Kuva: Oras Tynkkynen

Julkaistu 19.08.2015

20 syytä ilmastotoivoon

Jos tunnet ajoittain epätoivoa ilmaston suhteen, et ole yksin. Aihetta synkkyyteen riittää. Toivoa valavat kuitenkin nämä 20 syytä.
Kirjoittaja
Vanhempi neuvonantaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Oras Tynkkynen auttaa Sitraa hahmottamaan, miten Suomesta voidaan rakentaa hiilineutraali kiertotalous. Hän työskentelee erityisesti ilmastoratkaisujen ja niitä edistävien ohjauskeinojen parissa.

Jos tunnet ajoittain epätoivoa ilmaston suhteen, et ole yksin. Aihetta synkkyyteen riittää.

Ilmastoneuvottelut matelevat ja maailman päästöt kasvavat. Energiajätit pumppaavat miljardeja öljykenttien avaamiseen ja valtiot fossiilisten polttoaineiden tukemiseen. Jäätiköt sulavat, äärisää yleistyy ja lajeja uhkaa sukupuutto. Toivoa valavat kuitenkin rohkaisevat uutiset, joita tupsahtelee viikoittain. Tässä 20 syytä ilmastotoivoon.

1) Ilmastotyö sai yllättävän liittolaisen, kun yli miljardia katolista edustava paavi julkaisi vetoomuksen ilmaston puolesta. Kannanotto voi vauhdittaa ilmastotoimia Yhdysvaltain ja Brasilian kaltaisissa maissa, joissa iso osa väestöstä kuuluu katoliseen kirkkoon.

2) Paavi ei ole suinkaan yksin. Julkisuuden henkilöt ja mielipidevaikuttajat poikabändi One Directionista näyttelijä Robert Redfordiin ja laulaja Pharrell Williamsiin puhuvat painokkaasti ilmaston puolesta.

3) Vetoapua tulee myös oikeuslaitokselta. Hollantilainen tuomioistuin päätti, että maan pitää tiukentaa päästötavoitetta, ja vastaavia oikeusjuttuja on vireillä mm. Belgiassa ja Norjassa.

4) Iso firma toisensa jälkeen on kertonut jättisatsauksista ilmastotyöhön. Tuoreimpien joukossa joukko yhdysvaltalaisia suuryrityksiä ilmoitti satsaavansa 140 miljardia dollaria ilmastotyöhön.

5) Kestävät ratkaisut ovat jo energiateollisuuden valtavirtaa. Liki puolet maailman sähköntuotannon investoinneista menee uusiutuvaan energiaan.

6) Ja miksipä ei menisi, kun teknologia kehittyy ja hinnat laskevat. Yhä useammilla markkinoilla uusiutuvat ovat kilpailukykyinen tapa tuottaa sähköä, ja kilpailukyky on vain paranemaan päin.

7) Sama pätee moniin muihin vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Isoimman porinan sai aikaan sähköautoilla loistanut Tesla, kun se toi markkinoille kohtuuhintaisen akun vihreän sähkön varastointiin.

8) Samalla kun investoinnit vähäpäästöisiin ratkaisuihin kasvavat, sijoittajat vetävät rahojaan pois kivihiilestä. Päätöksen ovat tehneet jo mm. Norjan jättimäinen eläkerahastoSan Franciscon kaupunkiRuotsin kirkko ja Stanfordin yliopisto.

9) Vielä joitakin vuosia sitten puhe uusiutuviin perustuvasta energiataloudesta kuitattiin haihatteluna. Nyt jo maailman toiseksi suurin öljyntuottaja Saudi-Arabia myöntää tulevaisuuden olevan uusiutuvissa.

10) Saudi-Arabia on saanut seuraa öljyfirmoista. Vähän aikaa sitten kuusi öljyjättiä julkaisi kannanoton, jossa vaadittiin päästöille hintaa.

11) Eurooppalaiset ovat välillä pelänneet jäävänsä ilmastotalkoissa yksin, mutta nyt maailman suurimmat saastuttajat ovat vahvasti mukana. Esimerkiksi Kiina satsaa päästökauppaan ja Yhdysvallat leikkaa voimaloiden päästöjä.

12) Kansainvälisen ilmastopolitiikan historia on pullollaan maiden välistä kyräilyä. Ensin kuitenkin Kiina ja Yhdysvallat ilmoittivat yhdessä lupaavista päästötavoitteista, sitten Brasilia ja Yhdysvallat julkistivat kimpassa uusia ilmastoimia.

13) Päästövelvoitteet eivät koskekaan enää vain teollisuusmaita. Ensimmäisten joukossa sitoumuksen ilmoitti Meksiko, ja Etiopian päästötavoite on suhteessa olosuhteisiin yksi kunnianhimoisimmista.

14) Ilmastotyön maailmanlaajuistumista todistaa alan lainsäädännön yleistyminen. Ilmastoon liittyvien lakien määrä on tuplaantunut viiden vuoden välein.

15) Päästökauppakin kasvattaa maailmalla suosiota. Kauppa ohjaa vähentämään päästöjä jo mm. Kaliforniassa ja Etelä-Koreassa, ja EU:n pioneerijärjestelmää korjataan nyt toimivammaksi.

16) Ilmastopolitiikassa opitaankin koko ajan, kun kokemukset karttuvat. Esimerkiksi uusiutuvien edistäminen huutokaupalla on tuottanut rohkaisevia tuloksia, jotka ovat säästäneet pitkän pennin veronmaksajien rahoja.

17) Verovaroista puheen ollen: yhä useampi maa on hoksannut, että niukkojen veroeurojen lappaminen saastuttavan energian tukemiseen ei ole enää tätä päivää. Maat Malesiasta Meksikoon leikkaavat tukiaisia fossiilisille polttoaineille.

18) Valtiot saavat selustatukea kansainvälisiltä järjestöiltä. Maailman vaikutusvaltaisimmat instituutiot YK:sta OECD:hen ja Maailmanpankista G7:ään peräävät kuorossa reippaita ilmastotoimia.

19) Sama toive kumpuaa paikallistasolta. Kaupungit ja alueet Kööpenhaminasta Kaliforniaan ja Turkuun ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita – ja ryhtyneet jo tositoimiin.

20) Suomessakin on saatu rohkaisevia uutisia. Otetaan esimerkiksi kivihiili: hiilen poltto jatkoi laskuaan viime vuonna, hallitus vahvisti ajavansa hiilen käytön alas, Helsingin energia esittää hiilivoimalan sulkemista ja Pohjolan voima laittoi jo kaksi voimalaa koipussiin.

Moni tekijä on siis alkanut hivuttaa maailmaa samaan suuntaan. Niiden yhteisvaikutus on enemmän kuin osiensa summa. Ja tämä on vasta alkua. Kun kriittinen massa on saavutettu, murrosta tuskin voi pysäyttää. Suihkulähteelle ei silti kannata vielä rynnätä. Osa rohkaisevista uutisista on vasta heikkoja signaaleja. Välillä kehitys ottaa yhden askeleen taakse ennen kuin se ottaa taas kaksi askelta eteen.

Kyse ei ole kuitenkaan vain tulevaisuuden musiikista. Tulokset alkavat näkyä jo. Viime vuonna maailman suurin ilmaston kuormittaja Kiina vähensi kivihiilen käyttöä. Samalla koko maailman energiaperäiset päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla – ensimmäistä kertaa talouden samalla kasvaessa.

Ilmastotoivoon on siis vähintään 20 syytä. Satsaamalla vähäpäästöisiin ratkaisuihin voimme luoda niitä lisää.

Mistä on kyse?