Varaverkolla turvaa poikkeustilanteissa

Sähkökatkosten aikana varaviestijärjestelmä parantaisi kansalaisten turvallisuutta ja helpottaisi viranomaisten sekä vapaaehtoisten toimintaa.
Työpajan lähtökohta. Kalvo: Palmu Inc. Kartta: Ilmatieteenlaitos

Kirjoittaja

Tatu Leinonen

Asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

Viime käden viestintäverkko -kokeilussa yhdistettiin neljä varaviestintäjärjestelmiin liittyvää ideaa, jotka oli lähetetty Uusi turvallisuus -foorumin avoimeen ideahakuun. Kokeilu toteutettiin työpajana Sitran tiloissa perjantaina 21.3.2014.

Työpajan 25 osallistujan joukossa oli radioamatöörejä, järjestöjen ja yritysten edustajia sekä Viestintäviraston, liikenne- ja viestintäministeriön ja Yleisradion edustajia. Osallistujat tulivat muun muassa Lapista, Pohjanmaalta, Satakunnasta, Keski-Suomesta, Kainuusta ja pääkaupunkiseudulta.

Työpajan aluksi osallistujat saivat tehtäväkseen pohtia, missä tilanteissa varaviestintäverkkoa tarvittaisiin, ja miten verkko auttaisi ratkaisemaan ongelmia. Osallistujat totesivat, että syys- ja talvimyrskyistä johtuvat sähkökatkokset ovat yleisimpiä tilanteita, joissa verkolle on tarvetta.

Etenkin harvaan asutuilla seuduilla varaverkko toisi katkoksen sattuessa turvaa esimerkiksi vanhukselle, jonka täytyy kiireellisesti päästä lääkärin vastaanotolle. Lisäksi varaverkko helpottaisi viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä pelastustehtävissä.

Tilanteiden kartoittamisen jälkeen osallistujat pohtivat sitä, mitä resursseja, toimijoita ja toimenpiteitä verkon käyttöön ottaminen edellyttäisi.

– Oli hyvä, että työpaja aloitettiin pohtimalla tilanteita, joissa verkkoa tarvittaisiin. Luultavasti monilla tahoilla on jo pohdittu enemmän käyttöönottoon liittyviä yksityiskohtia, kuten resursseja ja tekniikkaa, Arto Moilanen Garde-Party ry:stä kertoi.

Uusi turvallisuus -foorumin osallistuja ja Jyväskylän Energian yritysturvallisuuspäällikkö Kari Helislahti arvioi, että koko Suomen kattavan verkon toteuttaminen olisi edullista suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. Helislahden mukaan on tärkeää, että normaalien viestijärjestelmien häiriötilanteiden varalta on olemassa varajärjestelmiä.

Jotta verkko saataisiin kattamaan koko Suomi, tarvittaisiin kansallisen tason ohjeistus.

– Kansallinen järjestelmä olisi erittäin tärkeä. Muuten tuloksena on se, että monet toimijat eri puolilla rakentavat paikallisia järjestelmiään, kertoi Länsi-Suomen Pelastusharjoitusaluesäätiön projektipäällikkö Anne Mäkipää työpajan jälkeen.

Samoilla linjoilla oli myös Auditive Edu Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja radioamatööri Martti Poukka. Hänen mukaansa valtakunnallinen järjestelmä mahdollistaisi toimeenpanon ja rahoituksen. Lisäksi Poukka näkee ruohonjuuritasolla paljon potentiaalia verkon pystyttämiselle.

– Kyläyhteisöissä on toteutettu isompiakin hankkeita, joten verkon käyttöönotto ja ylläpito on täysin mahdollista.

Työpaja onnistui tuomaan yhteen monia erilaisia toimijoita eri puolilta Suomea. Osallistujat kokivat, että varaviestintäjärjestelmälle on Suomessa tarvetta, ja että sillä voitaisiin parantaa kansalaisten turvallisuutta huomattavasti.

Valtakunnallisten toimien peräänkuuluttamisen ohella osallistujat ovat valmiita toimimaan; työpajan lopuksi innokkaimmat ideoivat verkon pienimuotoista kokeilemista itsenäisesti. Kokeilemisen jälkeen kaavailtiin järjestettäväksi toista kokoontumista oppien levittämiseksi ja asian eteenpäin viemiseksi.

Viime käden viestintäverkko on yksi Sitran Uusi turvallisuus -foorumin kokeiluista. Kokeilujen avulla selvitetään uusia turvallisuuteen liittyviä haasteita ja tutkitaan, kuinka turvallisuutta voidaan parantaa käytännössä.

Lue kokoava artikkeli Uusi turvallisuus -foorumin työstä täältä.

Kirjoittaja

Tatu Leinonen

Asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?