Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 07.08.2018

Ansaitsee­ko Google luottamuksemme?

Googlen arveluttavat bisnestoimet Kiinassa herättävät kysymään, millä perustein maailman mahtavin hakukone priorisoi tietoa länsimaissa.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Hannu-Pekka työskentelee asiantuntijana Sitran ennakointitiimissä. Osana Sitran Seuraava erä -visiotyötä Hannu-Pekka on muun muassa analysoinut viestintäteknologisen murroksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tieteen ja tutkimuksen välinen vuoropuhelu sekä teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ovat teemoja, joiden parissa Hannu-Pekka työskentelee tällä hetkellä.

Verkkolehti Intercept kertoi viime viikolla Googlen suunnittelevan hakutuloksia sensuroivan sovelluksen lanseeraamista Kiinan markkinoille. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, yhtiön voi katsoa jättäneen taakseen loputkin alkuvuosien idealismistaan.

Google oli alkujaan akateeminen projekti, joka toimi Stanfordin yliopiston verkossa. Nuoret lupaavat akateemikot Larry Page ja Sergey Brin esittelivät sen toimintalogiikan seminaarijulkaisussaan vuonna 1998. Muiden hakukoneiden tapaan Googlen toiminta ei perustunut avainsanojen tunnistamiseen vaan se rankkasi sivustoja niiden saamien linkitysten – viittausten – perusteella. Toimintalogiikka kopioitiin akateemisesta maailmasta, missä viittauksista kilpaillaan ja viitatuimpia tutkimuksia pidetään yleensä alan kannalta tärkeimpinä.

Seminaarijulkaisunsa liitteessä Page ja Brin pohtivat myös hakukoneiden etiikkaa. He esittivät, että mainosrahoitteisuus loisi vääränlaisia kannusteita ohjailla hakutuloksia. Siksi vain täysin läpinäkyvä ja voittoa tavoittelematon hakukone voisi tarjota käyttäjilleen luotettavimmat hakutulokset.

Pagen ja Brinin kehittämällä metodilla hakutulokset paranivat huimasti. Jo pelkkä Stanfordin yliopiston sivuilta vapaaseen käyttöön päästetty Googlen betaversio saavutti jättimäisen suosion. Pian Googlesta tehtiin pörssiyritys, joka ryhtyi myymään mainoksia palveluunsa.

Sittemmin Googlesta on kasvanut käytännössä synonyymi hakukoneelle, mistä kertoo jo yleisverbi ”googlata”. Vaikka Google painottaakin viestinnässään olevansa vain alusta erilaisten sisältöjen löytämiselle, tosiasiassa sillä on suuri valta vaikuttaa siihen, mikä näkyy ja mikä unohdetaan. Hakutulosten priorisoinnilla on valtava merkitys. Joidenkin arvioiden mukaan hakutulosten ensimmäinen sivu kerää jopa 92 prosenttia kaikista hakutulosten klikeistä. Myös sijoituksella on väliä: osuus klikeistä laskee jyrkästi hakutulossijoituksen mukaan jo ensimmäisellä hakutulossivulla.

Kriittinen kysymys kuuluu tietysti, miten hakutulosten tärkeysjärjestys muodostuu? Tapahtuuko se tiedollisin vai kaupallisin perustein? Kumpaa periaatetta painotetaan ristiriitatilanteissa? Minusta tuntuu, että näitä kysymyksiä pohditaan liian harvoin.

Viime vuosina Facebookia kohtaan esitetyssä kritiikissä on käynyt selväksi, minkälaisia ongelmia liittyy julkisen keskustelun kuratointiin datatalouden ansaintalogiikalla journalistisista laatukriteereistä välittämättä. Samat ongelmat liittyvät tiedonhakuun. Googlen pyrkiminen Kiinan markkinoille hinnalla millä hyvänsä ei ainakaan lisää luottamusta yhtiöön yhtenä länsimaisen tietoinfrastruktuurin keskeisimmistä portinvartijoista.

Mistä on kyse?