tulevaisuuskeskustelua maahanmuuttajien sekä työ- ja päivätoiminnan ja tuetun asumisen asiakkaiden kanssa. Työpajoissa käsiteltiin ensin henkilökohtaisia ajatuksia tulevaisuudesta. Tämän jälkeen kerättiin tietoa siitä, millaisia näkemyksiä kuntalaisilla on kunnan tulevaisuudessa. Näkemykset huomioidaan kuntastrategian valmistelutyössä. Samalla selvitettiin, minkälaiset asiat estävät kuntalaisia osallistumasta keskusteluun kunnan tulevaisuudesta, ja miten osallisuustyötä tulisi kehittää aliedustettujen ja haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden näkökulmasta. Näiden huomioiden pohjalta kehitetään osallistumisen malli, jota jatkossa voidaan hyödyntää Tuusulan osallisuustyössä kunnan eri toimielimissä ja yksiköissä. Kokeilun toteutti Tuusulan kunta. Lisätietoa kokeilusta on Tuusulan kunnan nettisivuilla.
Kuva: Jaakko Porokuokka, Sitra
Avoin dialogi tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnasta
Kela järjesti lapsille, lapsiperheellisille ja ikäihmisille tulevaisuustyöpajoja tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnasta. Niissä kerättiin kansalaisten näkemyksiä muun muassa siitä, mitä hyvä hoiva tarkoittaa, miten se voidaan tulevaisuudessa järjestää ja millaisia arvoja tähän liittyy. Näkemyksiä hyödynnetään STM:n hallituskausittain tehtävän konsernistrategian päivittämisessä ja erityisesti Kelan, mutta myös koko STM:n hallinnonalan ennakointityössä. Lisäksi työpajan opeista laaditaan malli, jonka avulla kansalaisia voidaan jatkossa kuulla hallinnonalan strategia- ja ennakointityön osana. Kokeilu linkittyy THL:n ehdotukseen siitä, että pitkän aikavälin hyvinvointitavoitteita määriteltäisiin yhdessä kansalaisten kanssa. Kokeilun päätteeksi tehdään avoimeen käyttöön opas, joka neuvoo tulevaisuusvallan laajentamiseen strategiaprosessissa. Kokeilun toteuttavat Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kela.
Kuva: Jaakko Porokuokka, Sitra
Julkisen sektorin strategiatyöhön tarvitaan tulevaisuuskeskustelua kuntalaisten ja etenkin aliedustettujen ryhmien kanssa, sanoo Tuusulan yhteisömanageri Katja Repo.
”Jos esimerkiksi kuntastrategia nojaa vain viranhaltijoiden näkemyksiin tulevaisuudesta, se ei voi vähentää eriarvoistumista tai edistää kaikille asukkaille hyvää tulevaisuutta”, Repo sanoo.
Erityisasiantuntija Riikka Pellikka Sosiaali- ja terveysministeriöstä lisää, että kansalaisten kanssa määritellyt pitkän aikavälin tavoitteet voivat luoda luottamusta tulevaisuuteen ja julkisiin toimijoihin. Lisäksi ne voivat tuoda päätöksentekoon kaivattua pitkäjänteisyyttä.
Miten tulevaisuuskeskustelut tuodaan osallisuustyöhön?
Kuntalaisten tai kansalaisten kanssa tehtävä tulevaisuustyö vaatii huolellista valmistelua, sanovat Raevuori, Repo ja Pellikka.
Jos keskusteluihin kutsuu aliedustettuja ryhmiä tai vähemmistöjen edustajia, täytyy ensin selvittää, miten heidät parhaiten tavoittaa ja millaiset työskentelytavat heille parhaiten soveltuvat. Vähemmistöjen tavoittamista tulevaisuuskeskusteluun on tarkasteltu muissakin Tulevaisuusvalta-kokeiluhankkeissa.
Parhaiten kansalaisia ja kuntalaisia tavoittaa erilaisten järjestöjen kautta. Usein järjestöt tai yhdistykset myös haluavat auttaa tulevaisuustyöpajojen järjestämisessä, sillä on niidenkin etu, että niiden jäsenten näkemyksiä kuullaan, sanovat tämän jutun asiantuntijat.
”Järjestöjen edustajat tuntevat omia kohderyhmiään, ja heillä on usein myös tiloja, joihin nämä ihmiset mieluusti tulevat”, sanoo Pellikka.
”Tuttu järjestötyöntekijä voi myös auttaa rakentamaan osallistujien luottamusta työpajan pitäjiin. Hän voi myös auttaa työpajan suunnittelussa, että esimerkiksi käytetty kieli ja tehtävät ovat osallistujille sopivia”, lisää Raevuori.
Aina kuntalaiset tai kansalaiset eivät siltikään ole kiinnostuneita tai motivoituneita keskustelemaan julkisen sektorin tulevaisuudennäkymistä.
”Ihmisillä ei välttämättä ole luottamusta julkiseen sektoriin tai minkäänlaista näkemystä henkilökohtaisesta tulevaisuudestaan. Ei silloin voi lähteä kysymään, miten haluatte, että me kuntana kehitymme”, sanoo Repo.
Tuusulan ja Keusoten kokeiluissa työskentely aloitettiinkin henkilökohtaisten tulevaisuuksien tarkastelusta. Kun tulevaisuusajattelua oli sen avulla herätelty, voitiin keskustelua luontevammin siirtää myös yhteisten tulevaisuuksien kuvitteluun.
Näin tulevaisuuskeskustelut tuodaan osaksi päätöksentekoa
Miten kansalaisten tai kuntalaisten näkemykset sitten aidosti tuodaan strategiatyön tai päätöksenteon osaksi?
Ensinnäkin tarvitaan selkeä suunnitelma, missä ja miten kansalaisten näkemyksiä kuullaan, ja miten näkemykset huomioidaan, kun työ etenee. Raevuoren mukaan kansalaisten näkemykset pysyvät työssä paremmin mukana, kun niihin palataan strategiatyön eri vaiheissa. Näin Keusoten ja Klubitalojenkin kokeilussa tehtiin.
Kuntalaiset voisivat hyvin osallistua myös esimerkiksi heikkojen signaalien keräämiseen, megatrendien tarkasteluun tai toimintaympäristön analyysin tekoon, Raevuori ehdottaa.
Sekin on tärkeää, että osallisuustyötä tekevä henkilö on kiinteästi mukana strategiatyössä. Tällöin hän voi varmistaa, että kuntalaisten tai kansalaisten näkemykset pysyvät mukana, kun työ etenee, sanoo Pellikka.
Kirjoitus on osa artikkelisarjaa, jossa avataan Tulevaisuusvalta-ohjelmaan valittujen tiimien kokeiluja, oppeja ja ajatuksia tulevaisuusvallan laajentamisesta. Sitra rahoitti kaikkiaan 15:n eri tiimin kokeiluja vuosina 2024–2025.
