USA:n vaalit: Miltä tulevaisuus näyttää?

Demokratiaan, ilmastokysymyksiin ja datatalouteen perehtyneet Sitran asiantuntijat ennakoivat kehitystä Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen. 
Kuva: Annette Ekengren, Sitra

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Yhdysvaltain presidentinvaalit on aina tapahtuma isolla T:llä. Tällä kertaa vaakalaudalla on kuitenkin poikkeuksellisen paljon asioita, joilla on suuri vaikutus niin maan sisäiseen kehitykseen kuin kansainväliseen yhteistyöhön tulevien vuosien aikana. Perinteisten jakolinjojen lisäksi ehdokkaat Joe Biden ja Donald Trump ovat maalanneet hyvin erilaisia tulevaisuuskuvia esimerkiksi demokratiaan, kansainvälisiin sopimuksiin, ilmastonmuutokseen, koronapandemian hoitoon ja ihmisoikeuksiin liittyen.

Mitä vaaliohjelmat ja -lupaukset antavat odottaa? Mitä asioita kannattaa seurata vaaleissa ja niiden jälkeen? Millaisia heikkoja signaaleja on havaittavissa? Näihin kysymyksiin vastaavat Sitran asiantuntijat Hannu-Pekka Ikäheimo (Ennakointi), Janne Peljo (Ilmasto- ja luontoratkaisut) ja Jaana Sinipuro (IHAN – Ihmislähtöinen datatalous).

1 Demokratia ja osallisuus

1. Millaisia pidempiaikaisia vaikutuksia USA:n vaaleilla voi olla demokratiaan, Hannu-Pekka Ikäheimo?

Trumpin tapa viestiä on ollut valtionjohtajalle täysin poikkeuksellinen. Erityisesti hänen alatyylisiä ilmaisuja ja henkilöön meneviä hyökkäyksiä hyödyntävällä Twitter-viestinnällä on voinut olla merkittävä vihapuhetta legitimoiva vaikutus. Kyselytutkimusten mukaan iso osa amerikkalaisista on kyllästynyt hyökkäävään keskusteluilmapiiriin ja kokee siitä voimattomuutta. Tällaisen kehityksen jatkolla voi olla merkittäviä vaikutuksia osallisuuteen myös Yhdysvaltojen ulkopuolella.

On kuitenkin hyvä muistaa, että Yhdysvaltain kulttuurinen ja poliittinen jakautuminen ei katoa, vaikka seuraavat presidentit olisivatkin Trumpin täydellisiä vastakohtia. Jakautumisen syyt ovat yksittäisiä henkilöitä syvemmällä.

2. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Yhdysvaltalaisissa sanomalehdissä on spekuloitu paljon sitä, onnistuuko rauhanomainen vallansiirto vaalien jälkeen. Strategioita tätä varten on hiottu ja valmisteluja tehty aina ruohonjuuritasoa myöten, jotta pahoilta konflikteilta vältyttäisiin. Tätä voi pitää yhtenä toimivan demokratian perustavanlaatuisista kysymyksistä, jota kannattaa seurata silmä tarkkana.

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa kampanjointiin käytetään huimat summat rahaa. Kannattaa seurata erityisesti sitä, minkälaisia somevaikuttamisen keinoja nähdään kisan loppumetreillä. Usein uudet innovaatiot (hyvässä ja pahassa) valuvat viiveellä myös Suomeen.

3. Mitä heikkoja signaaleja?

New York Timesin artikkelin mukaan jopa 80 – 85 prosenttia amerikkalaisista ei juuri seuraa politiikkaa. Twitterin poliittisesta keskustelusta vastaa pieni ja aktiivinen politiikasta kiinnostuneiden joukko (PEW-tutkimuslaitoksen mukaan noin 10 prosenttia tuottaa 97 prosenttia kaikesta poliittisesta sisällöstä). Kiinnostava teema onkin se, miten sosiaalisen median ja perinteisen median kautta heijastuva kuva vastaa todellisuutta. Entä jos suurimmalle osalla politiikka onkin ”vain politiikkaa”, mutta kuva polarisaation laajuudesta ja syvyydestä dominoi, koska äänekkäimmät määrittävät median kautta heijastuvan kuvan todellisuudesta?

Kannattaa seurata sitä, millaisia somevaikuttamisen keinoja nähdään kisan loppumetreillä. Usein uudet innovaatiot niin hyvässä kuin pahassa valuvat viiveellä myös Suomeen.

2 Kansainvälinen ilmastopolitiikka

1. Millaisia pidempiaikaisia vaikutuksia USA:n vaaleilla voi olla ilmastopolitiikkaan, Janne Peljo?

Vaalituloksella on todennäköisesti merkittäviä pidempiaikaisia vaikutuksia kansainväliseen ilmastopolitiikkaan, kävi miten päin tahansa. Jos haluamme rajoittaa ilmaston kuumenemisen 1,5 asteeseen, globaalit päästöt tulee puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius saavuttaa vuoteen 2050 mennessä.

Yhdysvalloilla on kansainvälisessä ilmastopolitiikassa huomattava painoarvo – niin hyvässä kuin pahassa. Maa vastaa noin 15 prosenttia globaaleista päästöistä. Koska on kyse taloudellisesta ja poliittisesta suurvallasta, USA:n ilmastovalinnoilla on markkinoiden ja diplomatian kautta suuri vaikutus myös muihin maihin. Jos EU, Kiina ja Yhdysvallat ovat samassa ilmastorintamassa, Brasilian, Australian ja Venäjän kaltaisten valtioiden on paljon vaikeampi yrittää jarrutella ilmastotoimia. Yhdysvallat on suurvalta myös tieteessä ja teknologioissa, joten maan panostukset (tai panostamatta jättämiset) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ilmastoratkaisujen kehittämiseksi heijastuvat niin ikään maailmanlaajuisesti.

Trump on presidenttinä toimiessaan aktiivisesti höllentänyt ympäristölainsäädäntöä ja ilmoittanut USA:n vetäytyvän Pariisin ilmastosopimuksesta. Teknisesti ero astuisi voimaan vain päivä presidentinvaalien jälkeen.

Biden on puolestaan ilmoittanut liittävänsä USA:n takaisin Pariisin sopimukseen. Hänen ilmasto-ohjelmassa on hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2050 (sama kuin EU:lla) ja tavoitteena muun muassa päästötön sähköjärjestelmä vuoteen 2035 mennessä. Biden on kampanjassaan luvannut koota maailman suuret saastuttajat yhteen keskustelemaan ilmastopolitiikan kunnianhimosta jo kautensa ensimmäisten sadan päivän aikana.

2. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Biden ei ole kertonut, minkälaista ilmastotavoitetta hän kannattaa vuodelle 2030. USA:n täytyisi kuitenkin asettaa tuo tavoite, mikäli maa liittyisi takaisin Pariisin sopimukseen. On siis vielä epäselvää, miten nopeasti ilmastopolitiikka lähtisi kiristymään, jos Biden voittaisi. Yhdysvaltain osalta on hyvä muistaa, että vaikka presidentillä on paljon valtaa, paljon riippuu myös kongressista, osavaltioista ja korkeimmasta oikeudesta.

Myös liittovaltion ja osavaltioiden ilmastopolitiikat voivat erota suurestikin toisistaan. Esimerkiksi We Are Still In -koalitio on koonnut yhteen laajalti kaupunkeja, paikallishallintoa, uskonnollisia yhteisöjä, yrityksiä ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, jotka ovat sitoutuneet Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, vaikka Yhdysvallat irtaantuisi sopimuksesta. Tämä ei tietenkään korvaa liittovaltiotason ilmastopolitiikkaa, mutta osoittaa yhteiskunnan eri tasojen toimilla olevan merkitystä.

Biden puhuu puhtaiden investointien tuomista uusista työpaikoista, mutta fossiiliteollisuuden katoavat työpaikat ovat kipupiste monille äänestäjille vaa’ankieliosavaltiossa. Viimeisimmässä vaaliväittelyssä Biden puhui myös siitä, että öljy ja kaasu ovat matkalla ”ulos”. Bidenin epäselvä kanta vesisärötystekniikkaan (fracking) on herättänyt kiivasta keskustelua. Tässä asiassa hänen on vaikea miellyttää sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kannattavien että fossiilitaloudesta elantonsa saavien mieliä.

Bidenin ohjelma sisältää paljon samoja teemoja, joista keskustellaan myös Euroopassa esimerkiksi EU:n Green Deal -ohjelmaan ja kestävään elvytykseen liittyen. Agendalla ovat muun muassa sähköautot, akkuklusterin kehittäminen, puhdas energia, rakennusten energiatehokkuusremontit, TKI-toiminta ja reiluus. Se miten näitä toteutettaisiin käytännössä vaalien jälkeen, on vielä kysymysmerkki.

Ilmastokriisin vaikutukset näkyvät jo eri puolilla Yhdysvaltoja esimerkiksi metsäpaloina, kuivuutena, hurrikaaneina, tulvina ja helleaaltoina. Nähtäväksi jää, missä määrin ilmastokysymykset nousevat eri osavaltioissa vaaliteemoiksi.

3. Mitä heikkoja signaaleja?

Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä työpaikkoja on Yhdysvalloissa eri arvioiden mukaan ainakin kaksin-, kolmin- tai jopa kymmenkertaisesti fossiilisen teollisuuden työpaikkoihin verrattuna. (Vuonna 2019 uusiutuvat energialähteet ylittivät hiilen USA:n sähköntuotannossa ensimmäistä kertaa yli 130 vuoteen.) Päästöttömän energiantuotannon esiinmarssi on siis ollut vahvaa, mutta näkyykö tämä äänestyspäätöksissä?

Ilmasto-oikeudenmukaisuus, reilu siirtymä ja Green New Deal korostuvat etenkin Yhdysvaltain poliittisen spektrin vasemmalla laidalla. Voiko tämä vaikuttaa vaalitulokseen?

Ilmastopolitiikka kytkeytyy myös kauppapolitiikkaan. Jos USA eroaisi Pariisin ilmastosopimuksesta, EU:n, Kiinan ja Japanin hiilineutraaliustavoitteet asettaisivat maan ilmastokysymyksissä eri akselille. Tästä voisi seurata kiperiä kysymyksiä kauppapolitiikan saralla.

Jos Yhdysvallat ei kanna ilmastokysymyksissä vastuutaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, voisiko tämä vaikuttaa myös maan kykyyn houkutella ulkomaisia osaajia?

Trumpin kaudella Yhdysvallat on vetänyt rahoituksen pois Pariisin ilmastosopimuksen alaiselta Vihreältä ilmastorahastolta, johon Obama lupasi mittavan kolmen miljardin dollarin panoksen. Kansainvälinen ilmastorahoitus vaikuttaa köyhemmissä maissa tehtäviin ilmastoinvestointeihin. Kiina on kasvattanut vaikutusvaltaansa kehittyvissä talouksissa tarjoamalla rahoitusta ja teknologiaa infrastruktuurihankkeisiin. Yhdysvaltojen aktivoituminen ilmastorahoituksessa voisi kasvattaa maan vaikutusvaltaa kehittyvissä maissa suhteessa Kiinaan.

Uusiutuvat energialähteet ovat ohittaneet hiilen USA:n energiantuotannossa, ja alalle on syntynyt paljon uusia työpaikkoja. Heijastuuko tämä äänestyspäätöksiin?

3 Teknologia ja datatalous

1. Millaisia pidempiaikaisia vaikutuksia USA:n vaaleilla voi olla teknologiaan ja datatalouteen, Jaana Sinipuro?

Yhdysvaltain teknologiapolitiikan kehityssuunta on epäselvä riippumatta siitä, kumpi ehdokas voittaa vaalit. Yleisesti datatalouden suhteen on kiinnostavaa seurata, jatkuuko markkinoiden eriytyminen USA:n ja Kiinan välillä, ja minkälaisen aseman EU hakee näiden kahden, toisestaan suuresti poikkeavan markkinan välillä.

2. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Kiinan teknologisen vaikutusvallan kasvu huolettaa Yhdysvaltoja. Yksi syy tähän on se, että maan epäillään hyödyntävän teknologiaansa ja sovelluksiaan omiin tarkoitusperiinsä. Nähtäväksi jää,  miten vaalien voittaja jatkaa Huewein ja muiden kiinalaisten toimijoiden eristämistä. Viime aikoina USA on hakenut EU:sta ja sen jäsenmaista liittolaisia esimerkiksi kiinalaisten 5G-verkkojen boikotointiin. Toisaalta Kiina on harjoittanut samantyyppistä politiikkaa jo viimeiset 15 vuotta eli vain harvat yhdysvaltalaisten teknologiayritysten palvelut toimivat Kiinassa. Teknologiapolitiikan tulevaisuus on tältä osin hyvin mielenkiintoinen ja avoin.

EU:n ja Yhdysvaltain tulevat suhteet vaikuttavat myös kauppapolitiikkaan ja sitä kautta datatalouteen. Jos Biden voittaa vaalit, onko mahdollista jatkaa Trumpin kaudella lopetettuja neuvotteluja TTIP-sopimuksesta (transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus), johon sisältyi myös tietosuojaan ja datatalouteen liittyviä elementtejä?

3. Mitä heikkoja signaaleja?

Koronan vastainen taistelu ei ole onnistunut Yhdysvalloissa, mikä on johtanut siihen, että Trumpin hallinto on vähätellyt pandemiaa ja sen vaikutuksia. Yhdysvaltalaiset yritykset kehittävät kovaa vauhtia uusia digitaalisia palveluja koronaan liittyviin tarpeisiin. Palvelut hyödyntävät ja keräävät myös ihmisten henkilökohtaisia tietoja. Näemmekö vyöryn uudenlaisia – reiluja ja epäreiluja – datatalouden liiketoimintamalleja?

Datatalouden isot digialustat – Google, Amazon, Apple ja Facebook – ovat monenlaisessa ristipaineessa. Ulkoisia paineita tulee sekä viranomaisvaatimuksista että vastuullisuuden uudesta noususta yritysten agendoille. Nähtäväksi jää, kattaako tämä myös vastuullisemman datan käytön. Myös toimialan sisältäpäin on herätelty keskustelua esimerkiksi algoritmien vaikutuksesta yksilöiden ja yhteiskunnan pahoinvointiin.

Näemmekö vyöryn uudenlaisia – reiluja ja epäreiluja – datatalouden liiketoimintamalleja?

Teema

Mikä Sitra?

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?