Mikko Dufva

Julkaistu 21.08.2020

Älä lankea tuttuun tarinaan!

Millaisia tulevaisuustarinoita teemme todeksi koronakriisin keskellä? Tässä ajassa tuttu tarina houkuttaa, mutta se ei välttämättä vie haluttuun tulevaisuuteen. Tarvitsemmekin uusia tulevaisuustarinoita.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Mikko Dufva
Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Mikko Dufva on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hän tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden välisiä jännitteitä, merkkejä yllättävämmistä muutoksista ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia. Mitä?

Jyrki Lehtola kirjoittaa kolumnissaan, että ”lievä tylsyys” sai koronaviruksen unohtumaan ja siksi olemme pandemian toisessa aallossa. Mielestäni syntipukkina ei ole tylsyys vaan halu palata tuttuun ja totuttuun tarinaan. Siihen, jossa esimerkiksi ulkomaanmatkailu tai festarit ovat niin sanotusti normaaleja asioita, eivätkä herätä kauhua tai syyllisyyttä.

Tuttuun tarinaan houkuttelee sen tarjoama turvallisuuden tunne. Saattaa tuntua, että yllätyksiä on riittänyt tälle vuodelle jo ihan tarpeeksi ja olisi mukavaa, jos kaikki olisi niin kuin on tottunut. Mutta ehkä suurempi syy vanhoihin tapoihin palaamiseen on se, että meillä ei ole oikein tarjolla valmiita vaihtoehtoisia tarinoita. Esa Saarisen ilmausta lainatakseni, olemme kiinni uomakipityksessä, kun nyt olisi oleellista kavuta pientareelle ja tähyillä uusia polkuja.

Jo jonkin aikaa on kasvanut tietoisuus – ja sen mukana ahdistus – siitä, että nykyinen tarina edistyksestä talouden ja teknologian ajamana ei anna kaikkia vastauksia tämän hetken haasteisiin. Nykyinen tapamme toimia ja elää ei mahdu yhdelle maapallolle tai tuota hyvinvointia tasaisesti. Ilmastokriisi, luontokato, globaali eriarvoisuus ja monet muut haasteet ovat osoittaneet tätä jo useamman vuoden. Mutta koska ne ovat aikajänteeltään pitkiä, ei niihin ole tuntunut välttämättömältä reagoida heti.

Uusi normaali ei ilmaannu itsestään

Koronakriisi puolestaan levisi nopeasti globaaliksi, eikä antanut liiaksi aikaa jäädä väittelemään ja puntaroimaan erilaisia toimia. Se toi uudella tavalla ilmi vanhan tarinan ongelmat ja laittoi kyseenalaistamaan, kuinka normaalia se vanha normaali oikeastaan olikaan. Samalla kriisiä kehysti kuitenkin väliaikaisuuden sanasto: oli poikkeustilaa ja pohdintaa, mitä kaikkea sitä tekeekään, kun kriisistä on selviydytty. Nyt syksyn ja toisen aallon kynnyksellä tämä väliaikaisuuden viitta on kenties väistymässä, mikä luo tarpeen lähteä luomaan sitä ”uutta normaalia” entistä aktiivisemmin.

Tämä uusi normaali ei ilmaannu itsestään, vaan se rakentuu siitä, miten toimimme päivittäin. Uuden suunnan löytämiseksi on tarpeen haastaa vanhoja ajatusmalleja, kuvitella uusia mahdollisia tulevaisuuksia ja toimia niiden eteen. Siinä olisi oikeastaan hyvä, jos olisi lievästi tylsää. Tylsyys voi antaa hetken hengähdystauon jatkuvasta ärsykevirrasta ja avata ajattelua kohti uudenlaisia mahdollisuuksia.

Millaisia tarinoita kerromme tulevaisuuksista?

Tulevaisuuksientutkimuksessa yksi kiinnostuksen kohde ovat tarinat, joita kerromme tulevaisuuksista. Tällainen ”narrative foresight” keskittyy teknologiatrendien ja yksittäisten kehityskulkujen sijaan tutkimaan ja haastamaan niitä maailmankuvia ja myyttejä, jotka ovat toivottavien, uskottavien ja mahdollisten tulevaisuuksien kuvausten taustalla. Juuri taustaoletuksia ja ajatusmalleja muuttamalla voimme muuttaa myös tulevaisuutta.

Tarinat auttavat ymmärtämään maailmaa ja siten myös ohjaavat toimintaa. Tarinoilla on voimaa ja niitä ei toki käytetä vain kestävämmän tulevaisuuden kuvaamiseen. Koronan myötä erilaiset salaliittoteoriat ovat saavuttaneet laajempaa suosiota. Kun todellisuus tuntuu yllättävältä, jopa uskomattomalta ja ei ole toisenlaiseen tulevaisuuteen vievää tarinaa, voi tuntua ahdistavalta joutua tarkastelemaan omia käsityksiä siitä, mikä on normaalia ja mikä on toivottava tulevaisuus. Siksi saattaa tulla kiusaus lähteä etsimään syntipukkia vaikkapa salaisesta kansainvälisestä eliittien salaliitosta. Toisaalta jännittävät tarinat ja hirviöt kiinnostavat, kuten tässä twiittiketjussa hienosti kiteytetään.

Ei siis ole yhdentekevää, millaisia tulevaisuuksia kuvittelemme ja sanoitamme. Vaikka valmiita vaihtoehtoisia tarinoita kestävistä tulevaisuuksista ei olekaan liiaksi tarjolla tai ainakaan julkisessa keskustelussa, niitä on olemassa enenevässä määrin. Kesäloman aikana luin Solarpunk-tarinoiden kokoelmaa, jossa kuvataan usein jonkinlaisen romahduksen jälkeistä, mutta kestävämpää ja toivoa luovaa tulevaisuutta. Pandemian jälkeiseen aikaan sijoittuvia tarinoita on kerännyt nuorilta tulevaisuuksientutkijoilta myös esimerkiksi School of International Futures. Uudenlaisia ajatusmalleja sanoitetaan esimerkiksi ”Sivistys vaurautena” -kirjassa ja Sitran Sivistys+-projektissa. Inspiraatiota koronakriisin huomioiviin tulevaisuustarinoihin voi hakea myös Koronan vaikutukset -artikkelisarjasta. Uusien tulevaisuustarinoiden palasia siis löytyy, nyt on vain tartuttava niihin kiinni ja elettävä niitä halutuin osin todeksi.

Näin tarinoit tulevaisuuksista!

Tässä ehdotus, miten luoda tarinoita Koronan vaikutukset -artikkelisarjan pohjalta.

  • Jokaisessa artikkelissa on listattu lopussa asioita, joista olisi tärkeää keskustella juuri nyt. Valitse niistä yksi, esimerkiksi ”Uskallammeko haastaa itsemme laajempaan kulttuurin muutokseen?”
  • Artikkeleissa on listattu myös toivon lähteitä. Valitse niistä muutama, esimerkiksi ”Me voimme aktiivisesti vaikuttaa asioiden kulkuun” ja ”Koronan aikana nähty solidaarisuutta, empaattisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavia toimia”
  • Mieti, mikä olisi valitsemassasi aiheessa mielestäsi paras mahdollinen tulevaisuus. Hyödynnä toivon lähteitä pohdinnassa.
  • Kuvaa tämä tulevaisuus kuvitteellisen henkilöhahmon kautta. Voit miettiä esimerkiksi millaista hänen elämänsä olisi, millaista työ, liikkuminen tai asuminen.
  • Täydennä ja havainnollista tarinaasi muutamalla heikolla signaalilla, joita on myös listattu artikkelien loppuun. Kuvittele, että heikon signaalin kuvaama asia olisi arkipäivää ja mieti miten se ilmenisi tarinan henkilön elämässä.
  • Jaa tarinasi muille sosiaalisessa mediassa käyttäen tunnistetta #koronanvaikutukset

Mistä on kyse?