Arvioitu lukuaika 2 min

Keskustelu sivistyksestä on vilkastunut huomaamatta

Sivistyksestä puhutaan perinteisten teemojen yhteydessä, mutta keskusteluun on noussut uusiakin sävyjä. Kokosimme yhteen 6+1 puheenvuoroa, joissa sivistystä katsotaan uudesta näkövinkkelistä.

Kirjoittaja

Eve Nieminen

Harjoittelija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Kirjoittaja

Eve Nieminen

Harjoittelija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Sivistyksestä keskustellaan usein hyvin perinteisten aiheiden yhteydessä. Sivistys+:n teettämän media-analyysin mukaan sivistyskeskustelua hallitsivat tutut sivistykseen liitettävät teemat, kuten koulutus, yleissivistyksen vaaliminen, huoli demokratian tilasta ja eriarvoistumiskehityksestä, tieteen ja taiteen asema sekä puhe sivistysvaltiosta.

Hyvä, että sivistyksestä keskustellaan! Yllä mainittujen aiheiden merkitys ei ole hiipunut, vaan päinvastoin korostunut epävarmassa, monimutkaisten ongelmien ajassa. Mutta mitä uusia teemoja sivistysihanteeseen voisi liittää? Kartoituksen tulosten valossa totesimme, että sivistyksestä soisi puhuttavan laajemminkin. Voitaisiinko esimerkiksi maapallon kantokyvyn rajoihin mahtuva elämäntapa luokitella sivistykseksi?

Viime aikoina julkisuudessa käytyyn sivistyskeskusteluun on noussut uusiakin sävyjä. Kokosimme kiinnostavia kirjoituksia, jotka ehkä jopa haastavat käsitystämme siitä, mitä kaikkea sivistys voi tarkoittaa.

Sivistys ja planetaariset rajat

Kestävyyskriisin ja muiden viheliäisten ongelmien ratkaiseminen vaatii meiltä käytännön toimia ja rakenteiden uudistamista. Jotta ratkaisut olisivat riittävän pysyviä, on syytä tarkastella myös ajatusmallejamme ja ihanteitamme, joille sivistyskäsityksemme perustuu.

  • BIOS-ajatushautomossa vaikuttava tutkija Ville Lähde on kirjoittanut tekstin sivistyksestä ja ekologisesta jälleenrakennuksesta.
  • Svenska Folkskolans Vänner (SFV) julkaisi äskettäin Helsingin kirjamessujen yhteydessä Jonas Ahlskogin toimittaman teoksen sivistyksestä: Människans allsidiga utveckling. Teos kokoaa pohjoismaisten ajattelijoiden näkemyksiä sivistyksen merkityksestä. Teos kysyy esimerkiksi, tarvitaanko yhteistä sivistystä, jotta demokratia voisi toimia, ja mikä on sivistyksen rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
  • Kriittisen korkeakoulun johtokunnan puheenjohtaja Severi Hämäri käsittelee kirjoituksessaan kansalaistottelemattomuutta sekä tarvetta aktivismiin sivistyksen ja sivistysyliopiston puolesta.

Sivistys ja henkinen kasvu

Sivistysihanteemme ei saa kaventua vain osaamisen kehittämiseksi tai pelkästään juhlapuheiden fraaseiksi. Tarvitaan elävää sivistystyötä läpi koko yhteiskunnan ja toimialojen. Tietojen ja taitojen lisäksi on pidettävä vahvasti mukana eettistä ja yhteiskunnallista sivistystä, kun rakennetaan kestävää tulevaisuutta.

  • Eeva K. Kallio on aikuisiän kognitiivisen kehityksen dosentti ja kansainvälisesti tunnettu viisaustutkija Jyväskylän yliopistossa. Tuoreessa kirjoituksessaan Kallio käsittelee yhtä tärkeää aluetta sivistyksestä eli ihmisen henkistä kasvua.
  • Sivistys kiinnostaa ja herättää keskustelua myös kansainvälisesti. Medium-julkaisualustalla Better Bildung. Better Future -sarjassa kirjoittajat eri puolilta maailmaa nostavat esille aiheita ja näkökulmia sivistykseen. Kirjoitussarjan taustatahona toimii European Bildung -verkosto.
  • Juha Itkonen kysyy Anna-lehden kolumnissa, mitä tapahtuisi, jos meillä olisi vain kaupallisesti kannattavaa kulttuuria.

+ 1

Aikuiskasvatuksen killan luotsaama Sivistystä! -podcast ammentaa kasvatustieteistä, pureutuu yhteiskunnallisiin aiheisiin ja törmäyttää erilaisia näkökulmia. Podcast suuntaa huomiota valtamedian sivuuttamiin ja vähälle huomiolle jääneisiin näkökulmiin ja tuo keskusteluun ääniä monista eri yhteiskuntalokeroista.

Projekti

Sivistys+

Sivistyksen tarina on päivitettävä vastaamaan nykyajan haasteisiin. Sivistys+-projektin tavoitteena on luoda ja vahvistaa sivistystä, joka antaa meille entistä suuremman valmiuden uudistua ja vastata viheliäisiin ongelmiin. Tällainen sivistys myös luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia kulutuskeskeisyyden sijaan.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?