Ilmiö
Arvioitu lukuaika 6 min

Web 3.0 ja eteneminen kohti uutta internetiä – Mistä on kyse ja mitä se meille tarjoaa?

Datataloudessa on käynnissä murros kohti internetin sovellusten seuraavaa vaihetta, jota kutsutaan nimellä web 3.0 tai hajautettu web. Kokosimme yhteen tämän kehityksen keskeiset taustatiedot.

Kirjoittajat

Kristo Lehtonen

Teemajohtaja, Reilu datatalous, Sitra

Marja Pirttivaara

Johtava asiantuntija, Reilu datatalous, Sitra

Heikki Aura

Johtava asiantuntija, Kilpailukykyä datasta, Sitra

Julkaistu

Dataa hyödyntävässä yhteiskunnassa ja taloudessa on meneillään murros kohti internetin sovellusten seuraavaa vaihetta, jota kutsutaan nimellä web 3.0 tai hajautettu web. Web 3.0:ssa data on yritysten ja organisaatioiden hallinnoimien tietokantojen sijaan lohkoketjuissa. Se tarjoaa ihmisille ja organisaatioille työkaluja datan jakamiseen reilusti.

Web 3.0 perustuu hajauttamiseen eli tiedon hallinnointiin siten, että erilaisten transaktioiden tekemiseen ei tarvita keskitettyä tahoa eikä välikäsiä. Hajauttamisesta voivat hyötyä kaikki yhteiskunnan ja talouden alat, kuten rahoitussektori, terveydenhuolto, ruokahuolto ja kestävä kehitys.

Tässä artikkelissa käymme läpi keskeistä taustatietoa ja kysymyksiä web 3.0:sta.

Kehitys kohti hajautettuja ratkaisuja

Siirtymä kohti web 3.0:aa on seurausta yksityisyyteen ja oman datan hallinnointiin liittyvistä haasteista yksilön näkökulmasta sekä toisaalta datan hyödyntämiseen liittyvistä uusista mahdollisuuksista yritysten ja kilpailukyvyn kannalta. Kyse on siis luottamuksesta ja reiluudesta.

Teknologian kehitys, kuten lohkoketjujen käyttömahdollisuudet, yhdistettynä merkityssisältöihin on avannut aivan uusia mahdollisuuksia vastata näihin haasteisiin.

Miten tähän on tultu? Suunnataan katse hetkeksi taaksepäin, aiempiin kehitysvaiheisiin.

Ensimmäinen sukupolvi

1990-luvulla sai alkunsa ensimmäisen sukupolven web eli web 1.0. Nettisivut olivat tuolloin staattisia eli niiden sisältö pysyi ja näkyi aina samanlaisena, kunnes sivuston tekijä sitä muutti. Sähköposti oli tärkeä, ja aikakauteen osui myös ICT-alan huuma ja kuplan puhkeaminen. Sääntelyssä keskityttiin telealan avaamiseen kilpailulle. Anonymiteetti verkossa osoittautui juridisesti hankalaksi.

Toinen sukupolvi

Webin seuraavaan sukupolveen web 2.0:aan siirryttiin 2000-luvun alkupuolella. Web 2.0:ssa verkkosivut ovat dynaamisia ja interaktiivisia. Dynaaminen sivu luodaan lennosta selaimen sitä pyytäessä, ja dynaamiset sivut voivat näkyä eri ihmisille ja eri aikoina erilaisina. Erilaisia markkinapaikkoja ja alustoja tuli tarjolle, kuten Facebook ja Uber. Samalla käyttäjistä kerätty data alkoi kasautua digijäteille.

Yritykset hyödyntävät kerättyä dataa profilointiin ja mainosten kohdentamiseen. Etenkin ilmaispalvelujen käyttäjistä tuli asiakkaan sijaan tuote, moderni dataproletariaatti. Euroopan unionissa säädettiin tärkeä tietosuoja-asetus (GDPR) vuonna 2016, joka antaa suojan henkilötiedolle ja myös keinoja hallinnoida omaa tietoa.

Kolmas sukupolvi

Web 3.0:aan siirtyminen alkoi 2010-luvun loppupuolella. Etenemme kohti internetissä toimivia hajautettuja järjestelmiä ja yhteiskäyttöisyyttä, jotka perustuvat automatisoituun luottamukseen ja ihmiskeskeiseen suunnitteluun.

Muutos synnyttää myös uusia yrityksiä ja liiketoimintamalleja. Esimerkiksi lohkoketjut ja metaversumit ovat osa web 3.0:aa. Web 3.0:aan kanavoituukin ennätysmäärä riskipääomaa. Ongelmiakin on tunnistettu, kuten ensimmäisen sukupolven kryptovaluuttojen energiankulutus.

Web 3.0:n edetessä myös avaruusteknologian ja satelliittien keräämän datan, erityisesti paikkatiedon, käyttö kasvaa merkittävästi.Esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestö ESA on käynnistänyt lohkoketjuihin liittyviä hankkeita. Lohkoketjut mahdollistavat transaktiot satelliittien välityksellä, ilman välikäsiä.

Hajautetussa mallissa datan pitää olla jaettavissa. Tähän tarvitaan ekosysteemejä, pelisääntöjä, tietosuojaa ja luottamusta aivan uudella tavalla. Toisin kuin edeltäneessä web 2.0:n kehitysvaiheessa, web 3.0 -ajattelussa on mukana vahva yksityisyyden suojan painotus.

Euroopan unionissa rakennetaan kokonaisvaltaista datan sääntelyn kehikkoa, jossa on mukana datahallintosäädös, digimarkkinasäädös, digipalvelusäädös, tekoälysäädös ja datasäädös sekä sähköisen tunnistamisen ja sähköisiä luottamuspalveluita koskeva eIDAS-asetus.

Mihin hajautusta tarvitaan?

Nykymallissa maksamme erilaisille välitoimijoille luottamuksen luomisesta, kuten pankille maksutapahtumien välittämisestä ja turvaamisesta.  On kuitenkin tilanteita, joissa hajautus ilman välikäsiä, lohkoketjulla toteutettuna, tuo lisäarvoa. Esimerkkeinä voi mainita älysopimukset ja sähköisen äänestämisen. Älysopimukset ovat lohkoketjuun tallennettavia koodeja, jotka toimivat digitaalisina sopimuksina. Säästämme aikaa ja rahaa ja lisäksi toimenpiteiden laatu ja luotettavuus voivat parantua.

Aikaa myöden markkina tulee osoittamaan, missä toimenpiteissä tarvitaan juuri lohkoketjupohjaista toteutusta. Yleensä keskitetty ratkaisu myös riittää. Esimerkiksi Suomessa pankkeihin luotetaan. Käytämme vahvaa pankkitunnistautumista arjessa tottuneesti ilman ongelmia.

Käytännön elämässä keskitetyt ja hajautetut järjestelmät tulevat toimimaan rinnakkain.

Onko hajauttaminen reilumpaa?

Hajautus vähentää keskitettyjen alustojen ja portinvartijayritysten valtaa. Hajautettuja palveluita ei myöskään tarvitse toteuttaa vain yhdellä teknologialla. Seurauksena on enemmän innovaatioita ja kilpailua.

Hajautettu web voi olla reilumpi malli, jossa yksilöt voivat luottaa voivansa kontrolloida oman datansa käyttöä. Toisaalta hajauttaminen voi vaikeuttaa esimerkiksi vastuullisen tahon löytämistä, jos ongelmatilanteita ilmenee.

Koska hajautus edellyttää avoimia rajapintoja ja pelisääntöjä, datan hamstraaminen vaikeutuu.

Lohkoketjut mahdollistajina

Lohkoketjuja voisi kuvailla tilikirjana, joihin kirjautuu osapuolten väliset toimenpiteet. Lohkoketjut ovat yleensä julkisia ja läpinäkyviä, mikä omalta osaltaan luo luottamusta. Lohkoketjut ovat myös tulevaisuuden käyttöjärjestelmä.

Lohkoketjut rinnastetaan usein samaksi asiaksi kuin kryptovaluutat. Näin asia ei kuitenkaan ole.

Bitcoin oli ensimmäinen kryptovaluutta. Se on edelleen markkina-arvoltaan selvästi suurin ja myös tunnetuin. Bitcoinia arvostellaan aiheestakin sen energiakäytöstä, joka liittyy ensimmäisen sukupolven konsensusalgoritmiin.

Muita merkittäviä lohkoketjuja ovat esimerkiksi Ethereum, Solana ja Cardano, jotka ovat ohjelmisto- ja innovaatioalustoja. Niiden päälle voidaan luoda erilaisia hajautettua sovelluksia. Lohkoketjulle rakennettavia tietokoneohjelmia kutsutaan älysopimuksiksi. Esimerkiksi Ethereumin päälle on kehitetty tuhansia sovelluksia.

Kiinnostavia sovelluksia syntynyt

Tällä hetkellä tunnistetaan kolme merkittävää web 3.0:n sovellusaluetta.

Digitaalisten hyödykkeiden hallinta (Non-Fungible Tokens, NFT). Digitaalisten hyödykkeiden hallintatapa NFT on saavuttanut suuren suosion kulttuurin puolella esimerkiksi valokuvien ja taideteosten digitaalisessa jakelussa. Digitalisaation myötä syntyi dataa, jota voidaan kopioida lähes rajatta. Nykyinen lainsäädäntö ei tunne datan omistusoikeutta, vaan kyse on datan hallinnasta. Toisin sanoen siinä missä voimme omistaa fyysisen taulun, emme voi omistaa datatiedostoa taulusta.

NFT voi olla ratkaisu tähän, ja siitä povataan tärkeää osaa digitaalisessa yhteiskunnassa, jossa virtuaalisille asioille voi syntyä oma yksilöllinen identiteetti. NFT-markkinoiden koko oli noin 25 miljardia dollaria vuonna 2021.

Hajautetut finanssisovellukset (Decentralized Finance, DeFi), kuten erilaiset älysopimukset, ovat toinen sovellusalue. Luottamus automatisoidaan ilman, että siihen tarvitaan välittäjiä. Tämänkaltaista hajautettua palvelua tai älysopimusta voi verrata toimintatavaltaan vaikkapa limu- tai karkkiautomaattiin, johon laitetaan rahaa ja koneen automaatio vapauttaa halutun tuotteen ilman myyjää.

Lohkoketjujen päälle on syntynyt jo nyt hyvin suuri määrä erilaisia finanssipalveluita, jotka liittyvät esimerkiksi lainoihin ja kaupankäyntiin. Hajautetuissa finanssipalveluissa on sidottuna noin 200 miljardia dollaria.

Maailmassa on melkein kaksi miljardia ihmistä, joilla ei ole pääsyä perinteisiin pankkipalveluihin. Lohkoketjun päälle syntyneet hajautetut finanssipalvelut ovat kaikkien käytettävissä ja transaktiokustannukset ovat alhaiset.

Hajautetut autonomiset organisaatiot (Distributed Autonomous Organisations,  DAO). Nämä mahdollistavat uudenlaisten autonomisten organisaatioiden luomista ilman keskittynyttä valtaa tai johtoa. Tämä on digitaalisen ajan osuuskunta 2.0. Näitä hyödynnetään tällä hetkellä erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi keräämään varoja Ukrainan auttamiseen.

Mitä mahdollisuuksia web 3.0 tarjoaa Suomelle?

Web 3.0 tuo tullessaan paljon uutta liiketoimintaa ja palveluita. Samaan aikaan se tarjoaa mahdollisuuksia nykyliiketoiminnoille ja myös hallinnon uudistumiselle. Se voi mahdollistaa ja nopeuttaa myös digitaalista ja vihreää siirtymää. Ekologiseen kestävyyteen liittyvät asiat tulee huomioida uusien palveluiden koko elinkaaren ajan.

Suomi oli edelläkävijä ja suunnannäyttäjä internetin ja webin kehityksessä. Olemme osanneet hyödyntää varhaisen vaiheen teknologiaa ja luoda kansallisen menestystarinan. Olemalla aktiivisia vaikuttajia ja toimijoita myös internetin ja webin seuraavassa vaiheessa, meillä on hyvät mahdollisuudet muokata muutosta ihmislähtöisen ja reilun datatalouden mukaiseksi.

Sitra järjesti 29.3.2022 aiheeseen liittyvän tapahtuman Seuraavan sukupolven Internet – kohti web 3.0:aa

Mistä on kyse?