blogit
Arvioitu lukuaika 3 min

Ilmastonmuutos muuttaa myös koulutusta

Kestävyyskriisin ratkaiseminen vaatii uudenlaisia taitoja. Sitra kokosi Suomen yliopistot saman pöydän ääreen miettimään tähän ratkaisuja koulutuksen keinoin.

Julkaistu

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen aiheuttavat ennennäkemättömän kestävyyskriisin, jonka ratkaiseminen vaatii uudenlaisia taitoja. Olemme järjestäneet Sitrassa kaksi akateemista round table -keskustelua, joihin kokosimme Suomen yliopistot saman pöydän ääreen syventääksemme ymmärrystä akateemisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä elinkeinoelämän yhteistyön mahdollisuuksista ratkaistaessa aikakautemme suurimpia globaaleja haasteita. Nämä haasteet ovat ratkaistavissa vain eri toimijoiden entistä aktiivisemmalla, pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Ratkaisuihin tarvitaan paitsi yritysten ennakointia ja vahvaa liiketoimintaosaamista, myös vankkaa, tieteeseen perustuvaa akateemista koulutusta ja tutkimusta.

Keskustelua pohjustamaan Sitra teetti Benvirocilla kartoituksen Suomen yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun olemassa olevasta ilmastoalan koulutuksesta. Nykytilan selvittämisen lisäksi tarkoitus oli havainnollistaa, missä ovat ilmastoalan koulutuksen aukot ja ennen kaikkea mahdollisuudet sekä yksittäisissä yliopistoissa, yliopistojen välisessä yhteistyössä että kansallisella tasolla.

Sekä selvityksessä että keskusteluissa esiin nousivat muun muassa ilmastonmuutoksen perusasioiden ymmärtämisen tärkeys, ilmastonmuutoksen läpileikkaavuus ilmiönä, ratkaisukeskeisyys ja innovaatioiden tarve sekä yritysmaailman osaamistarpeiden ymmärtäminen. Koulutus pystyy vastaamaan näihin teemoihin esimerkiksi tarjoamalla horisontaalisia ja läpileikkaavia opintoja, joissa ilmastonmuutos liitetään näkökulmaksi alasta riippumatta, tai lisäämällä yhteistyötä sekä yliopistojen että muiden sidosryhmien kuten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa, kunkin laitoksen profiloituessa omilla vahvuusalueillaan. Keskustelussa pohdittiin myös uusia oppimisympäristöjä ja -muotoja niin virtuaalisesti kuin kansalaisyhteiskunnassa, taiteessa ja yritysmaailmassa.

Selvityksen tärkeimpiä havaintoja on, että jokaisessa Suomen yliopistossa on jo ilmastonmuutokseen liittyvää opetusta. Yhteensä noin 700 erilaisella kurssilla käsitellään ilmastonmuutosta, kurssien määrän ja katsontakannan vaihdellessa. Takertumatta siihen, kuinka paljon ja miten syvällisesti ilmastonmuutosta käsitellään kyseisillä kursseilla, yksi asia on selvä: alusta koulutuksen kehittämiselle ja laajentamiselle on jo olemassa. Näin ollen jo kohtalaisen pienin muutoksin ja resurssein on mahdollista varmistaa, että ainakin näillä kursseilla opetus kytkeytyy oikeasti ilmastonmuutokseen, on relevanttia, läpileikkaavaa ja luo lisäarvoa. Jokaisen yliopisto-opiskelijan tutkintovaatimuksen tulisi sisältää näitä kursseja; samanaikaisesti meidän tulee mahdollistaa, että kursseille on opintosuuntien ja yliopistojen rajat ylittävä pääsy, jolloin usein peräänkuulutettu ristipölytys pääsee tapahtumaan.

Jatkamme yhteistyötä round table -keskustelujen lisäksi yliopistojen kanssa aloitettavilla koulutuksen laajentamisen ja syventämisen kokeiluilla, kuten yliopistojenvälisten kurssien avaamisella ja verkostojen kehittämisellä. Tätä työtä varten kartoitamme myös Suomen ilmastoalan huippuosaajat eri aloilta. Julkaisemme selvityksen Ilmastoalan yliopisto-opetuksen nykytila myöhemmin tässä kuussa.

Vaikka round table -keskustelumme alkoivat yliopistoista, koulutus ja oppiminen ei tietenkään (ja onneksi) ole ainoastaan yliopistojen harteilla. Koulutusrintamaan kuuluvat kaikki oppilaitokset, yritykset ja yhteiskunta myös laajemmin. Koulutuksellamme on jo nyt kansainvälisesti vakiintunut asema, joten jos onnistumme sisällyttämään ilmastonmuutoksen siihen järjestelmällisesti aina lastentarhoista korkeamman asteen oppilaitoksiin asti, meillä on erinomainen mahdollisuus rakentaa Suomesta myös ilmastoalan koulutuksen ja osaamisen huippumaa.

Mistä on kyse?