Arvioitu lukuaika 2 min

Hidasta ajattelua, nopeita tekoja

Tulevaisuuteen voi tähyillä monin keinoin. Sitä voi hahmottaa, selittää ja rakentaa – myös elokuvien, kirjojen, tanssin ja sävelmien avulla.

Kuva: Sanna Saastamoinen-Barrois

Kirjoittaja

Helmi Saksala

Autiosaari Oy ja Creasus ry

Julkaistu

Luovien alojen ammattilaiset tähyilevät kohti tulevaisuuksia. Se on heidän työtään: paitsi selittää ja hahmottaa maailmaa myös rakentaa sitä. Tuloksena syntyy kirjoja ja sävelmiä, joissa unelmoidaan ja rikotaan rajoja sekä elokuvia ja tanssiteoksia, jotka saavat katsojan näkemään todellisuuden uudessa valossa.

Elämykset audiovisuaalisista sisällöistä musiikkiin ja esittäviin taiteisiin syntyvät kulisseissa, kuvauspaikoilla ja tänä päivänä yhä useammin myös elektronisten laitteiden ääressä. Mutta tarvitaan muutakin kuin pelkkä teos. Ilman fyysisten tuotantoalustojen apua aineettomatkaan taide- ja viihdesisällöt eivät välity tekijöiltä yleisöille.

Tämän infran rakentaminen ekologisesti kestäväksi on avainasemassa luovien alojen siirtymässä kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Uudistumista voi edesauttaa tutuilla keinoilla, jotka tekevät hyvää niin taiteellisille sisällöille kuin maapallolle.

Muutos kasvaa alhaalta ylöspäin

Creasuksen ja Sitran Ole osa luovaa ratkaisua -verkkotapahtumassa, joka järjestettiin 22.10.2020, luovien alojen ammattilaiset hahmottelivat omista näkökulmistaan, millaisia ovat tai voivat olla luovan työn ekologisesti kestävät puitteet.

Keskusteluissa todettiin, että rahoitus- ja toimintamallien tulisi esimerkiksi kannustaa hitaaseen matkustamiseen ulkomaille sijoittuviin työtehtäviin (jahka matkustaminen ylipäätään on taas sallittua) ja uusiutuvan energian käyttöönottoon. Moni on jo sitoutunut huomioimaan ympäristökysymykset osana jokapäiväistä tekemistään, samalla kun toiset toivovat vastuullisuuden rohkeampaa johtamista. Myös käytännön työkaluja kaivataan avuksi.

Luovien alojen tekijät kaipaavat voimakkaasti sektoria palvelevia hiilijalanjälkilaskureita ja luotettavaa tutkimustietoa. Kokeiluja voidaan toki tehdä kevyestikin, mutta etenkin laajojen rakenteellisten muutosten on nojattava faktoihin.

Päteville laskureille on paikkansa, sitä ei käy kieltäminen. Mutta niitä ei kuitenkaan pidä jäädä odottamaan. On paljon, mitä voimme tehdä heti ja tässä, jotta helpottaisimme kestävyyskriisiä. Eräskin puhujavieraistamme totesi osuvasti, että suuret muutokset versovat aina alhaalta päin.

Toinenkin tapahtumassa esitetyistä ratkaisuehdotuksista sykähdytti. Ehkä sen vuoksi, että se on ajatuksena radikaalin yksinkertainen.

Hidastamalla parempaa

Esittävää taidetta tehdään nykyisen mallin mukaan välittömän kustannustehokkuuden periaatteella. Mitä tapahtuisi, jos sitä voitaisiinkin tehdä hitaammin muodostuvien tuotto-odotusten mukaan?

Entä jos vaikkapa nykysirkusesitystä lähdettäisiin tuotannollisesta näkökulmasta rakentamaan niin, että tähdättäisiin pitkään esityskauteen ja kevyeen, mutta tiheään kiertuetoimintaan? Suurimuotoista näyttämöteosta ei siis pyrittäisi esittämään kymmentä kertaa vain Euroopan suurimmille teatterikatsomoille, vaan ketterä kiertueteos kulkisi junan kyydissä kaupungista toiseen ja tavoittaisi nykyistä suuremman yleisön.

Taiteelliseen vapauteen puuttumatta ajatus sai minut ennen muuta pohtimaan, mitä kaikkea väljempi tekemisen tahti voisi mahdollistaa.

Monia taiteen merkkiteoksia on valmisteltu vuosikausia. Voisiko hitaan tuottamisen eetoksen ottaa ohjenuoraksi muillakin luovan työn tasoilla, ehkä jopa muillakin yhteiskunnallisilla aloilla? Millaista infraa ja tukijärjestelmiä se edellyttäisi?

Hidastaminen mahdollistaa ainakin kaksi merkittävää asiaa. Ensinnäkin strategisen kestävyyden. Hyvä suunnittelu auttaa tekemään vastuullisempia valintoja, silloinkin kun projektit jo pyörivät täydessä vauhdissa.

Toiseksi hitaudessa on maaperää ajattelun muutokselle. Voimme aurata tilaa uudelle vasta, kun pysähdymme tarkastelemaan totuttuja ajattelumallejamme. Miten luova työ voisi kantaa hedelmää kestävämmin?

Ikuisena tuottajasieluna en myöskään voi välttyä haaveilemasta, millaisia vientimenestyksiä voisikaan syntyä, jos taiteen ja viihteen osaajilla olisi enemmän aikaa luomustensa kypsyttelyyn.

P.S. Luitko jo Nani Pajusen mainion kirjoituksen?

Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista. Helmi Saksala on kirjoittaja, yritysvalmentaja ja luovien alojen osaaja. Hän ontoiminut esittävän taiteen tuottajana ja kehittäjänä, tapahtuma-alan asiantuntijatehtävissä sekä Sitran 50-vuotisjuhlavuoden vastaavana tuottajana.

Aihe

Kiertotalous

Kiertotalouden ratkaisujen avulla voidaan vahvistaa luontoa ja ratkaista ilmastokriisi. Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen.

Kirjoittaja

Helmi Saksala

Autiosaari Oy ja Creasus ry

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?