archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

3 oppia vaikuttavuusinvestoimisesta

Henna Keränen, Timo Lindholm ja Heidi Humala kirjoittavat vaikuttavuusinvestoimisen opeista Suomessa ja maailmalla.

Julkaistu

Money and meaning. Nämä kaksi sanaa toistuivat Social Capital Markets -konferenssissa San Franciscossa syyskuun puolivälissä. Jalkauduimme läntiselle pallonpuoliskolle hakemaan oppeja, kokemuksia ja verkostoja vaikuttavuusinvestoimisesta. Maailmalla vaikuttavuusinvestoiminen (engl. impact investing) on vielä nuori sijoittamisen muoto, mutta kiinnostus sitä kohtaan kasvaa vauhdilla. Käytännössä sillä tarkoitetaan sijoittamista, jossa tavoitteena on tehdä mitattavaa yhteiskunnallista hyvää (eli vaikuttavuutta) perinteisen rahallisen tuoton lisäksi.

Mistä maailmalla sitten puhutaan, mitä sumujen kaupungista jäi käteen?

#1 Edellä ollaan

Vaikka Suomessa vaikuttavuusinvestoimisen konseptia on rakennettu vasta reilun parin vuoden ajan, emme missään tapauksessa ole mitään perässähiihtäjiä – vaan pikemminkin mallioppilaita.

By the book -mentaliteetista on ollut suuri apu, kun olemme rakentaneet toimintaympäristöä vaikuttavuusinvestoimiselle. Kaikki ne pullonkaulat, joista konferenssissa varoiteltiin tai muistuteltiin, on ainakin tiedostettu – jos ei ratkaistu. Vakiomuistutuksiin kuului selkeiden ja mitattavien tavoitteiden asettamisen tärkeys, eri vaikuttavuustoimijoiden (ostaja, sijoittaja ja palveluntuottaja) tunnistamisen ja sitouttamisen merkitys sekä tulosten ostamiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen julkisella sektorilla.

Made in Finland -leimaa olisikin voinut jaella näissä keskusteluissa. Insinöörintarkka kansanluonteemme ei pettänyt tässäkään, sillä ohjeet on luettu huolella ennen toimeenpanoa. Siihen se sitten välillä on jäänytkin, sillä ainut asia, jossa meillä tuntui olevan petrattavaa, oli yllättäen ja pyytämättä – markkinointi ja viestintä. Länsirintamalta ei siis tässä suhteessa mitään uutta.

#2 Vaikuttaa selvältä

Tai sitten ei, sillä sanoilla on merkitystä ja sopivista määritelmistä kiistellään myös vaikuttavuusinvestoimisessa. Itse vaikuttavuus-sanan (impact) käyttäminen tuntui jakavan toimijakenttää kahteen ryhmään: lavean ja kapean tulkinnan koulukuntaan. Niin sanotun kapean koulukunnan edustajien mukaan vaikuttavuusinvestoimisen markkinaan kuuluvat vain ne tapaukset, joissa toiminta mallinnetaan, tavoitteille asetetaan selkeät mittarit ja vaikuttavuus voidaan todentaa. Laveamman koulukunnan tulkinnan mukaan vaikuttavuusinvestoimista voi olla myös sellainen toiminta, jossa vaikuttavuuden tavoittelu ei välttämättä ja aina ole niin suunnitelmallista. Riittää, että toiminta on sijoittajan tai rahoittajan mielestä oikeansuuntaista.

Suomessa olemme omaksuneet kapeamman koulukunnan määritelmän. Toisaalta sen markkina on todella pieni, joten määritelmää olisi syytä laventaa, jotta vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemi pääsisi juurtumaan myös Suomeen.

Haastamme lukijoita pohtimaan eroa vaikutusten ja vaikuttavuuden välillä. Vaikuttavuudesta ja sen määritelmästä voi lukea lisää esimerkiksi täältä.

#3 Data Data (ja sen viestiminen)

Ilman vedenpitäviä todisteita on vaikea vakuuttaa ketään. Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus on yksi kapean markkinan mukaisista vaikuttavuusinvestoimisen työkaluista. Niitä on maailmalla rakennettu jo 60 kappaletta. (Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen SIB julkistettiin viime vuoden lopulla, ja useita uusia on työn alla.)

Kun työkaluna on SIB, ”it takes three to impact invest” eli tarvitaan asiakas (tulosten ostaja), sijoittaja sekä palveluntuottaja. Ja toimiakseen, kaikki nämä vaativat mitattavia todisteita. Jotta sijoittajat saadaan houkuteltua mukaan, on business-casen oltava selvä: yhteiskunnalliselle hyvälle on kyettävä määrittelemään mitattavat tavoitteet, niiden perusteella tuotto-odotukset ja julkiselle sektorille puolestaan säästö- ja hyvinvointipotentiaali. Palveluntuottaja taas vaatii selkeät speksit siitä, mitä tavoitellaan ja ketkä ovat kohderyhmänä sekä tarinaesimerkin omaan portfolioonsa. Siksi pelkkä data ei riitä – se on kyettävä pukemaan myös kiinnostavaksi tarinaksi.

Vaikuttavuusinvestoiminen voi ja sen pitää saada myös epäonnistua. Tuottomielessä epäonnistunut case on askel eteenpäin, sillä sekin voi kannustaa tavoittelemaan mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä.  

Vaikuttavuusinvestoimisen markkina kasvaa koko ajan. Sijoittajissa sukupolvi vaihtuu kohti milleniaaleja, joista entistä useampi tavoittelee tuoton ohella ensisijaisesti yhteiskunnallista hyvää. Startupit, jotka haluavat muuttaa maailmaa, ovat ihailun kohteena. Suomi tarvitsee hupeneville julkisille varoille vaikuttavampaa käyttöä. Yhteiskunta tarvitsee hyvinvoivia yksilöitä. Ei siis jätetä hyvää tekemättä. 

Mistä on kyse?