Arvioitu lukuaika 3 min

Haluamme muutosta, mutta missä piilee muutoskyky?

Muutoskyky on taito, joka haastaa johtamista. Yhteiskunnalliseen muutoksen johtamiseen tarvitaan kokeilua, ei kontrollia. 

Kuva: Miikka Pirinen

Kirjoittaja

Hannele Laaksolahti

Johtava asiantuntija, Sitra

Julkaistu

Kuva: Miikka Pirinen

Kirjoittaja

Hannele Laaksolahti

Johtava asiantuntija, Sitra

Julkaistu

Maailmankuulu organisaatiotutkija Peter  Senge sanoo, että moni haluaa muutosta, mutta vain harva meistä on itse valmis muuttumaan. Niin ikään johtajuuden tutkija ja kouluttaja Jennifer Garvey-Berger muistuttaa, että jumiudumme usein siihen ihmiseen, joka olemme tässä ja nyt, emmekä pohdi, millaiseksi voisimme itse kasvaa ja kehittyä.

Miten me kaikki voisimme parhaiten oppia ja kehittää muutokseen tarvittavia kykyjä? Entä miten yksilön kasvu ja kehitys yhdistyvät yhteisöjen, organisaatioiden ja yhteiskuntamme kykyyn muuttua?

Muutos on kyky

Yksi Sitran päivitetyn strategian tavoitteista on vahvistaa yhteiskunnan muutoskykyä. Koska kukaan ei tee muutosta yksin, tavoitteeseen päästään vain, kun meillä on taitoja toimia yhdessä kestävän innostavan ja reilun tulevaisuuden rakentamiseksi.

Toukokuussa 2021 tapasimme  Sitran yhteiskunnallisen koulutuksen alumneja alumnitapaamisen merkeissä. Alumnejamme ovat yhteiskunnalliset vaikuttajat ja muutoksentekijät, jotka ovat osallistuneet vuosien varrella Sitran järjestämiin koulutusohjelmiin. Heistä jokainen johtaa muutosta omalla toimintakentällään.

Tilaisuus käynnisti prosessin, jossa yhdessä alumniemme kanssa käymme käsiksi yhteiskunnan muutoskyvyn käsitteeseen ja työstämme kokonaisuutta muutoksen työkaluista kaikkien käyttöön. Seuraavassa on muutamia nostoja alumnitilaisuudessa kuullusta ja tulevasta työstä.

Kokeilu kontrollia tärkeämpää

Elämme maailmassa, jossa yhä useammat ilmiöt ovat monimutkaisia.

Muutokset ovat pahimmillaan (tai parhaimmillaan) systeemisiä ja vaativat samaan aikaan sekä kokonaisvaltaista hahmotusta että jatkuvaa kokeilua ja oppimista.

Tutkija ja kouluttaja Jennifer Garvey-Berger (katso video) on perehtynyt erityisesti johtamiseen epävarmuudessa ja kirjoittanut kirjan johtamisen sudenkuopista (leadership mindtraps). Yksi sudenkuopista on oikeassa olemisen ansa. Suurin osa ihmisistä ajattelee olevansa oikeassa niissä asioissa, joista heillä herää vahvoja tunteita. Kognitiiviset ja tiedolliset prosessit seuraavat tunnetta. Tämän vuoksi myös esimerkiksi päätöksenteon valmistelussa etsimmekin herkästi todisteita niille asioille, jotka jo valmiiksi todistavat meidän olevan oikeassa.

Suurimmalla osalla meistä on myös liiallinen tarve kontrolloida asioita, vaikka monimutkaisessa maailmassa kokeileminen olisi tärkeämpää.

Ei ole olemassa täydellisiä päätöksiä, eikä täydellistä päätöksentekijää. Silti tarvitsemme kestävää tulevaisuutta rakentavaa muutosta.

Muutoskyky on kykyä toimia yhdessä

Tilaisuuden toinen puhuja Peter  Senge (katso video),  systeemisen muutoksen ja organisaatioiden oppimisen teorioiden ja käytäntöjen kehittäjä, korosti, ettemme osaa elää oikein maailmassa, sillä lainaamme tulevilta sukupolvilta ja toimimme edelleen liian reaktiivisesti.

Senge korosti, että kaikki aikamme ongelmat ovat syvästi kulttuurisia, vaikka suhtaudumme niihin usein hyvin teknisrationaalisesti. Jotta voimme ratkaista ilmastonmuutoksen kaltaisia valtavia, kaikkia koskettavia haasteita, on meidän sekä opittava ajattelemaan samaan aikaan pitkällä aikajänteellä että toimimaan harmonisesti yhdessä tässä ja nyt.

Kohti yhteistä ymmärrystä muutoskyvystä

Sitran koulutuksen alumnijoukko koostuu noin 600 hengestä, jotka ovat vuosien varrella osallistuneet Sitran järjestämiin koulutusohjelmiin. Koulutuksissa on erilaisten sisältöteemojen lisäksi opittu, miten yhteiskuntaa muutetaan yhdessä. Alumneillamme on siis erityistä asiantuntemusta siitä, mistä yhteiskunnan muutoskyvykkyydessä on oikeastaan kysymys ja miten siihen tulisi tarttua juuri nyt.

Me Sitran yhteiskunnallisessa koulutuksessa uskomme yhdessä oppimisen ja yhteiskehittämisen voimaan. Mitä moniselitteisemmistä ilmiöistä ja käsitteistä on kysymys, sitä tärkeämpää on niiden yhteinen tulkinta, eli sensemaking. Sensemaking on keskeinen mekanismi luovissa prosesseissa, joissa pyritään rakentamaan uudenlaisia merkityksiä ja yhteistä ymmärrystä eri ihmisten näkökulmista ja intresseistä käsin (ks. Maitlis & Christianson 2014).

Yhteiskehittäminen lähestymistapana taas puolustaa demokratisoimisen periaatetta, jonka mukaan organisaatioiden tulisi avata tavoitteidensa lisäksi myös keskeiset prosessit ja ratkaisut sidosryhmien ja asiakkaiden kehitettäväksi (kts. Ramaswamy & Ozkan 2014).

Siksi tartumme yhdessä alumniemme kanssa Sitran päivitetyn strategian ytimeen syksyllä, kun käynnistämme Sitran alumnien Muutoskyky-ryhmän. Ryhmämme käy kiinni yhteiskunnalliseen muutoksen tekemiseen liittyviin haasteisiin ja ydinkyvykkyyksiin niin yksilön, organisaatioiden kuin yhteiskunnan kannalta.

Haluamme rakentaa yhteisen näkemyksen siitä, mitä yhteiskunnallinen muutoksentekokyvykkyys on sekä konkretisoida yhteiset opit ja ajattelu yhteisesti hyödynnettäväksi. Syksyllä kerromme, miten työ etenee ja kutsumme yleisön mukaan keskusteluun.

Millaista kyvykkyyksien karttaa sinä toivoisit johtamisen ja muutoksen tekemisen tueksi? Millaista ymmärrystä kaipaat ajattelun avartamiseksi yhteiskunnan muutoskyvystä?

Lähteet:

Maitlis, Sally & Christianson, Marlys. 2014. Sensemaking in Organizations: Taking Stock and Moving Forward. The Academy of Management Annals 8(1), June 2014.

Ramaswamy, V. & Ozkan, K.2014. The Co-creation Paradigm. Stanford: Stanford University Press.

HANKE

Muutoksen menetelmät

Miten yhteiskunnallista muutosta tehdään? Muutoksen menetelmät -hankkeessa rakennamme, kokoamme ja kehitämme työkaluja muutoksentekijöille ja innostamme kestävän tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?