Julkaistu 06.03.2018

EU:sta muovin vaihtoehtojen kärkikehittäjä

On välttämätöntä, että muovin kierrättämistä ja uudelleenkäyttöä kehitetään. Se ei kuitenkaan riitä: samalla on pyrittävä vähentämään tuotetun jätteen määrää.
Kirjoittaja
europarlamentaarikko, varapuheenjohtaja, Euroopan parlamentti
Heidi Hautala on pitkän linjan europarlamentaarikko ja Euroopan parlamentin ympäristöjohtamisjärjestelmästä vastaava varapuheenjohtaja. Hän on aiemmin toiminut kehitys- ja omistusohjausministerinä.

Lähes kolme vuotta sitten Euroopan parlamentissa keskusteltiin muovipussidirektiivistä. Muoviongelma kiinnosti selvästi jo silloin. Silti, kun tammikuussa johdin parlamentin istuntoa, jossa peräti kaksi komission varapuheenjohtajaa, Jyrki Katainen ja Frans Timmermans, esittelivät EU:n muovistrategiaa, tunnelma oli sähköistynyt. Oli ilo kuunnella edustajien puheenvuoroja, joissa melkein poikkeuksetta komissiota kiitettiin ja kannustettiin kunnianhimoon lainsäädäntöehdotuksissa, joita se on alkanut laatia strategian toteuttamiseksi.

On hienoa, että Euroopan komissio on viimein ottanut ongelman todesta ja ryhtynyt toimeen. Yhä useampi taho on tiedostanut ongelman mittakaavan. Vasta alle kolmannes EU:ssa kertyvästä muoviroskasta kierrätetään, kolmannes päätyy kaatopaikalle ja reilu kolmannes polttoon. Silti suuri määrä muoviroskaa päätyy myös vesistöihin.

Aiemmin merkittävä määrä muovijätteestä dumpattiin Kiinaan, mutta nyt Kiina on kieltänyt tuonnin. Vaikka Kiinan tarkoitusperissä saattaa olla kaupan säännöissä kiellettyä protektionismia, jota komissio onkin ryhtynyt tutkimaan, uusien dumppauskohteiden etsimisen sijaan EU:n on ryhdyttävä toimeen ja hoidettava ongelmansa itse – kestävällä tavalla.

Komission muovistrategiassa asetetaan tavoitteeksi, että vuonna 2030 kaikki EU-alueella käytettävä muovi olisi kierrätettävää tai uudelleenkäytettävää. Kierrättämisen tehostamisella luodaan uusia markkinoita ja työpaikkoja sekä nostetaan kierrätysmuovin arvoa. Komissio ilmoitti pyrkivänsä samaan aikaan suojelemaan ympäristöä sekä luomaan kasvua ja innovaatioita. Ehkä vihdoin ollaankin pääsemässä irti ympäristön ja talouden tuhoisasta vastakkainasettelusta?

On välttämätöntä, että kierrättämistä ja muovin uudelleenkäyttöä kehitetään. Se ei kuitenkaan riitä: tärkeintä on vähentää tuotetun jätteen määrää ja luoda uusia, kestäviä vaihtoehtoja muoville.

Todellinen kiertotalous perustuu ajatukselle, että turhaa materiaalia kertyy vähemmän alun perinkin.

Kertyvästä jätemäärästä lähes 60 prosenttia muodostuu pakkausmuovista, ja niiden kertakäyttöisyys on valtava ongelma. Kertakäyttöisiä muoveja korvaavia materiaaleja on kehitetty jo, mutta uusillekin innovaatioille on valtava tilaus ja tarve. Kestävät vaihtoehdot hyödyttävät niin ympäristöä kuin yrityksiä.

Uudet innovaatiot vaativat panostuksia, mutta ne myös tuottavat työtä, kestävämpiä ratkaisuja ja valmiita toimintamalleja. Yritykset tarvitsevat toimiviksi todistettuja malleja, joita ottaa käyttöön. Tietoa, teknologiaa ja mahdollisuuksia löytyy kyllä. Innovaatioiden kehittämiseen on panostettava EU-tasolla, mutta yksittäiset jäsenmaatkin voivat saada aikaan paljon.

Ongelman ratkaisemiseen tarvitaan kaikki tahot mukaan: niin tutkijat, liike-elämä kuin poliittiset päätöksentekijät. Mukaan tarvitaan myös kuluttajat. Ihmisillä vaikuttaa olevan valtava tarve toimia, ja he tarvitsevat lisää vaihtoehtoja. Juuri tästä syntyi ajatukseni Muoviton maaliskuu -kampanjasta, jossa ihmiset haastetaan välttämään mahdollisimman tehokkaasti kertakäyttöistä muovia kuukauden ajan. Täydellisyyden sijaan tavoitteena on pohdinta siitä, kuinka paljon turhaa muovia kertyy kuukaudessa.

Osallistuin Brysselissä kierrätysalan tilaisuuteen, jossa joku epäili, että vain kymmenen prosenttia ihmisistä ottaa asian omakseen, joten mitään ei todellisuudessa tapahdu. Tähän voi todeta, että vaikka kyse olisikin vain joka kymmenennestä, tuo kymmenen prosenttia on ennenkin saanut aikaan suuria muutoksia ympäristön hyväksi. Nyt mukana on myös Walesin prinssi Charlesin kaltaisia vaikuttajia.

Seuraavaksi odotan komissiolta konkreettisia ja kunnianhimoisia lakialoitteita muovistrategian tavoitteiden toimeenpanemiseksi. Tämä tilaisuus on käytettävä.

Blogi on osa #materiaalista-juttusarjaamme, jossa eri materiaalien huippuasiantuntijat pureutuvat materiaalien kiertotalouteen. Lue muut jo julkaistut jutut täältä.

Mistä on kyse?