Julkaistu 20.12.2018

Ilmiöt haltuun karttojen avulla

Moniulotteisia ja monimutkaisia ilmiöitä kannattaa kuvallistaa yhteisen ymmärryksen luomiseksi. Kartta on tehokas keino havainnollistaa ilmiön sisältöä ja sen rajapintoja, kuten myös siihen liittyviä tavoitteita.
Kirjoittaja
toimitusjohtaja, Hahmota Oy

Vaikka Suomen julkinen hallinto on kansainvälisessä vertailussa huippuluokkaa, meilläkin on haasteita erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden hoidossa. On liuta sellaisia ilmiöitä, jotka tippuvat hallinnon ”tuolien väliin” tai joita kohdataan tehottomasti, kun eri hallinnonalat tai hallintokunnat pyrkivät tarttumaan niihin erikseen, kukin omasta näkökulmastaan käsin.

Ilmiölähtöisen hallinnon ajatuksena on se, että hallinnon eri tahot tekevät työtä koordinoidusti ja pitkäjänteisesti, ja työn yhteisenä tavoitteena on saavuttaa ilmiölle asetetut vaikuttavuustavoitteet. Ilmiölähtöistä hallintoa voitaisiin kuvata hieman kärjistäen näin:

Kuva:
Ilmiölähtöisen hallinnon prosessikaavio

Jotta ilmiölähtöisyys voi hallinnossa toteutua, tarvitaan jaettu ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä. Sitran Ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakki tarjoaa konkreettisia välineitä ilmiöiden tunnistamiseen ja kehystämiseen, muutospotentiaalin ymmärtämiseen sekä ratkaisujen ideointiin ja organisointiin.

Ilmiöitä voidaan tunnistaa ainakin kahdella eri tapaa. On ilmiöitä, joilla on vakiintunut asema yhteiskunnallisessa keskustelussa, esimerkiksi nuorten syrjäytyminen. Tällaisten ilmiöiden osalta on hyödyllistä analysoida, mistä osatekijöistä, tapahtumista ja signaaleista ilmiö koostuu. Vasta tämän jälkeen on mielekästä miettiä, millaisia vaikuttavuustavoitteita kyseiselle ilmiölle voidaan asettaa ja sitä, millä politiikkainterventioilla tavoitteet voidaan saavuttaa.

Toinen tapa tunnistaa ilmiö on edetä signaaleista kohti ilmiötä. Esimerkiksi valeuutiset, vihapuhe ja yhteiskunnallinen polarisoituminen ovat toisiinsa liittyviä signaaleja, jotka muodostavat jonkinlaisen kokonaisuuden. Hahmottamalla eri osatekijöiden keskinäisiä kytköksiä, voidaan analysoida, miten hallinto voisi tai miten sen pitäisi reagoida kyseiseen kokonaisuuteen eli ilmiöön.

Ilmiölähtöisen hallinnon työkalujen avulla kerätty tieto voidaan jäsentää ilmiökartaksi eli visuaaliseksi esitykseksi ilmiön ominaisuuksista. Se voi auttaa luomaan jaettua ymmärrystä tarkasteltavan ilmiön sisällöstä ja rajauksesta sekä siitä, miten suhtaudumme kyseiseen ilmiöön.

On monta tapaa kuvata yhteiskunnallista ilmiötä. Ilmiökartan tarkastelukulmana voivat olla ilmiön syy-seuraussuhteet, eri toimijoiden roolit ja valinnat tai ilmiöön liittyvät kysymykset, haasteet ja tavoitteet. Alla on kaksi erilaista esimerkkiä.

Kuvat:
Vasemmalla: Asunnottomuus-teemaa koskeva ilmiökartta
Oikealla: Toimi-hankkeen ilmiökartta

Ilmiökartta auttoi rakennusalaa paikantamaan kehityskohteita

Syksyllä järjestimme kolmen työpajan sarjan yhdessä Suomen Tilaajavastuu Oy:n verkostojen kanssa. Tavoitteena oli analysoida kiinteistö- ja rakennusalan kohtaannon ja osaamisen kehittämisen haasteita. Sitran ilmiölähtöisen suunnittelun työkalujen avulla rakentui ilmiökartta haasteiden syistä ja seurauksista. Nykytilanteen kuvaamisen lisäksi osallistujat tunnistivat kymmeniä potentiaalisia vipuvarsia, joihin puuttumalla voitaisiin saada aikaan myönteisiä muutoksia alan työllisyyteen sekä muihin tavoitteisiin.

Ilmiökartta teki näkyväksi muun muassa sen, että rakennusalan koulutustarjonta ei riittävästi vastaa työantajien osaamistarvetta. Tähän tarpeeseen työpajojen osallistujat ideoivat yhteistyöfoorumia, joissa rakennusalan kouluttajat ja työnantajat voivat tulla yhteen keskustelemaan, miten osaamistarpeet ja koulutustarjonta saataisiin natsaamaan nykyistä paremmin yhteen. Meinailuun ei jäädä, vaan Tilaajavastuu on päättänyt lähteä pilotoimaan rakennusalan yhteistyöfoorumeita keväällä 2019.

Esiymmärryksestä kohti strategisten tavoitteiden asetantaa

Ilmiön objektiivinen ja tyhjentävä kuvaaminen ilmiökartan avulla on mahdotonta. Ilmiökarttojen tehtävänä on pikemminkin auttaa työstämään ja kiteyttämään ilmiötä koskevaa esiymmärrystä. Esiymmärrystä voidaan päivittää ja tarkentaa sitä mukaa, kun käsitys ilmiöstä ja sen mahdollisista ratkaisukeinoista syvenee.

Viime kädessä ilmiökartat ja muut tavat visualisoida ja organisoida eri tahojen ymmärrys ilmiöihin liittyen ovat hyödyllisiä välineitä strategisten tavoitteiden asetantaan sekä vaikuttavien ratkaisujen suunnitteluun. Kun toimijoita ja asianosaisia eri taustoista osallistetaan ilmiöiden kartoitukseen, heidän osaaminen ja näkemykset voidaan paremmin huomioida myös toimintapolitiikkaa suunniteltaessa. Tämä auttaa lisäämään paitsi osallisuuden kokemusta myös eri osapuolten keskinäistä ymmärrystä.

  • Tutustu Sitran Ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakkiin täällä.
  • Ilmiömäisen suunnittelun työkalupakki haluttiin pitää ytimekkäänä ja geneerisenä, joten siitä jätettiin pois muutamia projektin aikana syntyneitä, viimeistelemättömiä työpohjia. Muutamat kehitystyöhön osallistuneet tahot ovat kysyneet niitä käyttöönsä. Ekstra-työpohjat voit ladata Hahmota Oy:n sivuilta, tästä linkistä.
  • Lue myös Liisa Heinämäen blogi: Ilmiökartasta suuntaa tulevaisuuden sosiaaliturvaan

Mistä on kyse?