Yhteinen tulevaisuus rakentuu yhteisille visioille – järjestöt ja eduskuntapuolueet kohtasivat tulevaisuusdialogissa

Oikeusministeriön yhteydessä toimiva kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE kutsui eduskuntapuolueiden ja järjestöjen edustajat kesäkuussa keskusteluun, jonka ytimessä oli syventää yhdessä ymmärrystä järjestöjen roolista ja merkityksestä tulevaisuuden Suomessa. Sitra toimi tukena tilaisuuden suunnittelussa ja fasilitoi päättäjien ja järjestöjohtajien dialogia. Tavoitteena oli katsoa rohkeasti kymmenen vuoden päähän, vaalikausien yli tulevaisuuteen.

Järjestöjen toimintaan ja tulevaisuuteen vaikuttavat samanaikaisesti monet eri kehityskulut. Taloudelliset toimintaedellytykset tiukentuvat, kilpailu digitaalisesta elintilasta kovenee, järjestökansalaiset hupenevat ja demokratian ihanteita haastetaan. Ekologinen kestävyyskriisi etenee ja koskettaa kaikkia. Yhteiskunnalliset haasteet muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, turvattomuus ja epävarmuus lisääntyvät.

Monien samanaikaisten muutosten keskellä myös järjestöjen merkitys on murroksessa. Mitä ovat niiden tehtävät nyt ja tulevaisuudessa? Millaisia odotuksia järjestöihin kohdistuu eri puolilta yhteiskuntaa ja miten järjestöt itse tulevaisuuden näkevät? Toisaalta kaiken yllä leijuu kysymys siitä, millaiset edellytykset järjestöillä on toimia tulevaisuuden yhteiskunnassa. Monessa maassa, Euroopassakin, kansalaisjärjestöjen tila on kaventunut ja Suomessakin järjestöjen rahoitusta on leikattu. Vahvaa kansalaisyhteiskuntaa ei voi meilläkään pitää itsestäänselvyytenä.

Yhteistä keskustelua tulevaisuuksista tarvitaan

Kansalaisjärjestöjen merkitys Suomelle on ollut menneisyydessä suuri, ja ne ovat osallistuneet suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen eri aikoina eri tavoin, mutta millaisia visioita järjestöjen tulevaisuuteen liittyy?

Keskustelussa nousi vahvasti esille jaettu näkemys järjestöjen arvosta yhteiskunnalle. Pohjoismaiseen mallin mukaisesti järjestöt ovat julkisen vallan tärkeä kumppani. Niiden rooli on autonominen, mutta tavoite yhdistää: molempien pyrkimyksenä on rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Monet yhteiskunnalliset innovaatiot, jotka nykyhetkessä ovat arkipäivää, ovat syntyneet järjestöissä ja siirtyneet sieltä valtion tehtäväksi. Tästä halutaan pitää kiinni jatkossakin.

Järjestöjä tarvitaan myös siihen, että kansalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa. Demokratian kannalta on tärkeää, ettei päättäjien yhteys kansalaisiin katkea ja että jatkossakin voidaan käydä moniäänistä keskustelua yhteisistä asioista ja tulevaisuudesta.

Politiikka mielletään usein kamppailuksi vallasta. Ihmisillä ja ryhmillä on erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä siitä, mihin suuntaan asioita tulisi viedä ja mihin resursseja kohdentaa. Vastakkainasettelut korostuvat. Kun katsotaan pidemmälle, jaettuja arvoja ja yhdessä tavoiteltavia tulevaisuuksia on helpompi hahmottaa.

Dialogi rakentaa luottamusta ja pohjaa yhteistyölle

Järjestöjen ja eduskuntapuolueiden kohtaamisessa tavoitteena oli luoda yhteistä ymmärrystä tulevaisuuteen vaikuttavista kehityskuluista ja toivottavasta tulevaisuudesta. Perinteisten puheenvuorojen sijaan keskustelua haluttiin käydä syvällisemmin. Siksi menetelmäksi valittiin dialogi, jossa omien ajatusten esilletuomisen lisäksi olennaista on toisten kuunteleminen.

Dialogin arvo korostuu erityisesti asioissa, joihin liittyy monia näkökulmia ja se auttaa osapuolia ymmärtämään paremmin toistensa näkemyksiä, arvoja ja kokemuksia. Dialogi voi myös auttaa lähestymään yhteiskunnallisia haasteita ilman, että osapuolten täytyy tiukasti puolustaa omia kantojaan ja rakentaa siltaa kohti yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä ratkaisuja. Mahdollistamalla tasavertaisen, arvostavan kohtaamisen dialogi luo edellytyksiä yhteisten tavoitteiden löytymiselle, luottamuksen rakentumiselle ja yhteistyölle.