Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 20.11.2018

Kansain­välinen Sitra on Suomen etu

Kun kytkemme projekteihimme maailman parhaat kumppanit, voimme luoda uraauurtavia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin – ja samalla kilpailukykyä, työtä ja hyvinvointia Suomeen, kirjoittaa Sitran Mikko Kosonen.
Kirjoittaja
Yliasiamies, Sitra
Mikko Kosonen on Sitran yliasiamies. Hänen päätehtävänsä on Sitran henkisten ja taloudellisten voimavarojen kohdistaminen niin, että Suomesta kehittyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijä.

Suomen menestys on ollut aina vahvasti riippuvainen kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Luotettavat instituutiot, kilpailukykyinen teollisuus ja kansainvälinen kauppa ovat 50 viime vuoden aikana nostaneet Suomen yhdeksi maailman vauraimmista hyvinvointivaltioista.

Hyvä asema ei kuitenkaan säily itsestään. Globalisaatio ja lisääntyvä keskinäisriippuvaisuus yhdistettynä alati kiihtyvään teknologiseen kehitykseen kiristää kilpailua ja edellyttää jatkuvaa valppautta sekä uudistumiskykyä. Muutokset ovat tuoneet mukanaan myös uusia haasteita, kuten kiihtyvän ilmastokriisin ja eriarvoistumisen sekä näiden myötä nousevan populismin.

Uhkakuvat ovat siis lisääntyneet, mutta niin ovat myös niihin kytkeytyvät mahdollisuudet. Maailma huutaa ratkaisuja erilaisiin ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Tämä avaa huimia mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle pienelle, avoimelle ja osaavalle maalle. Me voimme kehittää edelläkävijäratkaisuja moniin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Globaalit haasteet ratkaistaan vain yhteistyöllä

Ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisu edellyttää uusia toimintatapoja eli syvällistä julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten välistä yhteistyötä. Julkista sektoria tarvitaan markkinapuitteiden muuttamiseen, yksityistä sektoria innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja kansalaisilta toivotaan entistä vastuullisempaa toimintaa.

Eikä tässä kaikki. Näitä uusia PPPP (Public-Private-People-Partnership) -ratkaisuja on kehitettävä alusta alkaen kansainvälisesti, ns. born global -periaatteella. Meidän on onnistuttava myymään uudet konseptimme maailmalle, luotava kansainvälisesti kiinnostavia ja maailman parhaita osaajia houkuttelevia referenssiprojekteja Suomeen.

Tällainen toimintamalli mahdollistaa syvällisen oppimisen ja ratkaisujen nopean leviämisen –  ja poikii Suomelle uutta vientiä ja investointeja. Samalla kirkastamme Suomen maakuvaa ja mainetta osaavana kansakuntana.

Tällaisen kehityskaaren myötä Sitrasta on tullut viime vuosina yhä kansainvälisempi vaikuttaja erityisesti kiertotalouden, ihmisläheisen datatalouden sekä demokraattisen yhteiskuntakehityksen alueilla.

Tämä on myös Suomen etu: edellä mainitut ilmiöt eivät tunne kansallisia rajoja, vaan ratkaisuja on kehitettävä globaalisti ns. edelläkävijämarkkinoita hyödyntäen.

 WCEF, datatalous, kansanvaltainen demokratia…

Yhden käytännön esimerkin tarjoaa Sitran kehittämä kiertotalouden huipputapahtuma WCEF (World Circular Economy Forum). Se on kansainvälinen lippulaivatuotteemme, joka keräsi Helsinkiin viime vuonna yli 1600 osallistujaa noin 100 maasta ja tänä vuonna Japanin Yokohamaan 1300 osallistujaa 80 maasta.

Vuonna 2019 WCEF järjestetään Helsingissä juuri ennen Suomen EU-puheenjohtajuutta ja sen jälkeen Kanadassa vuonna 2020. Jo nyt voidaan sanoa, että olemme tällä konseptilla saaneet aikaan merkittävää kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Japani on sitoutunut nostamaan kiertotalouden kärkiteemakseen ensi vuonna, kun se isännöi johtavien G20-maiden kokousta. Olemme näin avanneet ”näyteikkunan” Suomen yksityisen ja julkisen sektorin edelläkävijäratkaisuihin kiertotalouden alueella.

Toinen alusta alkaen kansainvälinen projektimme liittyy ihmislähtöiseen datatalouteen, jossa Euroopalla on hyvät mahdollisuudet luoda kokonaan uudenlainen malli ihmisten oman datan hallintaan. Amerikan mallihan on tunnetusti muutaman suuryrityksen (ns. GAFA-yritykset eli Google, Apple, Facebook ja Amazon) täydellisessä hallinnassa, kun taas Kiinan malli perustuu valtion kontrolliin.

Kummassakin tapauksessa kansalaiset ovat yhä huolestuneempia siitä, mihin heidän henkilökohtaista dataansa käytetään. Sitran yhdessä eurooppalaisten kumppaniensa kanssa työstämä malli lähtee siitä, että kansalaiset itse hallitsevat sitä kenelle ja mihin tarkoitukseen tietonsa antavat. Jos ja kun onnistumme tässä, luomme datatalouteen uuden eurooppalaisen ja demokraattisemman IHAN-standardin, joka toivottavasti leviää muuallekin maailmaan, kuten GSM-matkapuhelinstandardi aikanaan. Tämä tarjoaisi ihmisille luottamusta herättävän tavan hallita tietojaan ja suomalaisille sekä eurooppalaisille yrityksille huomattavia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Sitran työ kansanvaltaisen demokratian kehittämisessä on myös herättänyt kiinnostusta maailmalla. Muun muassa OECD ja kahdeksan eurooppalaisen think tankin yhteenliittymä Vision Europe ovat kiinnostuneita Sitran Erätauko-kokeiluista kansalaisten osallistumisen parantamiseksi sekä keskusteluavauksistamme entistä strategisemman ja ketterämmän hallinnon kehittämiseksi.

Sitran kaltaiselle ajatus- ja toteutuspajalle on siis edelleen suuri kansallinen ja lisääntyvä kansainvälinen tarve. Maailma on pullollaan ajatuspajoja, mutta Sitran kaltaisia muutosagentteja ei muualta juuri löydy, vaikka suuret globaalit haasteet edellyttävät uutta näkemystä ja rohkeaa kokeilua yli sektori- ja maarajojen.

Sitran laissa määrätty tehtävä on Suomen määrällisen ja laadullisen kasvun sekä kansainvälisen yhteistyön lisääminen. Suomen asiaa ei voi enää ajaa pelkästään Suomesta käsin. Siksi yhä kansainvälisempi Sitra on myös Suomen etu.

Mistä on kyse?