Järjetön määrä materiaaleja

Lukiessani eri medioita, kuten viimeksi Helsingin Sanomien artikkelia Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävästä isosta työmaasta (30.5.2018), en ole voinut välttyä vaikutelmasta, ettei luonnonvarojen käyttöön rakentamisessa vielä kohdistu riittävää huomiota. Palstatilaa saavat suuret hankkeet usein juuri suuruutensa kautta, eivät niinkään ympäristövaikutusten kautta. Suuren materiaalien käyttömäärän ihannointi on hyvin tavallista rakennushankkeiden yhteydessä, eikä siinä nähdä mitään negatiivista. Tietysti taloudelliset tekijät ohjaavat siihen, että materiaaleja käytetään tehokkaasti. Silti on tarpeen miettiä, ovatko suunnitteluratkaisut tarkoituksenmukaisia suhteessa niiden ympäristövaikutuksiin.

“

Puutuotteiden tuotannon ympäristövaikutukset ovat merkittävästi vähäisemmät ja lisäksi rakennuskantaan sitoutuu hiiltä pitkäksi aikaa.

Materiaalien käytössä ohjaavina tekijöinä ovat tekninen ja taloudellinen sopivuus. Ympäristövaikutuksia ei ole arvotettu materiaalien tuotannon osalta, ja ne vaikuttavat rakentamisen suunnitteluun ja toteutukseen vain vähän. Taloja rakennetaan harvoin siten, että kokonaisympäristövaikutus olisi mahdollisimman vähäinen. Myöskään ympäristöjärjestöjä ei tunnu kiinnostavan materiaalien käytön järkevyys, niin vähäisiä ovat heidän toimensa rakentamisen toimialaan vaikuttamisessa.

Materiaalien, siis myös rakennusmateriaalien, käytön järkevyys nousi keskusteluun, kun Sitran ja European Climate Foundationin (ECF) rahoittama tutkimusraportti julkaistiin kesäkuun 5. päivä. Kunnianhimoisessa raportissa pureuduttiin ytimeen kestävän kehityksen näkökulmasta: mitkä ovat eri materiaalien valmistuksen ympäristövaikutukset, ja miten materiaalit kiertävät hyötykäytössä parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Materiaalien kiertäminen on erittäin tärkeää, koska tutkimuksen mukaan 70 prosenttia EU-alueen teollisuuden päästöistä syntyy teräksen, alumiinin, sementin ja muovin valmistuksesta. Tärkeää on myös materiaalien tehokas käyttö, niiden käyttöajan pidentäminen ja tuotteiden kierrätettävyyden varmistaminen – ja tämän kaiken pitäisi tapahtua mahdollisimman vähäisellä energiankulutuksella.

Suomessa puuta käytetään rakentamisessa paljon, mutta lisäpotentiaalia löytyy yhä. Sahateollisuuden tuotanto on kasvussa, ja vientiin menevän sahatavaran sijaan kotimaassa rakennustuotteiksi jalostettu puu loisi enemmän lisäarvoa kansantaloudellemme. Rakentamisessa puu toimii kantavana, eristävänä ja visuaalisena materiaalina. Käyttökohteita on moninainen määrä ja siten potentiaali korvata muita materiaaleja on suuri.

Puutuotteiden valmistusprosessi käyttää vähän energiaa. Sekin on pääosin uusiutuvaa, joten haitalliset päästöt ovat vähäisiä. Puutuotteiden käytössä on osaamista ja kokemusta loppukäyttökohteissa, joissa puu voi korvata teräs-, alumiini-, sementti- ja muovipohjaisia tuotteita. Näiden materiaalien kiertotalousratkaisujen kehittämisen rinnalla on tärkeää kehittää uusiutuvien materiaalien käyttöä esimerkiksi rakentamisessa.

Me ympäristöministeriössä teemme töitä informaatio-ohjauksen keinoin puun käytön lisäämiseksi rakentamisessa. Tavoite on kehittää suomalaista osaamista, jotta voimme tukea globaalia kestävämmän rakentamisen kehitystä.