Blogi
Henkinen kriisinkestävyys on suomalaisen turvallisuuden kantava voima, mutta keinot sen vahvistamiseen ovat vielä hämärän peitossa, kirjoittavat asiantuntijat Hannele Laaksolahti ja Aino Piirtola. Tarkastelimme esimerkkejä ja oppeja maailmalta, joita voisi soveltaa myös Suomeen.
Johtava asiantuntija, Ratkaisut
Asiantuntija, Ratkaisut
Julkaistu
30.4.2026
Liittyvät projektit
Luottamus ja yhteiskunnallinen turvallisuus
Elämme turvallisuusympäristön murroksen ja useiden päällekkäisten kriisien aikaa. Suomessa henkinen kriisinkestävyys on tunnistettu yhdeksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden mallin elintärkeistä toiminnoista. Sillä viitataan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyyn kestää kriisien aiheuttama henkinen kuormitus ja selviytyä niistä. Henkisellä kriisinkestävyydellä on myös historiallisesti ollut tiivis yhteys suomalaisten maanpuolustustahtoon. Suomalaisten vahvuus on vankka luottamus viranomaisiin. Se sisältää myös riskin, sillä varautumista ja vastuuta ei voi ulkoistaa pelkästään valtiolle tai kolmannelle sektorille. Todellinen yhteiskunnallinen kriisinkestävyys on muuttuva ja kehittyvä prosessi, joka rakentuu meidän kaikkien arjessa jo ennen kriisejä. Siksi me Sitrassa etsimmekin nyt rahoitushaulla uusia yhteiskunnallisia innovaatioita henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Vaikka rahoitettavien hankkeiden kokeilut toteutetaan paikallisesti, on tavoitteena löytää kansallisesti skaalautuvia toimintamalleja, jotka parhaimmillaan kytkeytyvät osaksi alueellista varautumista ja koko Suomen kokonaisturvallisuutta.
Tarkastelemme nyt muutamaa kansainvälistä esimerkkiä ja avaamme samalla, millaisia hankkeita haemme Suomeen.
Ruotsin Gotlannissa Stark socken -malli tuo asukkaat, järjestöt ja viranomaiset yhteen kartoittamaan yhteisön resursseja ja sopimaan keskinäisestä tuesta poikkeusoloissa. Malli on levinnyt laajasti, sillä se on kevyt, helposti omaksuttava ja lisää yhteiskunnan jäsenten yhteenkuuluvuutta sekä toimijuutta. Ruotsissa on ymmärretty, että siviilipuolustus ja kansallinen kriisinkestävyys alkavat kodeista ja naapurustoista. Ilman vahvaa paikallista perustaa kokonaisturvallisuuden rakenteet jäävät hauraiksi.
Etsimme hankkeita, jotka luovat uusia paikallisia, usean toimijan koordinaatiomalleja. Tavoitteena ei ole kuitenkaan vain irrallinen naapuriapu, vaan sellaisten systemaattisten ja pysyvienkin yhteistyörakenteiden luominen, jotka vahvistavat luottamusta. Nämä paikalliset mallit ovat parhaimmillaan skaalattavissa niin, että ne voivat toimia osana laajempaa alueellista ja kansallista varautumista ja samalla tukisivat yhteiskunnan eheyttä.
Australiassa ja Islannissa psykososiaalinen tuki ei ole irrallinen lisäpalvelu, vaan se on kytketty kiinteäksi osaksi poikkihallinnollista kriisivastetta ja hätätilannejohtamista. Australiassa eri hallinnontasojen edustajat, viranomaiset, asiantuntijat ja järjestöt koordinoivat toimintaansa systemaattisesti jo normaalioloissa. Kun kriisi iskee, tuki aktivoidaan samalla logiikalla kuin muu pelastustoiminta, ja Islannissa apua tarjotaan asukkaille jopa proaktiivisesti koteihin soittamalla.
Henkinen kriisinkestävyys ja toipumiskyky (recovery) on integroitava tiiviimmin julkisen vallan lakisääteiseen varautumiseen, eikä sitä voi jättää vain irrallisten projektien varaan. Rahoitushaussa haemme kokeiluja, joissa rakennetaan paikallisia useiden toimijoiden malleja kriiseistä toipumisen ja henkisen tuen ympärille. Näiden mallien tarkoituksena on osoittaa, miten eri toimijat, esimerkiksi kunnat, seurakunnat ja järjestöt voivat muodostaa strategisen ja saumattoman tukiverkon häiriötilanteissa.
Informaatio- ja hybridivaikuttaminen pyrkivät murentamaan yhteiskunnan eheyttä ja luottamusta. Ruotsissa erillinen psykologisen puolustuksen virasto rahoittaa ja kouluttaa virkahenkilöitä ja kansalaisia tunnistamaan disinformaatiota. Pelkän kouluttamisen lisäksi Pohjoismaissa on kuitenkin siirrytty yhä vahvemmin kohti kansalaislähtöistä varautumista, jossa korostuvat selkeä arjen varautumisviestintä, kansalaisten oma toimijuus ja vastuu. Esimerkiksi Norjan valmiusviestinnässä on esitelty ”varautumiskaveri” -malli, joka kannustaa ihmisiä sopimaan etukäteen vastavuoroisesta avusta poikkeustilanteissa yhdessä naapureiden ja lähiyhteisöjen kanssa.
Rahoitushaussa haemme hankkeita, jotka tuovat informaatiolukutaidon ja aktiivisen varautumisen ihmisten lähelle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kirjastojen, oppilaitosten ja järjestöjen uudenlaista, skaalautuvaa yhteistyötä, joka vahvistaa asukkaiden tekoäly- ja medialukutaitoa, tai konkreettisia yhteisöllisiä kokeiluja, jotka tekevät yhdessä varautumisesta ja naapuriavusta luontevan osan kansalaisten arkea.
Ukrainan kokemukset Venäjän hyökkäyssodasta ovat osoittaneet karulla tavalla, miksi henkinen kriisinkestävyys on elintärkeää: se on kansakunnan jaksamisen ja puolustustahdon ehdoton edellytys. Sota on osoittanut, että henkisen kriisinkestävyyden on nojattava pysyviin, yhteisövetoisiin rakenteisiin pirstaleisten hankkeiden sijaan. Esimerkiksi YK:n kehitysohjelman (UNDP) ja paikallisten järjestöjen (mm. Razom z Toboyu) malleissa psykososiaalinen tuki on tuotu matalan kynnyksen keskuksiin, joissa terveydenhuolto, koulut ja ruohonjuuritason järjestöt tekevät saumatonta yhteistyötä. Lisäksi muun muassa Svitlo School -etäkoulu on keskittynyt vahvistamaan nimenomaan lasten ja nuorten toimijuutta, arjen jatkuvuutta ja tulevaisuususkoa sodan keskellä. Ukrainassa on huomattu, ettei kyse ole vain yksilön selviytymisestä, vaan yhteisöjen kyvystä reagoida, tukea toisiaan ja sopeutua uuteen. Tavoitteena on tukea pysyviä rakenteita ja kestäviä ratkaisuja kriisin keskelle ja kriisin jälkeiseen tulevaisuuteen.
Sitran rahoitushaku henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiselle on auki 19.5.2026 saakka. Lue lisää rahoitushausta täältä. Rahoitushakuun liittyvät kysymykset ja vastaukset on julkaistu täällä. Tutustu Sitran työhön yhteiskunnallisen turvallisuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi.
Lähteet: Kohti vahvempaa henkistä kriisinkestävyyttä. Analyysi kansainvälisistä käytännöistä ja keskeisistä onnistumisista. Demos Helsinki 3/2026. Henkinen kriisinkestävyys ja yhteenkuuluvuus. Mäenpää Pasi, 1/2026.