Kuva: Patrik Rastenberger

Julkaistu 23.01.2018

Yhdessä kohti ihmiskeskeistä yhteiskuntaa

Suomi on vuonna 2035 ihmiskeskeinen yhteiskunta, jossa kaikki ovat mukana työssä, oppimisessa, palvelujen rakentamisessa ja päätöksenteossa. Elinympäristöstä pidetään huolta ja Suomi kirittää ilmastotavoitteita johtopaikalta. Näin kiteytti Kestävän talouspolitiikan 11. johtamiskurssi hallitusohjelmansa vision.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Kirsi Suomalainen vastaa Hyvinvoinnin palveluoperaattorin, Kestävän talouspolitiikkakoulutuksen ja Työelämäpalkinnon viestinnästä. Työlistalla ovat myös Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten kanssa tehtävään yhteistyöhön, digitaalinen palvelutori ja LATU-toimintamalli työyhteisön kehittämiseen.

Sitran järjestämä 11. kurssi kokoontui syksyllä 2017 pohtimaan kestävää talouspolitiikkaa ja opiskelemaan kuinka sitä käytännössä tehdään pitkäjänteisesti.

Päivän puheenaiheita sävyttivät kiristynyt tunnelma Korean niemimaalla, terrorismin rantautuminen Suomeen Turun puukotusten muodossa, sote- ja maakuntauudistus, kyberrikollisuus, #metoo-kampanjan herättämä keskustelu naisiin kohdistuvasta häirinnästä sekä jo vitsiksi muodostunut, keskeneräinen länsimetro. Brexit oli jo arkipäiväistynyt keskusteluksi käytännön toimista, kuten lääkeviraston uudesta sijoituspaikasta. Uutisissa raportoitiin edelleen säntillisesti Yhdysvaltain presidentin sanomisia, mutta keskustelu niistä oli laantumassa aktivoituakseen jälleen myöhemmin.

Näissä tunnelmissa 11. kurssin osallistujat irrottautuivat arjesta ja syventyivät kestävään talouspolitiikkaan.

Vankka tietopaketti ja yhteiset pohdinnat siivittivät hallitusohjelmaa

Kurssi tarjosi kelpo paketin tietoa ja haastoi osallistujat rakentamaan harjoituksena maalle hallitusohjelmaa. Eri taustaiset kurssilaiset sävyttivät ja rikastivat yhteistä pohdintaa.

Marssijärjestys oli selvä: aluksi tulevaisuuden trendejä ja tilannekuvaa, visiosta strategisiin ja hallituskauden tavoitteisiin, kärkihankkeisiin ja julkisen talouden suunnitelmaan ja lopuksi viestintää. Tärkeimmät kestävän talouden osa alueet ja reunaehdot tulivat käsitellyiksi ja hallitusohjelmaan kirjattiin linjaukset hyvinvointiyhteiskunnan, ympäristövastuun, työn ja oikeudenmukaisen Suomen tulevaisuudesta.

Kurssilla laaditun hallitusohjelman mukaan hyvinvointiyhteiskunta pitää kaikki mukana ja pyrkii katkaisemaan huono-osaisuuden kierteen. Tietoa ja teknologiaa hyödynnetään nykyistä voimallisemmin. Suomi pyrkii olemaan edelläkävijä ekologisessa kestävyydessä ja edistää energiatehokkuutta, vähentää ruokahävikkiä ja kasvattaa cleantech-vientiä. Uudistuva työ tarjoaa mielekästä tekemistä kaikille. Osaamisen varmistamiseksi laaditaan päivitystakuu ja inhimillinen digitalisaatio pureutuu työllisyyteen. Avoimesti ja oikeudenmukaisesti uudistuva Suomi hyödyntää koko kansan hackathonia, jolla lisätään intressiryhmien osallistumista. My Life -pakkaus mahdollistaa sujuvat digikansalaisen palvelut.

Kurssilaiset saivat vetäjien lempeän jämäkässä ohjauksessa hallitusohjelmansa kasaan aikataulussa ja hallitus pääsi puolustamaan linjauksiaan median edessä. Valmis hallitusohjelma on konkreettinen tulos kurssilta, mutta tärkeämpää ovat opit ja oivallukset sekä yhteinen matka. Hallitusohjelmien aikajänne on pitkä ja vaikutukset ulottuvat yli vaalikausien, mitä hallinnon rakenteiden tulee tukea nykyistä paremmin. Hyvät viestintätaidot ovat tarpeen muutosten läpiviennissä. Tiedon tulee olla ymmärrettävää, puhuttelevaa ja keskusteltavien aiheiden mittakaavaa tulee konkretisoida. Uudistukset vaatisivat rohkeutta, mutta toisaalta realismi syö usein uskalluksen. Armollisuutta peräänkuulutettiin yhteisen hallintohimmelimme uudistajien kesken, ja eräs ryhmä totesi, että ”parempi tehdä oikeita asioita huonommin, kuin vääriä asioita hyvin”.

Käytännön oppeja tarttui mukaan

Omaan arkeen tarttui myös käytännön oppeja. Kestäviä ratkaisuja aiotaan hyödyntää arjessa ja soveltaa esimerkiksi hankintoihin ja työntekijöiden hyvinvointiin. Tietoa halutaan jakaa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja pohtia yhdessä omia tekoja ja niiden vaikutuksia uudesta vinkkelistä: ”Lämpimämpi ilmasto Suomessa voi olla miellyttävää ihmiselle, mutta pölyttäjät häviävät.” Pelkoa, joka johtaa vastakkainasetteluun, halutaan suitsia muun muassa keskustelun ja tiedon avulla. Vastuullisuus voi olla myös hyvää bisnestä.

Neljä nopeaa

Sami Oksan ja Pauliina Seppälän mietteitä kurssista

1. Mitä odotuksia sinulla oli tullessasi 11. kestävän talouspolitiikan kurssille ja olitko kuullut kurssista aiemmin?

Sami Oksa: Saada käsitys siitä, miten yritysten ulkopuolella vastuullisuuteen liittyvät asiat integroidaan päätöksentekoon sekä saada lisätietoa talouspolitiikan keinoista. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kuulin kurssista.

Pauliina Seppälä: En ollut kuullut kurssista aiemmin, joten minulla ei ollut paljon odotuksia. Odotukset tulivat kurssin ennakkoviestinnästä. Odotin intensiivistä ajatteluni rajoja rikkovaa oppimiskokemusta ja tutustumista kiinnostaviin aikaansaaviin ihmisiin.

2. Tärkein oivalluksesi kurssilta?

SO: Kurssilla sain paljon havaintoja ja oivalluksia. Sitran määritelmä kestävälle taloudelle, johon meidän kaikkien tulee pyrkiä, jäi mieleeni. Se menee suurin piirtein näin: Talous on keino päämäärän saavuttamiseksi. Maapallon kantokyky on sen reunaehto.

PS: Maailma toimintaympäristönä on muuttunut radikaalisti, ja on selvää, että toimintatapojenkin pitäisi muuttua. Ne on rakennettu niin lujaan ja poliittinen prosessi on niin vaikea, että isoja radikaaleja muutoksia on lähes mahdotonta tehdä – ennen kuin esimerkiksi joku toimiala ajautuu valtavaan kriisiin.

3. Mikä yllätti sinua eniten kurssin aikana?

SO: Se, kuinka hienosti ja lyhyessä ajassa osallistujat pystyivat toteuttamaan harjoitustyön yhdessä huolimatta siitä, että toimimme laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Yllätyin myös siitä, kuinka laaja-alaisesti kurssille oli saatu mukaan erinomaisia esitelmöitsijöitä.

PS: En ehkä yllättynyt, mutten ollut niin aktiivisesti myöskään tiedostanut kansanedustajan työn sietämättömiä dilemmoja, joissa puoluepeli ja vaaleihin valmistautuminen ajavat väkisinkin hyvien ratkaisujen edelle. Ymmärrän valtionhallinnon haasteita nyt huomattavasti aiempaa paremmin.

4. Mikä kurssin oppi päätyy omaan arkeesi?

SO: Korvat avautuvat vasta, kun kokee tulleensa kuulluksi.

PS: Eräs luennoitsijoista siteerasi ajattelijaa, joka oli sanonut suurin piirtein näin: ”On parempi tehdä oikeita asioita huonosti kuin vääriä asioita hyvin.”

Kurssin lähtökohta ”talous on kestävää, kun se tuottaa ihmisille hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa” jäi itämään kurssilaisten ajatuksiin. Osallistujat eri aloilta, tiedon sulattaminen ääneen ajatellen, luokkaretket ja kiivastahtinen projekti rikastivat ymmärrystä. Tällä kurssilla ei pääse juuttumaan kuplaan.

Järjestyksessä 11. Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi ajoittui syksyyn 2017. Haluaisitko sinä oppia lisää kestävästä talouspolitiikasta? Lue lisää, ilmoita kiinnostuksesi osallistua Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukseen tai suosittele toista henkilöä osallistujaksi täältä.

Mistä on kyse?