sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Taas on se aika vuodesta, kun joka tuutti täyttyy alennusmyynneistä. Black Fridaysta jatketaan sujuvasti joulusesonkiin ja alennusmyynteihin.
Viimeaikaisten uutisten valossa meidän pitäisi juosta ihan toisenlaisten vähennysprosenttien perässä.
YK:n tuoreen raportin mukaan maailman maat ovat epäonnistuneet päästöjen vähentämisessä. Jotta ilmaston vaarallinen kuumeminen estettäisiin, päästöjen pitäisi laskea tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 43 prosenttia vuoden 2019 tasolta. Raportin mukaan päästöt ovat vähenemässä vain kaksi prosenttia.
Maailman valtiot ovat koolla YK:n ilmastokokouksessa marras-joulukuussa. Selvää kuitenkin on, että näihin talkoisiin tarvitaan mukaan ihan kaikki: valtiot, kaupungit, yritykset ja tavalliset ihmiset arjessaan.
Läheisen tai tutun esimerkki kestävästä elämästä voi potkaista liikkeelle
Yhden ihmisen valinnat voivat tuntua pisaralta meressä ja siksi turhilta. Omien kestävien valintojen vaikutus ei kuitenkaan rajoitu vain omaan hiilijalanjälkeen.
Kannustamalla mukaan perheenjäsenet, voi oman vaikutuksensa jopa viisinkertaista. Harrastusporukassa puhutaan jo kymmenistä ihmisistä. Kun kestävistä elämäntavoista kertoo sosiaalisessa mediassa tai saa muutoksen läpi työpaikallaan, voi mukaan saada vaikkapa tuhat muuta.
Monet kestävät valinnat eivät ole vielä riittävän helppoja. Esimerkiksi uuden vaatteen tai kodinkoneen ostaminen on helpompaa ja halvempaa kuin vanhan huoltaminen ja korjaaminen.
Mitä useampi käyttää korjauspalveluja ja puhuu niistä, sitä matalammaksi kynnys kokeilla uutta palvelua laskee. Kun kestävät palvelut saavat käyttäjiä, on niillä mahdollisuus laajentaa toimintaansa yhä useamman saataville.
Sama pätee vaikkapa kasvipohjaiseen ruokaan, yhteiskäyttöautoihin tai työmatkapyöräilyyn.
Miltä kuulostaisi viidenneksen päästöpudotus vuodessa?
Sitran 1,5 asteen elämäntavat -selvityksen mukaan globaalisti kestäväksi arvioitu hiilijalanjälki vuonna 2030 on 2,5 tonnia, kun taas suomalaisten keskivertohiilijalanjälki pyörii noin 10 tonnin tuntumassa.
Se tarkoittaa, että meidän suomalaisten pitäisi siis pystyä laskemaan jalanjälkemme noin neljännekseen nykyisestä vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kestävän tason voi saavuttaa esimerkiksi vähentämällä päästöjään viidenneksellä joka vuosi. Tärkeää on olla itselleen armollinen, sillä kaikkein huonoin ilmastoteko on sellainen, joka jää liian kunnianhimoisena kokonaan tekemättä.
Muutos on todistetusti mahdollinen, sillä Suomessa on jo paljon ihmisiä, jotka elävät hyvää ja ihan tavallista elämää kestävällä tasolla tai hyvin lähellä sitä. Tutkimusnäyttö ja Sitran kyselytutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että elämän mielekkyyttä on mahdollista lisätä kestävillä valinnoilla.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Monille voi kuitenkin tuntua hankalalta hahmottaa, millaisilla teoilla omia päästöjään kannattaisi tai voisi alkaa vähentämään. Apua tarjoaa uudistettu Elämäntapatesti, joka näyttää miten omat arjen valinnat vaikuttavat ilmastoon, ja vinkkaa nyt myös vastausten perusteella räätälöityjä vinkkejä päästöjen vähentämiseen. Testissä voi nyt myös tehdä oman suunnitelman kestävään arkeen.
Arjen valinnat vaikuttavat myös päättäjiin
Lähes 70 prosenttia Euroopan ilmastopäästöistä voidaan johtaa ihmisten arkeen – siihen, miten syömme, miten asumme, liikumme ja kulutamme.
Se ei tarkoita, että ilmastokriisin pysäyttäminen olisi yksin kansalaisten vastuulla, vaan päättäjien pitää varmistaa, että kestävien valintojen teko on ihmisille helppoa ja houkuttelevaa – ja ylipäänsä mahdollista.
Päättäjät eivät tee päätöksiään tyhjiössä. Äänestäjien mielipiteet ja teot vaikuttavat siihen, millaisia politiikkatoimia pidetään mahdollisina tai edistämisen arvoisina. Mitä useampi elää kestävästi ja pitää siitä ääntä, sitä todennäköisemmin ilmasto- ja luontotoimet etenevät myös päätöksenteossa.
Tässäkin auttaa uudistettu Elämäntapatesti. Testin vastaukset ja kansalaisten suunnitelmat kahdeksassa Euroopan maassa kerryttävät tietokantaa siitä, millaisiin muutoksiin ihmiset ovat valmiita ja mihin tarvitaan lisää tukea.
Esimerkiksi tutkijat ja päättäjät voivat jatkossa hyödyntää anonyymiä tietokantaa päätöksenteon tukena tai kestävien palvelujen suunnittelussa.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.