Siirry suoraan sisältöön

Photo: Sari Gustafsson

Julkaistu 23.05.2016

Kansalainen hyötyy sote-palvelujen alueellisesta yhdistämisestä

Eksoten lasten ja nuorten talo keskitti ennen hajallaan olleet palvelut ja tiedot saman katon alle.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Katja Klemola

Tekniikan tohtori, väitellyt alueellisten sote-palvelujen vaikuttavuuden arvioinnista. Työskentelee Eksotessa projektipäällikkönä, vastuualueena raportoinnin ja tietojohtamisen kehittäminen.

Sote-uudistuksen yhtenä alkuperäisenä tavoitteena oli koota sosiaali- ja terveyspalveluita alueellisiin kokonaisuuksiin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) on alueellisen mallin mukaisesti toimittu jo useita vuosia. Mitä hyötyä alueellisesta toiminnasta sitten on ja kuka siitä hyötyy?

Hyödyt eivät tietenkään tule pelkästä kuntien toimintojen ja sairaanhoitopiirien hallinnollisesta yhdistämisestä itsestään, vaan niiden eteen on tehtävä töitä ja monta asiaa täytyy osua oikeaan. Yhdistämisen täytyy koskea sekä toimintaa että tietoja. Jos näiden molempien osa-alueiden yhdistäminen onnistuu, uudistuksesta hyötyy kansalainen kahta eri kautta: palvelun saajana sekä palvelun rahoittajana eli veronmaksajana.

Hajautettu palveluntarjonta on johtanut siihen, että kansalainen on voinut joutua hakemaan palveluja useasta eri paikasta. Tämä on lisännyt palvelun saamiseksi nähtävää vaivaa ja palvelun saanti on voinut pitkittyä myös ajallisesti. Myös palvelun tarjoajat ovat voineet joutua pitämään osittain päällekkäisiä resursseja, kun toimintaa on jouduttu hoitamaan useasta eri paikasta. Asiakkaaseen liittyvät tiedot ovat myös voineet hajautua useisiin eri tietojärjestelmiin ja rekistereihin, mikä on johtanut asiakastiedon hajanaisuuteen ja kokonaiskuvan puuttumiseen. Tämä toiminnan ja tietojen hajanaisuus on voinut näkyä suoraan kansalaisen palvelun saannissa sekä palkkapussissa julkisten sote-menojen kasvuna.

Eksoten lasten ja nuorten talo on yksi hyvä esimerkki siitä, miten toimintaa voidaan käytännössä keskittää ennen hajallaan olleista palveluista yhteen. Perhepalveluiden lasten ja nuorten talossa toimii moniammatillinen työryhmä, jonka tarkoitus on miettiä tarkoituksenmukaista tukea, tutkimusta tai hoitoa lapselle, nuorelle ja perheelle. Työryhmässä ovat mukana edustajat perheneuvolasta, lapsi- ja nuorisovastaanotolta, lasten- ja nuorisopsykiatriasta, ehkäisevästä sosiaalityöstä, lastensuojelusta sekä lastenneurologian poliklinikalta. Näin apu löytyy helposti ja nopeasti yhdestä paikasta, resurssit ovat hyötykäytössä ja rahaakin mahdollisesti säästyy.

Vastaavasti Eksoten yhteistyössä Sitran kanssa kehittämä tiedolla johtamisen malli on hyvä esimerkki siitä, miten alueellisesti yhtenäisissä sote-palveluissa myös tiedot voidaan koota yhteen useista eri palveluista (väitöstutkimus).  Mallin suurimpana uutuusarvona voidaan pitää mahdollisuutta seurata palvelujen käyttöä ja kustannuksia asiakkaan koko hoito- tai palvelupolulla. Perinteisesti seuranta on rajoittunut yhden toimintayksikön palvelujen tuotantoon ja kustannuksiin. Näkökulma on siis käännetty palvelun tuottajasta palvelun käyttäjään. Tällä mallilla voidaan tukea asiakaslähtöisyyttä, estää yksiköiden osaoptimointia ja arvioida vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Edellä mainitut mahdolliset säästöt saadaan siis mallin avulla todennettua, nimenomaan kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta.

Alueellisesti integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut mahdollistavat siis sekä toimintojen järkevän yhdistämisen ja keskittämisen (esim. Lasten ja nuorten talo) että tietojen yhdistämisen avulla toiminnan vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden seurannan (esim. Eksoten tietojohtamisen malli). Mikäli alueellinen yhtenäisyys sote-uudistuksessa toteutuu, on mahdollista, että hyötyjä todella saavutetaan ja ne pystytään myös osoittamaan!

 

Mistä on kyse?