Arvioitu lukuaika 4 min

Ketkä kestävää tulevaisuutta tekevät?

Kuva ei ole työpajasta vaan kuvituskuvaa

Kirjoittaja

Elina Kiiski Kataja

Julkaistu

Ketkä kestävää tulevaisuutta sitten konkreettisesti rakentavat? Viime viikko on ollut melkoinen ottaessamme siitä selvää. Maanantaina järjestimme ison tilaisuuden ”Sustainable Future” jossa julkistimme keskustelupaperin siitä miltä kestävälle hyvinvoinnille rakennettu maailma voisi näyttää ja miksi sitä kohti pitäisi nyt kulkea. Mukana oli upeita puhujia. Rooman klubin puheenjohtaja ja pitkän linjan ekologisen kestävyyden tuntija Anders Wijkman, LSE:n ekonomisti ja Sternin raportin kirjoittaja Dimitri Zenghelis, innovaatio-innostaja Geoff Mulgan Nestasta sekä Timo Hämäläinen meiltä Sitrasta. Aiheet olivat isoja ja puheenvuoroissa pohdittiin sitä mitä kestävä tulevaisuus tarkoittaa ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Voit katsoa puhjien esitykset tallenteena täältä.

Saimme tilaisuudesta monta kiitosta ja innostunutta kommenttia. Samalla kuitenkin jotkut kritisoivat konkretian puutetta. ”Kyllä, kyllä, helppohan se on maalailla isoja visioita, mutta missä on konkretia?” Itse pidän molemmista. Tarvitaan isolla pensselillä maalaamista ja visioita, mutta sen seuraksi aina konkretiaa. Kaikkea ei kuitenkaan yhteen päivään mahdu, mutta onneksi jo melkein seuraavaan.

Sitran Kestävä talous -foorumi etsi talven aikana  niitä muutosvoimia, jotka muuttavat talousajattelua. Foorumi pyrki hahmottamaan, mitä on kestävä talous ja kuinka sitä jo ruohonjuuri-, yritys-, ja kansantalouksien tasolla toteutetaan.Keskiviikkona koolla oli monipuolinen joukko uudenlaisia yrityksiä ja kestävän talouden tekijöitä ideapajassa Hub Helsingissä.  Ideapajassa etsittiin yhdessä sparraamalla ja verkottumalla työntövoimaa ideoille.

Kuunnellessani ideoita vaikkapa Pankki 2.0:sta, uusista ekologisista rakennusmenetelmistä tai eettisten vaihtoehtojen karttapalveluista hiipii mieleeni tyytyväisyys siitä, että aidosti kestävää yhteiskuntaa ja liikentoimintaa  tehdään jo. Sitä tekevät ihmiset joiden ajattelu on auki tulevaan, jotka uskovat ideoihinsa. He näkevät että maailma on muuttumassa ja että sitä voi myös itse toiminnallaan ja ideallaan muuttaa. Valtavirtaa se ei vielä ole ja mukaan tarvitaan päättäjät ja politiikka. Muutokset tapahtuvat eri tasoilla, toisiinsa kietoutuen. Mutta kuten Dimtri Zenghelis maanantaina kestävyyden ajattelusta totesi ”This is the story of growth and well-being” ja ideapajassa paikalla olleet yrittäjät ideoillaan tätä suuntaa ja ajatusta konkreettisesti näyttävät. 

Alla pari videota paikan päällä mukana olleiden ajatuksista ja ideoista sekä Mikael Jugnerin vastaus siihen onko tällä toiminnalla merkitystä. (En malta olla kertomatta että hänen mukaansa on. Nyt vain päättäjätkin pitäisi saada näkemään tämä!). Postauksen perässä vielä kaikki pajassa mukana olleet ideat.

 Virpi Kantoluoto kertoo Ekokartta-ideastaan pajassa:

 

Juho Makkonen Sharetribestä:

 

Mikael Jungner kommentoi kuulemiaan ideoita, sitä miten kestävän talouden yritykset saadaan lentoon ja miksi se on tärkeää:

Ideapajassa mukana olleet yritykset ja ideat

1. Veropuu on datavisualisointiväline, joka havainnollistaa kunnan, kaupungin tai valton taloutta helposti avautuvan puumetaforan avulla. Tarjomalla ymmärrettävän kokonaiskuan julkishallinnon rahavirroista Veropuu auttaa poliitikkoja, virkamiehiä ja kansalaisia tekemään valistuneita päätöksiä ja valintoja. Veropuu on jo käytössä mm. Vantaan, Jyväskylän ja Hämeenlinnan kaupungeissa, Ev. lut. kirkossa sekä parissa valtionvirastossa.

 

2. Aie on yhteiskunnallinen yritys, joka tarjoaa kansalaisille luotettavaa tietoa jokapäiväisten hankintojen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista. Aie tutkii globaaleja tuotantoketjuja, ja sen tulokset ovat vapaasti käytettävissä verkkopalvelussa. Aie tarjoaa karttapohjaisia visualisointeja mm. tuotantovaiheiden hiilijalanjäljestä, alueen työlainsäädännöstä sekä arvonlisän kasautumisesta. Joukkoistaminen on avainsana: kuka tahansa voi ottaa osaa ehdottamalla tutkittavia tuotteita tai raportoimalla mahdollisista tuotannollisista ongelmista.

 

3. Ihmisten on haasteellista löytää ekologiset ja eettiset vaihtoehdot, vaikka haluaisivatkin. Karttaan koottaisiin alueen ekologisten tuotteiden ja palvelujen tarjoajat. Perustietojen lisäksi yrityksillä olisi mahdollisuus ostaa mainostilaa kartan reunoilta.Toiselle puolelle voisi painattaa tietoiskuja ekologisuudesta. Kartta voitaisiin jakaa kerran vuodessa kotitalouksiin ja muuten se olisi jaossa turisti-infossa ja esim. kirjastoissa.

 

4. Aktive hood – Modern castle, lyhennettynä AhoodMC-rakennusmenetelmä, kerää julkisivuun ja vesikatolle lankeavaa, erityisesti kesän aurinkoenergiaa, tehokkaasti. Arkkitehti voi suunnitella julkisivun esteettisin päämäärin, ilman tekniikan dominanssia. Menetelmä toimii samalla lämmön jakajana sekä kuljettaa saadun lämpöenergian lämpövarastoon, jonka koko määritellään vuoden sykliä varten viilennystarve huomioiden. – Menetelmä on pilotointivaiheen alussa.

 

5. Kyyti.net on uudenlainen sähköinen ja fyysinen yhteismatkustamisen palveluverkosto, joka kokoaa yhteen matkustajat, autoilijat ja alueelliset toimijat kaikille kannattavasti. Sen missio on henkilöautovirtojen liittäminen osaksi joukkoliikennettä. Kyyti.netin peruslähtökohdat ovat yhteneviä kestävän talouden lähtökohtien kanssa: se tuottaa hyvinvointia tasa-arvoisesti, taloudellisesti ja ekologisesti.

 

6. Työskentelemme Pankki 2.0-aloitteessa eettisen ja kestävän pankkitoiminnan kehittämiseksi Suomessa. Me kysymme, onko maassamme riittävästi sellaista asiakaskuntaa, joka haluaa toimia kestävän talouden edelläkävijöinä, jotta eettinen pankki voisi toimia kannattavasti. Tavoitteena on selvittää, voidaanko kestävää ja eettistä pankkitoimintaa synnyttää perustamalla oma pankki, toimimalla eurooppalaisen eettisen pankin alaisuudessa, tai tekemällä yhteistyötä suomalaisen pankin kanssa.”

 

7. Sharetribe on avoimen lähdekoodin alusta, jolla kuka tahansa voi perustaa oman ”vertaismarkkinapaikan”. Markkinapaikkojen tarkoitus on saada nykyiset resurssimme hyödynnettyä nykyistä tehokkaammin. Sharetribella voi perustaa vaikkapa yliopiston sisäisen koulukirjatorin, kaupunginosan naapuriapupalvelun josta löytää apua koiranulkoilutukseen tai tietokoneongelmiin, tai yritysten välisen materiaalipankin jossa ne voivat ostaa ja myydä kierrätysmateriaalia. Sharetribe Oy on perustettu vuonna 2011. Alusta on ollut toiminnassa jo useamman vuoden ja sillä on perustettu yli 500 vertaismarkkinapaikkaa.

 

8. Huili on ekologinen lifestyle-media. Huili haluaa osoittaa, että ekologinen elämä on hauskaa, helppoa ja kaunista. Jos halutaan siirtyä kestävään yhteiskuntaan, täytyy ekologisista valinnoista tehdä sosiaalisesti haluttavia. Huili kertoo ekologisista tuoteuutuuksista, edelläkävijätyypeistä, uusista ilmiöistä ja siitä, miten hyvää elämää voi elää luonnonvaroja säästäen.

Vuonna 2010 perustettu Huili ilmestyy paperisena viisi kertaa vuodessa. Tavoitteena on tämän vuoden aikana lanseerata myös lehden nettisivut. Nettisivut mahdollistavat ajankohtaisen uutisseurannan ja vuorovaikutuksen lukijoiden kanssa.

9. Herttoniemen ruokaosuuskunnan Oma pelto -hanke on ensimmäinen kumppanuusmaatalouden kokeilu maassamme. Hanke perustuu 1960-luvulla syntyneeseen ajatukseen uudenlaisesta kumppanuudesta viljelijöiden ja kuluttajien välillä: joukko kuluttajia sitoutuu ostamaan viljelijän sadon ja jakamaan taloudellisen riskin viljelijän kanssa. Kotitaloudet – joita on tällä hetkellä mukana noin 150 – sijoittavat ennakkoon vuotuisen satomaksun ja osallistuvat talkootöihin omien mahdollisuuksiensa mukaan. Pellon sato jaetaan kaikkien kesken kerran viikossa.

 

10. Hyvinvointikylä ry:n tavoitteena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä perustamalla yhteisöllinen Hyvinvointikylä luonnonläheiseen maalaisympäristöön pääkaupunkiseudun välittömään läheisyyteen.

Toimintafilosofiamme noudattelee green care -ekopsykologian periaatteita, jossa luonto ja eläimet ovat keskeisessä roolissa. Osallistamme ja aktivoimme syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä edistäen, kehittäen ja tukien luonto-, eläin- ja maatila-avusteista kuntoutusta.

Teema

Koulutus

Sitra pyrkii vahvistamaan päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimintamme tavoite on saada aikaan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Toiminnassamme pyrimme luomaan oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun ja kehittämisen.

Kirjoittaja

Elina Kiiski Kataja

Julkaistu

Mistä on kyse?