Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 4 min

Datan käytön reilut pelisäännöt rakentavat luottamusta ja vahvistavat itsenäisyyttämme

Toimiva digitaalisen maailman infrastruktuuri on yhteiskunnille yhtä tärkeää kuin energiahuollon varmistaminen, ja sen huoltovarmuutta on puolustettava. Juhliessamme jälleen itsenäisyyttä on hyvä muistaa, että Suomi voi vaikuttaa kokoaan suuremmin viemällä hyviä oppejaan muuallekin.

Kirjoittaja

Reijo Aarnio

Vanhempi neuvonantaja, Sitra

Julkaistu

Itsenäisyyteen liittyy monia asioita, joita helposti pidämme itsestäänselvyyksinä. Yksi tällainen on päätäntävalta digitaalisen maailman asioissa.

Kansainvälisessä järjestelmässä itsenäinen kansallisvaltio on suvereeni, eli käyttää ylintä päätäntävaltaa omiin asioihinsa, omalla alueellaan. Mutta miten tuo suvereenius eli itsemääräämisoikeus oikein rakentuu ja on ymmärrettävissä digitaalisessa maailmassa? Ja ennen kaikkea: mitä uhkia sille on?

Digitaalista itsemääräämisoikeutta voidaan tarkastella niin yhteiskunnan, yritysten kuin yksilöidenkin tasolla.

Digitaalinen maailma tarvitsee huoltovarmuutta

Dataa, datan käsittelyä ja toimivien käsittelyjärjestelmien luomista ja ylläpitoa on aiheellisesti verrattu yhteiskunnalliselta ja taloudelliselta merkitykseltään sähkön keksimiseen ja energiahuollon varmistamiseen.

Näin itsenäisyyspäivän alla aihe panee miettimään digitaalista huoltovarmuutta: kuinka digitaalinen ja dataan pohjautuva yhteiskuntamme järjestelmineen toimii ja pysyy toimintakykyisenä.

Itsenäisyyttä voi tarkastella esimerkiksi niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella käytössä olevien IT-järjestelmien kautta. Käytössä olevat pilvipalvelut ja palveluntarjoajien käyttämät sopimusehdot eivät aina mahdollista päätöksenteon tosiasiallisen kontrollin säilymistä Suomessa.

On totta, että Euroopan unioni on liian pieni peluri esimerkiksi alustatalouden markkinoilla sen kilpailijatalouksiin, kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna. On myös esitetty, että vallitsevan tilanteen myötä Euroopan unionin talouskasvusta ja taloudellisesta kilpailukyvystä liian suuri osa menetetään kilpailijoille.

Eurooppa investoi liiaksi kilpailijamaiden tuotteisiin ja palveluihin, eikä se pärjää työn tuottavuudessa. On syntynyt epäedullinen noidankehä, jonka on murruttava. Tämän johdosta kauppa- ja jopa geopolitiikan merkitys datatalouden perustana korostuu.

Dataa koskeva itsemääräämisoikeus on osa eurooppalaista arvopohjaa

Kuljemme kohti reilua datataloutta. Se perustuu yhteisille eurooppalaisille arvoille, jotka viime kädessä perustuvat perus- ja ihmisoikeuksille.

Kun puhumme dataa koskevasta itsemääräämisoikeudesta, tarkoittaa se kansalaisten kohdalla heidän oman datansa hallintaa. Perustuslaki turvaa jokaiselle tiedollisen itsemääräämisoikeuden eli oikeuden määrätä omista henkilötiedoistaan. Se on oikeus, jota meidän on yhdessä puolustettava.

Dataa liikkuu myös yritysten muodostamissa ekosysteemeissä, jotka perustuvat yritysten keskinäisriippuvuuteen. Myös niissä datan jakamisen käytäntöjen ja rajojen on toimittava.

Oikea osaaminen turvaa dataa ja auttaa tunnistamaan uhkia

Osaaminen on erottamaton osa reilun datatalouden turvaamista ja siihen kuuluvaa itsenäisyyttä. Osaamiseen liittyy kyky tilannekuvan muodostamiseen ja haitallisia riippuvuuksia aiheuttavien uhkien tunnistamiseen.

Meidän tulee huolehtia myös siitä, että meillä on yhteiskuntana riittävästi osaamista sellaisista asioista kuin henkilötietojen anonymisoinnista sekä salaus- ja kybertaidoista. Organisaatioiden johdon rooli ja merkitys korostuu tieto- ja kyberturvasta huolehtimisessa. Johto ei voi vain ulkoistaa osaamisesta ja taidoista huolehtimista muulle organisaatiolleen, vaan sen on osattava huomioida nämä asiat osana liiketoiminnan johtamista.

Valitettavasti viimeaikaiset verkossa riehuneet tietojenkalastelu- ja muut huijaukset osoittavat, että yhteiskuntamme on panostettava yhä vahvemmin myös kansalaisten digitaalisiin valmiuksiin ja datalukutaitoon eli kykyyn arvioida tietoa ja sen luotettavuutta.

Sääntely rakentaa rajoja ja vaalii itsenäisyyttä

Regulaatiolla on tärkeä osa itsenäisyyden vaalimisessa. Viranomaistoiminnassa julkisuus- ja salassapitosääntelyn yhtenä tarkoituksena on kansallinen turvallisuus. Sääntely asettaa toiminnalle sallitut rajat. Se myös velvoittaa toimimaan ja estämään riskien toteutumisen.

Moderni regulaatio velvoittaa yrityksiä ja julkisyhteisöjä osoittamaan, että ne ovat tilintekokykyisiä ja luotettavia kumppaneita. Kehityksen kaari on kulkenut taloudellisista tilinpäätöksistä ympäristö- ja yhteiskuntavastuiden kautta dataan liittyvään, luottamusta rakentavaan osoitusvelvollisuuteen. Yritysten on siis osoitettava, että ne toimivat sääntöjä ja periaatteita noudattaen.

Euroopan unioni vastaa parhaillaan digitalisaation ja kasvavan datan käytön haasteisiin uudella sääntelyllä. Työtä tehdään esimerkiksi vuoteen 2030 ulottuvassa digitaalisen vuosikymmenen strategisessa ohjelmassa. Unionista onkin odotettavissa varsinainen regulaatiotsunami, joka on meilläkin osattava ottaa haltuun, jotta voimme hyötyä regulaation tarjoamista mahdollisuuksista.

Pelissä hyvinvointivaltion ylläpito

Onko Suomella sitten kykyä uudistua ja kasvaa reilun datatalouden keinoin? Tilanne avaa maallemme huomattavia mahdollisuuksia vaikuttaa ja vaikuttaa myös esimerkillämme.

Onnistuminen dataan ja sen käsittelyn haasteisiin vastaamisessa parantaisi maamme kilpailukykyä syntymässä olevilla digitaalisilla sisämarkkinoilla. Se taas auttaisi hyvinvointivaltion ylläpitämisessä.

Tilanteeseen liittyy myös reilua datataloutta uhkaavia vaaroja. Ne ja erilaiset kehitystä hidastavat pullonkaulat meidän pitää tunnistaa ajoissa ja kyetä reagoimaan niihin. Tarvitsemme Suomessa jatkuvasti päivittyvää tilannekuvaa.

Edellä kuvaamiani asioita pohditaan myös, kun Sitra alkaa rakentaa kansallista reilun datatalouden tiekarttaa. Työtä voi perustellusti pitää itsenäisyyttä vahvistamaan pyrkivänä, vastuullisuuteen perustuva tekona.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Mistä on kyse?