Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 23.10.2015

Vaikuttavuussijoittaja haluaa faktoja, pelkkä missio ei riitä

Yhteiskunnalliset yritykset ovat talouden piilotettu voimavara, todetaan Etlan selvityksessä. Mutta miksi jäädä piiloon, kun oman työn ja sen vaikuttavuuden voi tehdä näkyväksi?
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Yhteiskunnalliset yritykset ovat talouden piilotettu voimavara, todetaan Etlan tuoreessa selvityksessä. Mutta miksi jäädä piiloon, kun oman työn ja sen vaikuttavuuden voi tehdä näkyväksi?

Yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet hankkia rahoitusta ja laajentua paranisivat merkittävästi, jos yritykset mittaisivat vaikutuksiaan ja vaikuttavuuttaan eli niitä pidempiaikaisia ja laajempia muutoksia, joita toiminnalla on saatu aikaan. 

”Tarjolla olevia vaikuttavuusmittareita käytetään Suomessa niukasti. Tulevaisuudessa jonkinlainen sosiaalinen sormenjälki saattaakin nousta yleisesti käytetyksi mittariksi kertomaan yritysten yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta – vähän hiilijalanjäljen tapaan”, ennakoi Etlan ekonomisti Annu Kotiranta, toinen Katsaus yhteiskunnallisiin yrityksiin ja vaikuttavuusinvestoimiseen Suomessa -selvityksen kirjoittajista.

Yhteiskunnalliselle yritykselle on lukuisia määritelmiä. Etlan selvityksessä termillä viitataan sellaiseen yritykseen, joka kohdistaa valtaosan voitoistaan tietyn yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen. Tällaisia yrityksiä on Suomessa arviolta 19 000 ja niissä noin 126 000 työntekijää. Tunnistautuneiden yhteiskunnallisten yritysten missio liittyy useimmiten terveyden ja hyvinvoinnin, työllisyyden tai kestävän kehityksen edistämiseen.

Rahoitus kasvun pullonkaula

Yhteiskunnalliset yritykset kokevat, että rahoituksen saatavuus on niiden kasvun keskeinen pullonkaula. Kahdella kolmesta tutkitusta yrityksestä ulkopuolinen rahoitus tulee jostakin julkisesta lähteestä tai ne ovat julkisesti omistettuja.

Vaikka yhteiskunnalliset yritykset tavoittelevat taloudellista tehokkuutta, ne ovat rahoittajien ja sijoittajien näkökulmasta lähtökohtaisesti hieman outoja hybridejä: yhteiskunnalliset päämäärät ja rajoitettu voitonjako eivät ole suoranaisia myyntivaltteja rahoituksesta neuvoteltaessa. 

Rahoittajat ja sijoittajat pitävät numeroista, mittareista ja ennusteista. Siinä missä tavalliset yritykset raportoivat kehityksestään taloudellisten mittareiden perusteella, yhteiskunnallisen yrityksen on pystyttävä mittaamaan ja konkretisoimaan myös toimintansa yhteiskunnallista ulottuvuutta. Jos missiona on esimerkiksi asunnottomuuden vähentäminen, on osattava kertoa, miten asunto on auttanut asiakkaita integroitumaan yhteiskuntaan: Onko yhä useampi heistä saanut töitä? Onko yhä harvemmalla terveydellisiä ongelmia?

Tässä tuleekin selvityksen yllättävin fakta: kolme neljästä yhteiskunnallisesta yrityksestä ei mittaa toimintansa vaikuttavuutta millään tavoin!

”Mittareiden kehittäminen ja vaikuttavuuden mittaaminen vaatii rahaa, resursseja ja osaamista, mutta satsaus kannattaisi”, Kotiranta sanoo.

Vaikuttavuusinvestoiminen – täsmäratkaisuja rahoitusongelmiin

Vaikuttavuuden mittaaminen on yhteiskunnallisille yrityksille avain uusiin rahoituslähteisiin ja sitä kautta rahoituspohjan laajentamiseen. Etlan mukaan esimerkiksi vaikuttavuusinvestoimisen mallit voivat tarjota täsmäratkaisuja yhteiskunnallisten yritysten rahoitusongelmiin.

Vaikuttavuusinvestoiminen on ilmiönä nuori niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Siinä tavoitellaan yhteiskunnallista hyvää taloudellisen tuoton lisäksi.  Sijoittajat voivat olla niin yksityisiä kuin julkisia tahoja. Myös rahoitusmuotoja on useita lähtien pääomalainoista ja tulosperusteisista rahoitussopimuksista (Social Impact Bond eli SIB) joukkorahoitukseen.

Etlan selvityksen mukaan ekosysteemistä puuttuu Suomessa vielä palasia, jotka mahdollistaisivat kustannustehokkaan sijoittamisen. Rahoitusmarkkinoilla onkin tärkeä rooli vaikuttavuusinvestoimisen markkinoiden rakentajana: jotta markkinoille saadaan houkuteltua sijoittajia, tarvitaan uusia rahoitustuotteita.

Myös julkinen sektori voi toimia markkinoiden rakentajana jakamalla riskejä sijoittajien kanssa tai tekemällä suoria vaikuttavuusinvestointeja. Iso-Britannia on tästä hyvä esimerkki. Siellä valtio on vauhdittanut markkinoiden kehitystä aktiivisesti monin eri tavoin, muun muassa rahoitusta tarjoamalla.

”Vaikuttavuuden merkitystä tulisi korostaa nykyistä enemmän myös julkisissa hankinnoissa, jotta voidaan varmistaa kokonaistaloudellisesti tehokkaat investoinnit ja ratkaisut. Hankintapotti on suuruudeltaan noin 35 miljardia euroa, ja yhteiskunnallisten kriteereiden painoarvoa on varaa kasvattaa runsaasti”, Kotiranta painottaa.

Sitra kokoaa parhaillaan vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemin suomalaista palapeliä yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Lokakuussa alkaneen Vaikuttavuuskiihdyttämön tavoitteena on vahvistaa osallistujien – hyvinvointialan yritysten ja järjestöjen – vaikuttavuus- ja ansaintaosaamista, kasvua ja rahoitusmahdollisuuksia.

Myös ensimmäiset tulosperusteiset rahoitussopimukset eli ns. SIB-hankkeet ovat lähdössä liikkeelle tänä syksynä. Niiden valmistelussa tavoitteiden asettaminen, mittareiden valinta ja vaikuttavuuden todentaminen ovat aivan keskeisessä asemassa.

ETLA Raportit No 46:
Esiselvitys yhteiskunnallisesta yrittämisestä – Katsaus yhteiskunnallisiin yrityksiin ja vaikuttavuusinvestoimiseen Suomessa
Annu Kotiranta & Joona Widgrén, ETLA – Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (23.10.2015)

Selvitys on laadittu Arvo-liiton ja Sitran toimeksiannosta.

Tutustu myös Arvo-liiton tiedotteeseen.

Lisätietoja Etlan selvityksestä: 
Annu Kotiranta, tutkija, ETLA, puh. 044 039 3648

Lisätietoja vaikuttavuusinvestoimisesta: 
Mika Pyykkö, johtava asiantuntija, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra, puh. 0294 618 259
Marja Karttunen, johtava asiantuntija, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra, puh. 0294 618 245 

Mistä on kyse?