Ihmisen kokoisia tulevaisuuksia FutureFestissa

Osallistuimme brittiläisen innovaatiosäätiö Nestan FutureFest -tapahtumaan helteisessä Lontoossa yhdessä 4000 muun tulevaisuudesta kiinnostuneen kanssa. Tapahtuman slogan oli tänä vuonna ”Occupy the Future”, joka oli tarkoitettu avoimeksi kutsuksi tulla mukaan laajentamaan olemassa olevia tulevaisuudenkuvia ja muokkaamaan tulevaisuutta. Nestan johtaja Geoff Mulgan totesikin avauspuheenvuorossaan, että tarinat, joita kerromme menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, muokkaavat meitä. Siksi tulevaisuuksien kirjon monipuolinen tarkastelu yhdessä on tärkeää. 

Elämme aikaa, jolloin suhtautumisemme tulevaisuuteen on vaikea. Monille maailmaa muokkaavat voimat näyttäytyvät uhkina. FutureFestin yhtenä tavoitteena oli voimaannuttaa ihmisiä ottamaan tulevaisuuden omiin käsiinsä ja tarkastelemaan sitä omilla ehdoilla. Inspiroivien esitysten ja keskustelutilaisuuksien lisäksi tapahtumassa lähestyttiin tulevaisuuksia taideteosten, performanssien, stand-upin ja roolipelin kautta. FutureFest onnistuikin tuomaan tulevaisuudet ihmisen tasolle sekä erilaisten lähestymistapojen, että teemojensa kautta.  

Teknologia, valta ja teknologian valta 

Useat esityksistä käsittelivät teknologian vaikutuksia ja valtarakenteiden muutoksia. Mitä kiihtyvällä tahdilla kehittyvä teknologia tarkoittaa yhteiskunnan ja ihmisen kannalta? Miten käsittelemme teknologista eriarvoisuutta? Millaista etiikkaa ja pelisääntöjä tarvitsemme digitalisoituneeseen yhteiskuntaan tai vaikkapa virtuaalimaailmoihin? 

Journalisti ja kirjailija Paul Mason pohti esityksessään sitä, miten humanistiset arvot saadaan sisällytettyä koneisiin. Hän peräänkuulutti paluuta klassisten moraalifilosofien, kuten Aristotleen, oppeihin. Kirjailija ja mediafilosofi Douglas Rushkoff puolestaan korosti ihmisyyden, ihmistenvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitystä teknologisessa ajassa.  

“

Futuristin tehtävän ei ole sanoa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, vaan auttaa ihmisiä kuvittelemaan ja luomaan omaa tulevaisuuttaan
– Douglas Rushkoff

Professori Noel Sharkey kävi esityksessään läpi esimerkkejä syrjivistä algoritmeista. Vessojen automaattinen saippuakone ei välttämättä anna saippuaa kuin valkoihoiselle käsien pesijälle, sillä se ei tunnista muuta kuin valkoisen ihon värin. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten ihmisen eli tässä tapauksessa saippuakoneen algoritmin kehittäjän omat ennakkoasenteet tulevat osaksi teknologiaa. Sharkey päätti esityksensä toteamalla, että päätökset joilla on todellista vaikutusta ihmisten elämään, tulisi olla ihmisten tekemiä, ei koneiden. 

Professorit Kate Pickett ja Richard Wilkinson pitivät vakuuttavan esityksen siitä, miten ahdistus lisääntyy mitä eriarvoisemmasta yhteiskunnasta on kyse. Ihmiset myös kuluttavat enemmän eriarvoisemmissa yhteiskunnissa halutessaan näyttää muille arvonsa omistamansa materian kautta. Eriarvoisuuden kitkemisellä on siis positiivisia seurauksia planeettamme kannalta  

“

Muutos tapahtuu, kun kohdataan todellisuus
– Vinay Gupta 

Teknologiaa esitettiin myös ratkaisuna globaaleihin ongelmiin. Esimerkiksi Vinay Gupta kuvasi, miten lohkoketjuteknologialla voitaisiin ratkoa sekä köyhyys että ekologinen kriisi. Lohkoketju mahdollistaa globaalin hajautetun tietokonejärjestelmän ja eri asioiden luotettavan seurannan. Käytännössä tällöin voidaan esimerkiksi näyttää tavaroiden ja palveluiden vaikutukset ilmastopäästöihin. 

Visioita paremmasta yhteiskunnasta 

Pidimme FutureFestissa keskustelutilaisuuden yhteiskunnallisista visioista, jossa kysyimme voiko hyvinvointiyhteiskunnan pelastaa. Brittiläisen Hilary Cottam totesi että meidän ei tule edes yrittää pelastaa hyvinvointiyhteiskuntaan, vaan kuvitella ja luoda koko järjestelmä uudelleen ruohonjuuritasolta lähtien. Meidän vastauksena puolestaan oli, että hyvinvointiyhteiskunnan voi pelastaa, kun tukeudumme pohjoismaiseen arvoperustaan ja teemme radikaaleja muutoksia yhteiskuntapolitiikassamme. Muutoksiin kuuluu mm. siirtymä kiertotalouteen, elinikäisen oppimisen systeemi ja edistyksellisen hallinnon tukeminen.  

Singaporelainen Cheryl Chung pohti, millaisin kielikuvin hyvinvointiyhteiskuntaa kuvaillaan. Singaporessa puhutaan turvaverkon sijaan trampoliinista. Hilary Cottam täydensi kielikuvia vielä puutarhalla. Cheryl Chung myös totesi, että tilaisuudessa esitetyt mallit eivät ole niin erilaisia kuin luulemme. Kaikissa korostuu ihmisten osallistumisen lisäämisen ja ongelmien ratkaiseminen yhdessä.  

Tulevaisuus festivaalina 

Päällimmäisenä FutureFestista jäi mieleen tunne tulevaisuudesta joukkona yhteisiä asioita ja jonain mistä saa olla innoissaan. Tulevaisuutta voi juhlia, sitä voi lähestyä huumorin keinoin, siitä voi väitellä, ja siitä on useita erilaisia kiinnostavia näkemyksiä. Ennen kaikkea tapahtumasta välittyi viesti siitä, että tulevaisuus on ihmisen kokoinen ja ihmisten tekemä.