Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 06.07.2017

Kahmiiko kätesi kaupassa kiertotalousruokaa?

Kiertotalous muuttaa yritysten toimintatapoja ja ansaintamalleja, eivätkä ruokayrityksetkään jää muutoksen ulkopuolelle. Mitä ihmettä sitten on kiertotalousruoka, joka syntyy kehittämällä ruuan tuotantoa ja kulutusta entistä monipuolisemmaksi?
Kirjoittaja
Asiantuntija, Kiertotalous, Sitra
Hanna Mattila työskentelee asiantuntijana Kiertotalous-avainalueella. Hannan osaamista on luonnonvarojen kestävä käyttö.

Kiertotaloudessa käyttöön ottamamme luonnonvarat pyritään pitämään kierrossa mahdollisimman pitkään, eikä materiaaleja hukata. Resursseja käytetään tehokkaasti ja optimaalisesti ja tuotteen arvo pyritään maksimoimaan ja säilyttämään se myös kaikissa elinkaaren vaiheissa mahdollisimman pitkään – myös tuotteen materiaaleista valmistetussa kierrätystuotteessa.

Kaikki edellä mainittu pätee myös kiertotalousruuan tuotantoon. Siinä myös suositaan uusiutuvia energianlähteitä uusiutumattomien sijaan, ja lopulta myös ruuan tuotannon sivuvirrat hyödynnetään sekä ravinteet kierrätetään. Sitra on listannut Suomen kiinnostavimpia kiertotalouden yritysesimerkkejä ja listan päivitys toukokuussa toi listalle mukaan myös useita ruokayrityksiä, esimerkiksi kasviproteiinituotteita valmistavat Verso Foodin ja Gold&Greenin.

Moni voi ihmetellä, mitä tekemistä kasviproteiinituotteilla ja kiertotaloudella on keskenään. Paljonkin. Eläinproteiinin tuottaminen vaatii enemmän resursseja kuin kasvisproteiinin tuottaminen. Lisäksi Verso Foodin ja Gold&Greenin tuotteissa käytettävä härkäpapu tuottaa juurinystyröillään typpeä maaperään, minkä ansioista epäorgaanisten typpilannoitteiden käyttöä voidaan vähentää.

”Moni voi ihmetellä, mitä tekemistä kasviproteiinituotteilla ja kiertotaloudella on keskenään.”

Tällä hetkellä Suomessa yli 70 prosenttia viljelymaasta tuottaa rehua ja arvo tuotetusta rehusta saadaan vasta toisessa kierrossa eli kotieläintuotannossa, kun rehulla kasvatetaan liha- ja maitokarjaa. Kotieläimet eivät kuitenkaan pysty täysimääräisesti hyödyntämään syömäänsä ja rehulla kasvatetaan myös syömäkelvottomia ruhonosia. Kasvispainotteisempi ruokavalio siis käyttää resursseja tehokkaammin, kun tuotettua ruokaa ei kierrätetä eläinten kautta. Ja tiedän kyllä, että nurmiviljely on hyväksi maaperälle, laiduntava eläin hyväksi biodiversiteetille ja nurmeakaan yksimahainen ihminen ei voi (vielä!) hyödyntää.

Jos pellolla tuotettu monipuolinen ruoka kasvatetaan suoraan ihmisravinnoksi, monipuolistuu myös kasvisten tarjonta ja sen myötä kulutus. Ja kasviksiahan me syömme aina vaan alle ravitsemussuositusten. Kasvisten monipuolisemman tarjonnan vaikutuksista kulutukseen on testannut S-ryhmä yhdessä Satokausikalenterin kanssa. Kun Prismoissa ja S-marketeissa nostettiin satokauden parhaat kasvikset esiin, niin kasvisten kokonaismyynti kasvoi vuoden aikana 12 miljoonaa kiloa. Kuka nyt jaksaisikaan aina vain lisätä kurkun ja tomaatin kulutustaan?

”Kuka nyt jaksaisikaan aina vain lisätä kurkun ja tomaatin kulutustaan?”

Peltojen monipuolisempi käyttö kasvintuotannossa voisi lisätä myös viljelijän tuotannon kannattavuutta. Kasviproteiinibuumi onkin tervetullut suuntaus myös monelle maataloustuottajalle: “Se monipuolistaa maataloutta, matalapainetta on jo hetken aikaa ollutkin”, sanoo viljelijäpariskunta Klinckowström Karviaisten tilalta Salosta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa. Martin ja Katriina Klinckowström tuottivat ensin härkäpapua rehuksi, mutta huomasivat että tuotehan on superruokaa ihmisillekin. Nyt oman pellon tuotteita saa jalosteina kaupasta ja salolaiset koululaiset lasagneen sekoitettuna.

Myös Kouvolassa toimiva ruokayhtiö ja meijeri Kaslink on tarttunut kasvisbuumiin ja alkaa tuottaa kotimaisesta kaurasta juomia ja ruuanlaittotuotteita. Kaslinkin maidontuottajat ovat suhtautuneet tuotevalikoiman laajennukseen positiivisesti, viljeleehän osa maidon tuottajista myös viljaa.

”He huomasivat että härkäpapuhan on superruokaa.”

Kiertotalousruoka syntyy tekemällä ruuan tuotannosta ja kulutuksesta monipuolisempaa. Mitä muuta voimme tuottaa pelloilla kuin vehnää ja ohraa? Mitä muuta voimme saada lautaselle kuin jauhelihaa, pastaa ja kurkkua?

Tarvitsemme innostuneita ja ammattitaitoisia viljelijöitä sekä ruokateollisuutta. Kauppoihin ja suoramyyntiin pitää saada tarjolle kuluttajille helppoja ja houkuttelevia kasvisraaka-aineita ja erityisesti jalosteita: Kauraa, kvinoaa, tattaria, lupiinia, hamppua… ja monipuolisesti vihanneksia: broccoliinia, raitajuurta, spagettikurpitsaa, pinaattia, punakaalia ja vaikka mitä!

Monipuolisella peltojen käytöllä on suuri vaikutus ekosysteemien hyvinvointiin, sillä viljelyn yksipuolistuminen on globaali ongelma. Se köyhdyttää maaperää, heikentää biodiversiteettiä ja tekee ruokavalioista yksipuolisempia. Eli sillä, mitä ruokaa kahmit kaupassa ja mitä on lautasellasi, on vaikutuksia hyvin kauas lautasen ulkopuolelle.

Hanna Mattila on mukana S-Ryhmän Kasvismania-keskustelussa SuomiAreenalla maanantaina 10. heinäkuuta 2017 klo 13-13.45. Paikkana Aika-lava.

Mistä on kyse?