Arvioitu lukuaika 4 min

Entä jos ilmakehä ei olisikaan ilmainen kaatopaikka?

Ilmastonmuutos on totta. Se johtuu yli sadan vuoden aikana ilmakehään kumuloituneesta hiilidioksidista ja muista kasvihuonepäästöistä.

Kuvaaja: Saana Säilynoja

Kirjoittaja

Timo Tyrväinen

Climate Leadership Council

Julkaistu

Tämän kirjoituksen tiivistetty versio on julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla 16.6.2014

Ilmastonmuutos on totta, vaarallista ja ihmisen aiheuttamaa. Se johtuu yli sadan vuoden aikana ilmakehään kumuloituneesta hiilidioksidista ja muista kasvihuonepäästöistä. Tästä ja seurausten vakavuudesta on tieteellinen varmuus.

Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien hallitseminen on monimutkaisin kollektiivinen haaste, jonka ihmiskunta on koskaan kohdannut. Ilmastopoliittinen toimettomuus lisää ilmaston lämpenemisen negatiivisia vaikutuksia ja kasvattaa niiden torjumisen kustannuksia. Joiltakin osin seurausten myöhempi korjaaminen on mahdotonta. Nopeista ja voimakkaista toimista saatava hyöty ylittää selvästi nykymenon jatkumisesta koituvat kustannukset. Jokainen odotettu vuosi lisää kiirettä ja kasvattaa kokonaiskustannusta.

Kööpenhaminan ilmastokokous 2009 oli yksimielinen siitä, että ilmakehän lämpeneminen tulee rajoittaa alle 2 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Päättäjät ovat kuitenkin istuneet käsiensä päällä ja Kööpenhaminan tavoite luisuu pian käsistä: ilmakehä on jo lämmennyt lähes asteen.

Viime kuukausina ilmastokeskustelun keskiöön on noussut englantilaisten rahoitusasiantuntijoiden perustama Carbon Tracker Initiative. Sen toimitusjohtaja Anthony Hobley vieraili toukokuussa Sitran kutsumana Helsingissä ja puhui myös isännöimässäni pääekonomistien ilmastotapaamisessa.

Carbon Trackerin analyysin logiikka on yksinkertainen. Ilmastomallit kertovat kuinka paljon ilmakehään voi vielä päästää kasvihuonekaasuja ennen kuin ilmaston lämpeneminen ylittää kriittisen kahden asteen rajan. Toisaalta voidaan laskea kuinka paljon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee, jos kaikki tunnetut fossiiliset polttoainevarannot poltettaisiin. Kahden laskelman erotus osoittaa, että 75% tiedossa olevista hiili-, öljy- ja kaasuvarannoista jää käyttämättä. Tämän saa aikaan edessä väistämättä oleva regulaatio, jonka kiristyminen on ajan kysymys. Ilmastopolitiikan paineet kasvavat, kun ilmaston ääri-ilmiöt (myrskyt, tulvat, kuivuus, hellejaksot) ja niiden aiheuttamat yhteiskunnalliset jännitteet yleistyvät. Päättäjien velvollisuus huolehtia kansalaistensa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta korostuu politiikan agendalla.

Kiristyvä regulaatio johtaa siihen, että merkittävä osa hiili- ja öljyesiintymistä muuttuu arvottomaksi. Suurten öljy-yhtiöiden taseisiin kirjattujen öljyesiintymien arvo voi olla jotain aivan muuta kuin tähän asti on ajateltu. Sama koskee uusien öljy- ja kaasuesiintymien etsimiseen kohdistettuja investointeja.

Öljy-yhtiö Shell vastasi muutama viikko sitten sijoittajille Carbon Trackerin nostamiin kysymyksiin. Regulaation kiristymistä Shell ei kyseenalaista, mutta arvioi muutokset sen verran hitaiksi, ettei yhtiön asema vaarannu. Toinen öljy-yhtiö, Exxon, kuittasi epärealistiseksi ajatuksen, että hiilidioksidipäästöjä tullaan supistamaan 2040 mennessä 80 %. YKn ilmastoasioiden pääsihteeri Christiana Figueras vastasi saman tien, että öljy- ja kaasuyhtiöiden on yksinkertaisesti vain sopeuduttava siihen, että ¾ fossiilisista polttoaineista jää maahan, jos ilmaston lämpeneminen pysäytetään 2 asteeseen.

Vaikka ilmastonmuutoksen ongelma on monimutkainen ja sen osa-alueisiin liittyy suurta epävarmuutta, yksi ratkaisun avain on yksinkertainen. Hiilidioksidipäästöille tulee asettaa hinta. Jos päästöillä ei ole hintaa, ilmakehä on ilmainen kaatopaikka. Kun hinta on tarpeeksi korkea, sekä energian käyttäjien että tuottajien kannattaa hakea vähäpäästöisiä ratkaisuja. Kun kotitaloudet vaativat halvempaa sähköä, sähköntuottajat investoivat vähäpäästöisempään teknologiaan ja luopuvat kivihiilestä. Kun vähäpäästöisemmän teknologian kysyntä kasvaa, teknologian kehittämiseen kannattaa investoida enemmän. Ne yritykset, jotka pystyvät tuottamaan pienemmällä hiilijalanjäljellä, saavat kilpailuedun vanhakantaisiin kilpailijoihinsa. Sijoittajat palkitsevat tämän nousevilla kursseilla ja edelläkävijöiden kasvumahdollisuudet paranevat. Jos hiilidioksidipäästöillä on tuntuva hinta, markkinamekanismi tukee ilmastonmuutoksen hidastumista.

Monien kansainvälisten ilmastoasiantuntijoiden tavoin pitkän linjan ilmasto-ekonomisti William Nordhaus ehdottaa kirjassaan The Climate Casino, että hiilidioksipäästöjen lähtöhinnaksi pitäisi määritellä vähintään 25$ per tonni. Yksinkertaisin ja selkein ratkaisu olisi päästövero, mutta identtinen vaikutus saadaan cap-and-trade -päästökaupalla, kun se mitoitetaan oikein.

EUssa, jossa kansallisvaltiot pitävät mustasukkaisesti kiinni kansallisesta verotusoikeudesta, päästökauppa lienee ainoa toteuttamiskelpoinen järjestelmä ja siksi siihen on jo päädytty. Tähän asti voimassa ollut järjestelmä on toiminut surkeasti, mutta oikealla kalibroinnilla se voidaan saattaa toimivaksi.

Kun puhutaan ilmastopolitiikan kustannuksista, pitää muistaa ilmastonmuutoksen aiheuttamat valtavat hyvinvointitappiot. Nordhaus arvioi, että ilmastomuutos voidaan rajoittaa siedettäväksi kustannuksella, joka vastaa 1-2 prosenttia maailman kokonaistulosta. Maailmantalous kasvaa noin 3½ prosentin vuosivauhtia. Ilmastonmuutosta torjuvassa maailmassa päästäisiin ”vasta” kesään 2050 tultaessa sille tulotasolle, joka ilman ilmastopolitiikkaa saavutettaisiin ”jo” tammikuussa 2050. Kuka huomaisi eron?

Jokainen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen käytetty euro on tulo jollekin globaalin talouden toimijalle. Rahaa ei ammuta avaruuteen, vaan vähäpäästöisiin ratkaisuihin käytetty raha jää pyörittämään maailmantaloutta. Uudelle yritystoiminnalle avautuvat mahdollisuudet ovat valtavat, mutta moni vanhoista yrityksistä kohtaa haasteita. Carbon Tracker on nostanut tikun nenään ne yritykset, jotka omistavat hiili- ja öljyesiintymiä. Sijoittajat ovat arvostaneet esiintymät sen mukaan, että ne tullaan hyödyntämään. Jos hyödyntäminen on epävarmaa, suurten öljy-yhtiöiden osakekurssit joutuvat testiin.

Alkavatko sijoittajat välttää sijoituskohteita, joissa ilmastoriskit ovat huonosti hallinnassa? Jos niin käy, puhtaan teknologian kehittämiseen suuntautuva rahoitus lisääntyy ja päästöjä vähentävän teknologian kehitys vauhdittuu. Tämä olisi suomalaisen cleantechin märkä päiväuni. Tosin samoja unia näkevät maailman fiksuimmat propellipäät kautta koko planeetan.

Aihe

Ilmastonmuutos

Ihmisen toiminta muuttaa ilmastoa vakavin seurauksin. Maapallon lämpenemisen hillitseminen vaatii voimakkaita päästöjen vähennyksiä nyt.

Kirjoittaja

Timo Tyrväinen

Climate Leadership Council

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?