Oras Tynkkynen.

Julkaistu 08.10.2018

10 asiaa, jotka kaikkien on hyvä tietää uudesta ilmastoraportista

IPCC julkaisi juuri odotetun raporttinsa lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Mitä siitä on syytä tietää – ja mitä nyt pitäisi tehdä?
Kirjoittaja
Vanhempi neuvonantaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Oras Tynkkynen auttaa Sitraa hahmottamaan, miten Suomesta voidaan rakentaa hiilineutraali kiertotalous. Hän työskentelee erityisesti ilmastoratkaisujen ja niitä edistävien ohjauskeinojen parissa.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi odotetun raporttinsa lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen aamuyöllä Suomen aikaa. Mitä siitä on syytä tietää – ja mitä nyt pitäisi tehdä?

1. Ilmasto on lämmennyt nopeasti, mutta ei yli riskirajojen

Maailma on lämmennyt jo asteen verran, ja nykymenolla lämpötila nousee 0,2 astetta vuosikymmenessä. Tähänastiset päästöt eivät kuitenkaan puske meitä vielä yli 1,5 asteen riskirajan.

2. Jo 1,5 asteen lämpeneminen aiheuttaa merkittäviä haittoja

Vain puoli astetta lisää lämpöä vaikuttaisi tylysti. Esimerkiksi paikoin äärihelteet kuumenisivat kolmen asteen verran ja merenpinta nousisi 0,3–0,8 metriä vuosisadan loppuun mennessä.

3. Pieni ero lämpenemisessä tarkoittaa suurta eroa tuhoissa

Kahden asteen lämpenemisessä haitat luonnon monimuotoisuudelle voivat olla tuplasti niin pahoja ja pudotus kalansaaliissa tuplasti niin suuri kuin 1,5 asteen lämpenemisessä. Vesipulasta voi kärsiä jopa tuplasti niin moni ja pohjoinen jäämeri olla kesäisin jäätön kymmenen kertaa niin usein.

4. Kahden asteen lämpenemisen riskit ovat hurjia

Kahden asteen lämpeneminen supistaisi koralliriuttojen alaa yli 99 % ja saattaisi laukaista Grönlannin jäätiköiden luhistumisen. Tiedeyhteisön arvio riskeistä on synkentynyt olennaisesti sitten viime raportin.

5. Ilmastonmuutoksen pitäminen 1,5 asteessa on vielä mahdollista…

Raportti on hahmotellut neljä polkua, joita voi pitää mahdollisina. Päästöbudjettia on jäljellä 420–770 gigatonnia (Gt) – enemmän kuin aiemmissa arvioissa, mutta vähän suhteessa vuotuisiin päästöihin (42 Gt).

6. …mutta se edellyttää välittömiä toimia…

Jos päästöt saadaan laskuun heti, maailmalla on 20–40 vuotta aikaa saavuttaa nettona nollapäästöt –tilanne, jossa hiiltä sidotaan ilmakehästä yhtä paljon kuin sitä sinne päästetään. Mitä pitempään päästöjen taittamista lykätään, sitä rajumpia toimia tarvitaan – ja sitä kalliimmaksi se tulee.

7. …ja muutokset ovat ennennäkemättömän suuria

Maailman hiilipäästöt pitäisi karkeasti ottaen puolittaa ensi vuosikymmenen loppuun ja laskea nettona nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä. Muutoksia tarvitaan mitassa, jota ihmiskunta ei ole käytännössä kokenut aiemmin, ja osaan toimista liittyy isoja haasteita – ei vähiten poliittisia.

8. Ilmastoratkaisujen käyttöönottoa pitää kiihdyttää nopeasti

Kaikilla poluilla vähäpäästöisen energian osuuden pitää kasvaa rajusti. Vuotuiset investoinnit siihen ja energiatehokkuuteen on jotakuinkin viisinkertaistettava vuosisadan puoliväliin mennessä.

9. Ilmastokriisin ratkaisemiseen tarvitaan negatiivisia päästöjä

Tuotettujen päästöjen vastapainoksi ihmiskunnan pitää sitoa hiiltä ilmakehästä ennennäkemättömiä määriä – sitä enemmän, mitä hitaammin päästöt saadaan laskuun. Osaan ratkaisuista liittyy isoja riskejä, mutta luonnon hiilinieluja kasvattamalla voidaan toisaalta tuottaa muita hyötyjä.

10. Paljon enemmän pitää tehdä – ja kaikkia tarvitaan

Maiden nykyiset päästösitoumukset ovat johtamassa kolme astetta lämpimämpään maailmaan. Päästövähennyksiä pitää siis tiukentaa, ja laaja – valtioiden, yritysten, kuntien, järjestöjen – osallistuminen ja yhteistyö auttavat tuloksen saavuttamisessa.

+ 1 Sitra kartoittaa keinoja ilmastokriisin ratkaisemiseksi

Sitran selvitysten mukaan maailman on mahdollista kuroa umpeen päästökuilu ja puolittaa päästöt eri sektoreilla vuoteen 2030 mennessä.

Suomen pitää päivittää vuoden 2030 päästötavoitteensa -60 prosenttiin. Pian julkistettava selvitys esittelee käytännön ratkaisuja tavoitteen saavuttamiseksi, ja myöhemmin Sitra julkaisee listan sadasta mahdollisesta ohjauskeinosta.

Mistä on kyse?