Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Ivo Corda

Julkaistu 11.03.2016

Eurooppa heräämässä tulosten ostamiseen

Maailmalla Suomea pidetään yhtenä SIB-mallin edelläkävijämaista, bloggaa Mika Pyykkö.
Kirjoittaja
Projektijohtaja, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra

Osallistuin viime viikolla Euroopan unionin komission järjestämään työpajaan, jossa käsiteltiin tulosten ostamista julkisen sektorin toimintatapana. Näkökulma liittyi etenkin Euroopan pakolaistilanteeseen, mutta myös yleisemmin hyvinvoinnin edistämiseen. Keskustelun ytimessä oli vaikuttavuusinvestoimisen Social Impact Bond -malli ja mahdollisuudet hyödyntää sitä tulosperusteiseen toimintaan.

Vaikuttavuusinvestoimisessa yksityisiä pääomia kanavoidaan sellaisiin hankkeisiin, joilla edistetään yhteistä hyvää tavoitteellisesti ja tuottoisasti. Yksi toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus eli Social Impact Bond (SIB). Siinä sijoittaja kantaa hankkeen taloudellisen riskin ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista.

Maailmalla on tällä hetkellä käynnissä tai suunnitteilla yhteensä 84 SIB-hanketta. Euroopassa niitä on eniten Isossa-Britanniassa (33) ja toiseksi eniten Suomessa (5). Hyvinvointiteemat ovat kaikissa SIB-hankkeissa melko samanlaisia eli tavoitteet liittyvät esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tai asunnottomuuden vähentämiseen. Monille hankkeille yhteisestä “yläotsikosta” huolimatta niiden hyödynsaajaryhmät kuten myös laadulliset ja taloudelliset tavoitteet vaihtelevat huomattavasti.

Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen SIB julkistettiin viime vuoden lopulla. Siinä julkisen sektorin työnantajille tarjotaan palvelukokonaisuus, joka tukee työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää muun muassa sairauspoissaoloja. Työhyvinvointi-SIB herätti työpajassa runsaasti kiinnostusta, koska vastaavanlaista hanketta ei ole työn alla missään muualla.

Keskusteluissa painotettiin sitä, että vaikka SIB-hankkeissa on paljon yhteisiä piirteitä, jokaisen maan on kehitettävä oma, sen toimintaympäristöön ja sisällöllisiin teemoihin sopiva toteutus ja SIB-rakenne. Sama koskee yhteiskunnallisen hyödyn mittaamistapoja. Sitrassa olemme painottaneet vahvasti taloudellisen ja toiminnallisen mallinnuksen merkitystä SIB-hankkeen lähtökohtana. Ilman huolellista mallinnusta on mahdotonta rakentaa mittareita, joilla toiminnan laadulliset tulokset ja taloudellinen arvo voidaan osoittaa riittävän kiistattomalla tavalla niin sijoittajien, tuloksista maksajan –  kunnan tai valtion – kuin palveluntuottajien näkökulmasta.

Käydyn keskustelun perusteella sain vaikutelman, että Suomea pidetään jo tähän mennessä tehdyn työn perusteella yhtenä SIB-mallin edelläkävijämaista. Toivottavasti haluamme pitää kiinni tästä asetelmasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yhä useampi julkisen sektorin organisaation edustaja on valmis mallintamaan tulosten ostamismahdollisuuksia ja sitä, että meillä on riittävästi osaavia palveluntuottajia sekä sijoittajia, jotka ovat kiinnostuneet tuoton lisäksi myös yhteiskunnallisen hyödyn aikaansaamisesta. En näe yhtään syytä, miksi näin ei olisi!

Mistä on kyse?