Hurrikaani Irma aiheutti suurta tuhoa Karibialla syyskuun 2017 alussa Kuva: NASA Worldview Terra / MODIS https://go.nasa.gov/2FgNzJm

Julkaistu 26.01.2018

Ilmastokriisi laajenee – ihmiskunnan toimet riittämättömiä

Ilmastonmuutos näkyi kaikkialla selvästi viime vuonna. Tasavallan presidentin uudenvuodenpuheen sanoin ”ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys vaan todellinen uhka”. Miksi tilanne on uhkaava ja kuinka siihen tulisi suhtautua?
Kirjoittaja
Projektikoordinaattori, Hiilineutraali teollisuus, Sitra

Ihmiskunnan tuottamat kasvihuonekaasupäästöt vahvistavat kasvihuoneilmiötä, jonka takia ilmastoon varautuva lämpöenergia nostaa vuosi vuodelta sekä valtamerten että alailmakehän lämpötilaa. Ennätyksiä on rikottu vuosina 2014, 2015 ja 2016. Ja 16 kuuminta vuotta osuu vuosien 2001 ja 2017 väliselle ajanjaksolle.

Vuosi 2016 oli erityisen lämmin ilmaston luontaisen vaihtelun tuottaman El Niño -ilmiön takia. Mutta viime vuonna mentiin vielä hurjempaan suuntaan: jopa ilman El Niñon vaikutusta vuosi 2017 oli erittäin kuuma – mittaushistorian toiseksi lämpimin – ja äärisää on piinannut ihmisiä ja luontoa poikkeuksellisen ankarasti.

Ironista on, että pelkästään Trumpin Yhdysvalloissa erilaiset katastrofit aiheuttivat satoja kuolonuhreja ja ainakin 306 miljardin dollarin suuruiset vahingot. Vertailun vuoksi Suomen BKT oli vuonna 2017 noin 220 miljardia euroa, mikä dollareina tarkoittaa noin 270 miljardia.

Maailmanlaajuisesti vuosi 2017 oli toiseksi kallein vakuutettujen vahinkojen osalta Munich Re -vakuutusyhtiön mukaan. Kalliimmaksi on käynyt vain vuosi 2011 Tohokun maanjäristyksen ja Thaimaan tulvien takia.

Viime vuonna ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt kasvoivat jälleen noin 2 prosenttia tasaisten vuosien jälkeen. Ihmisen toiminnasta peräisin olevan metaanin ja dityppioksidin määrä ilmakehässä kasvoi vastaavasti.

Edellisten vuosien tasatahti hiilidioksidin osalta johtui pääasiassa maailmantalouden hitaasta kasvusta. Pariisin sopimuksen aikoihin puhuttiin talouskasvun ja ilmastopäästöjen suhteellisen irtikytkennän mahdollisuudesta, mutta uusimpien lukujen valossa toivo näyttäisi kuitenkin olleen ennenaikaista.

Hiilidioksidi poistuu ilmakehästä liian hitaasti

Fossiilisen energian polttamisen ja maankäytön muutosten takia ilmakehään päätyy joka vuosi tuhansia miljardeja tonneja hiilidioksidia. Hiilidioksidi poistuu ilmakehästä luonnollisiin kiertoihin hitaasti, vasta satojen, ellei tuhansien vuosien kuluessa. Näin ollen hiilidioksidin määrä kasvaa hiilen kierrossa ja ilmakehässä.

Valtaosa voimistuneen kasvihuoneilmiön sitomasta energiasta päätyy maailman meriin, jotka puskuroivat mantereiden pintojen lämpenemistä. Nykyinen ilman ja merien lämpötilan nousu verrattuna esiteolliseen aikaan on noin 1°C. Suomen ilmasto lämpenee vielä nopeammin kuin maailman keskiarvo, erityisesti arktisilla alueilla.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vuosittain huipussaan toukokuun aikana, ja tämän vuoden toukokuussa pitoisuuden odotetaan rikkovan 410 ppm. Näin korkeata arvoa ei ole löydetty ilmastohistoriasta viimeisten kolmen miljoonan vuoden ajalta. Pariisin sopimuksen rajoissa pysymisen kannalta kriittinen 450 ppm ylitetään nykytahdilla lähivuosikymmeninä.

Laajemman ilmastonmuutos-tietoisuuden syntyessä 1980-luvun lopulla ihmiskunnan energian loppukulutuksesta yli 80 prosenttia oli peräisin fossiilisista polttoaineista. Vuonna 2017 fossiilisen energian osuus on edelleen yli 80 prosenttia, mutta sitten 80-luvun lopun energiankulutus on koko maailmassa kasvanut merkittävästi.

Pariisin ilmastosopimuksen reilusti alle 2°C tavoitteen toteuttamiseksi ihmiskunnan vaikutuksen ilmakehään ja hiilen kiertoon on oltava täysin neutraali niin pian kuin mahdollista, koska tieteen mukaan järjestelmään voi lisätä vain tietyn, rajoitetun määrän fossiilista hiiltä. Mikäli maan keskilämpötilaa ei pystytä pitämään kriittisten rajojen sisällä, tällä on katastrofaalisia ja peruuttamattomia seurauksia.

Päästöt saatava pian nollaan ja negatiivisiksi

Ilmastokriisin pahimmat vaikutukset pystytään torjumaan, mutta se vaatii määrätietoista toimintaa. Meidän pitää lopettaa ihmisen toiminnasta johtuvien kasvihuonekaasujen lisääminen ilmastojärjestelmään ja samaan aikaan vahvistaa hiilen poistumista luonnollisiin kiertoihin. Kiertotalouden periaatteita tulee noudattaa kaikessa ihmisen toiminnassa, ja ylikuluttaminen on saatava hallintaan.

Ilmakehän kaasujen määrän tasapainottaminen vaatii erittäin nopeata hiilidioksidipäästöjen leikkaamista lähelle nollaa. Lisäksi hiilidioksidia on poistettava ilmakehästä maksimoimalla luonnolliset keinot (metsien ja maaperän hiilinielut) ja mahdollisesti tekemällä sen ohella myös keinotekoisia poistoja teknologisin keinoin.

Jos noudatamme nykysuunnitelmia, päästöjen vähentäminen ei tapahdu tarpeeksi nopeasti eikä tarvittavassa mittakaavassa. Nyt pitäisi kiireesti suunnitella käytännöllisesti ja pitkäjänteisesti, miten saamme nollattua päästöt ja lisättyä hiilinieluja.

Mitä siis tehdä?

Suunnitelmat ja kannusteet päästöjen vähentämiseksi ja negatiivisten päästöjen aikaansaamiseksi ovat pääasiassa yhteiskunnan vastuulla. Toisaalta niin kauan kuin hallinto ei kanna täysmääräisesti vastuutaan, on meidän kansalaisten toimittava ja asetettava paineita päätöksentekijöille.

Ihmiset voivat omalla esimerkillään toimia järjestelmällisesti tekemällä järkeviä käytännön valintoja. Meidän tavallisten ihmisten tekemät valinnat voivat vaikuttaa jopa 70 prosenttiin päästöistä! Ihmisten valta ilmastonmuutoksen ratkaisijoina kasvaa vieläkin suuremmaksi, kun he keskustelevat tekemistään muutoksista toisten ihmisten kanssa ja levittävät tietoa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Ja he voivat myös valita päättäjänsä!

Toiminnan tiellä tapaa mukavia ja toisista välittäviä ihmisiä, mikä on kaunis palkinto omasta aktiivisuudesta ja aito apu ilmastohuoleen.

Mistä on kyse?