Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 3 min

Demokratiat tarvitsevat uusia yhteiskuntasopimuksia

Demokratian tulevaisuutta ei ratkaista ainoastaan rintamalla Ukrainassa tai Yhdysvaltain kongressivaaleissa.

Kirjoittaja

Veera Heinonen

Johtaja, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Demokratian kriisi on nyt yhteisesti tunnistettu ja pitkälti yhteisesti ymmärretty, mitä tulee etenkin autoritääristen ja demokraattisten yhteiskuntien yhteentörmäykseen.

Valitettavasti demokratian voitto järjestelmien yhteentörmäyksessä ei ole kuitenkaan vääjäämätön – vaan ”tämä on kiistatta synkin hetki vapaudelle yli puoleen vuosisataan,” kuten Larry Diamond, yhdysvaltalainen akateemikko ja arvovaltaisen Journal Of Democracyn perustaja toteaa jäähyväiskirjoituksessaan.

Tämän takia nykyhetki vaatii erityistä viisautta puolustaa, vahvistaa ja kehittää demokratiaa. Olisi virhe tuudittautua siihen, että demokratian tulevaisuus ratkaistaan ainoastaan rintamalla Ukrainassa tai Yhdysvaltain kongressivaaleissa.

Edellytyksiä demokratian tulevaisuudelle luodaan tietysti myös kansallisesti, vaikka demokratiat tarvitsevat toisiaan sekä kirittäjänä että liittolaisina.

Suomessa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa linjattiin poikkihallinnollisesta demokratiaohjelmasta, joka on ensimmäinen laatuaan. Kansallinen demokratiaohjelma 2025 on tunnistanut suomalaisen demokratian kipupisteet ja etenkin yhteiskunnallisen osallistumisen rapautumisen ja eriarvoistumisen.

Demokratiaohjelma 2025 on tunnistanut suomalaisen demokratian kipupisteet ja etenkin yhteiskunnallisen osallistumisen rapautumisen ja eriarvoistumisen.

Ohjelman puitteissa on myös tehty paljon ja siihen kytkeytyy muun muassa reilut kymmenen lainsäädäntöhanketta, puolen tusinaa poikkihallinnollista strategiaa ja demokratiakokeiluja. Näiden kokonaisvaikutusta voidaan arvioida vasta ajan päästä.

Ensi vaalikaudella tarvitaan jo varsin järeitä toimia, että rapautuva osallistumiskehitys saataisiin jollain aikavälillä käännettyä. Kuten OECDn luottamusarvio tarkkanäköisesti havainnoi, suomalaisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on varsin heikkoa muutoin niin korkean luottamuksen yhteiskunnassa. Tämä rajallinen usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin heijastuu muun muassa äänestysaktiivisuuteen, joka on selvästi muita pohjoismaita matalampi.

Tämän takia peräänkuulutamme (muun muassa lausunnossamme Valtioneuvoston periaatepäätökseen suomalaisesta demokratiapolitiikasta), että yhteiskunnallisen osallistumisen tavat ovat moninaisia, erilaisille ihmisille ja ryhmille räätälöityjä ja ne tulisi kytkeä osaksi päätöksentekoa ja sen valmistelua. Esimerkiksi puntaroivat kansalaispaneelit ja digitaalisen osallistumisen menetelmät ovat vahvassa nosteessa vakiintuneissa demokratioissa.

Miksi laajentaa osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja, jos ihmiset eivät osallistu jo olemassa olevien kautta? Vastaus löytyy keskiviikkona julkistetusta kansainvälisen Idea-instituutin Demokratian tila -raportista.

Esimerkiksi puntaroivat kansalaispaneelit ja digitaalisen osallistumisen menetelmät ovat vahvassa nosteessa vakiintuneissa demokratioissa.

Edustuksellinen järjestelmä eli puolueet, päättäjät ja hallitukset eivät ole pystyneet vastaamaan kansalaistensa odotuksiin ja tarpeisiin riittävästi. Samalla maailmaa ovat riepotelleet useat kriisit pandemiasta Ukrainan sotaan ja energiakriisiin.

”Kuilu kansalaisten odotusten ja sen, mitä (edustukselliset) instituutiot pystyvät toteuttamaan kasvaa”, todetaan raportissa. Tämän takia Idea peräänkuuluttaa uusia yhteiskuntasopimuksia, jotta luottamus demokratiaan palautuu.

Yhteiskuntasopimuksella viitataan siihen, mitä hallitukset tarjoavat ihmiselle vastineena siitä, että ihmiset antavat edustukselliselle järjestelmälle luvan hallita ja hoitaa yhteisiä asioita. Kyse on siis kansalaisten oikeuksista ja valtion velvollisuuksista.

Hyvä uutinen Suomen demokratian ja osallisuuden näkökulmasta on, että noin 700 000 suomalaista kertoo halustaan osallistua päätöksentekoon enemmän, jos se olisi nykyistä helpompaa ja se olisi aidosti vaikuttavaa.Tämä selviää Sitran laajasta kyselytutkimuksesta.

Yhteiskunnilla, jotka pystyvät hyödyntämään kansalaistensa inhimillisen pääoman, yhteistyöhalun ja luottamuksen yhteiseen päätöksentekoon, on myös parhaat edellytykset onnistua aikamme suurimpia ongelmien ratkaisemisessa. 

Mistä on kyse?