Kiertotaloudestako ratkaisu luontokatoon?

Luontokadon pysäyttäminen on noussut nopeasti agendalle kaikkialla maailmassa. Vaikka yleinen tietoisuus ei vielä ole ilmastokriisin tasolla, ihmisen aiheuttamaan ekologiseen romahdukseen ovat heränneet niin poliitikot, yritykset kuin kansalaisetkin.

Tiedeyhteisön viesti on selvä: viivyttelyyn ei ole enää aikaa. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in raportissa todetaan, että miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon, ja luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan pikaisia toimia.

Luonto ei selviä, jos talous ei muutu

Alustavien mallinnusten mukaan maanpäällisen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäimen ja monimuotoisuuden kääntäminen elpymisuralle vuoteen 2050 mennessä on mahdollista. Tämä edellyttää huomattavia suojelu- ja ennallistamistoimia.

Lisäksi tarvitaan merkittävä talousjärjestelmän muutos: keskeinen syy luontokatoon on nykyinen lineaarinen talousjärjestelmä, jossa talous vaatii toimiakseen valtavan määrän raaka-aineita. Kansainvälisen resurssipaneelin mukaan peräti 90 prosenttia luontokadosta aiheutuu luonnonvarojen käyttöönotosta ja käsittelystä.

Tästä päästään kiertotalouteen kiertotalouteen : kun tuotteet ja materiaalit ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä mahdollisimman pitkään, vähenee tarve ottaa käyttöön uusia luonnonvaroja. Tämä tarkoittaa myös vähemmän kuormitusta luonnolle.

Käytännössä tuotteet pitäisi suunnitella nykyistä pitkäikäisemmiksi – lisäksi niitä tulisi korjata ja jakaa. Elinkaaren lopussa materiaalit tulisi ottaa talteen ja hyödyntää uusissa tuotteissa.

Edessä onkin iso kysymys: pystyykö talousjärjestelmä, joka on tuottanut aineellista hyvinvointia monille, mutta aiheuttanut ennennäkemätöntä tuhoa luonnolle, toimimaan yhdessä luonnon kanssa eikä sitä vastaan? Ja jos pystyy, miten se tapahtuu?

“

Kun tuotteet ja materiaalit ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä mahdollisimman pitkään, vähenee tarve ottaa käyttöön uusia luonnonvaroja.

Sitra selvittää kiertotalouden potentiaalia maailmanlaajuisen luontokadon pysäyttämisessä

Ympäristöministeriö julkaisi aiemmin tänä vuonna SYKE:n laatiman selvityksen, joka korosti kiertotalouden potentiaalia luontokadon pysäyttämisessä Suomessa. Selvityksessä todettiin, että toimenpiteet, joilla vähennetään raaka-aineiden ottoa ja lievennetään maankäytön painetta, ovat toimivia keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

Nyt Sitra ja konsulttiyhtiö Vivid Economics selvittävät, miten siirtymä kiertotalouteen voi auttaa pysäyttämään luontokatoa ja vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti. Vivid Economics on aiemmin laatinut mallinnuksia mm. luonnon ja talouden kytköksiä selvittäneeseen uraauurtavaan Dasguptan raporttiin.

Sitran selvitys tarkastelee kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta yhdessä ja laatii määrällisen arvion vastaukseksi kysymykseen, miten merkittävä osa luontokadon ratkaisua kiertotalous voi olla.

Samoin kuin ilmastokriisissä, muutamat toimialat aiheuttavat maailmanlaajuista luontokatoa muita enemmän. Vastaavasti on myös toimialoja, joilla on eniten mahdollisuuksia luontokadon pysäyttämiseen.

Selvityksessä tarkasteltavat sektorit valittiin arvioimalla ensin, millä sektoreilla on suurin vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Tämän jälkeen näistä sektoreista valittiin tarkasteluun ne, joilla on kiertotalouspotentiaalia ja mahdollisuus pysäyttää luontokatoa. Analyysin perusteella selvityksessä tarkastellaan neljää toimialaa:

• Ruoka ja maatalous
• Metsätalous, sellu ja paperi
• Rakennukset ja rakentaminen
• Kuitutuotanto ja tekstiilit.

Alustavia tuloksia ruoka- ja maataloussektorilta julkaistiin maailman kiertotalousfoorumi WCEF:n alla syyskuussa 2021. Tällä sektorilla on suurin vaikutus luonnon monimuotoisuuteen maailmanlaajuisesti.

Selvitys tarkastelee kolmenlaisia keinoja luonnon monimuotoisuutta vähemmän vahingoittavan ja kiertotalouden periaatteita noudattavan ruoka- ja maataloussektorin edistämiseen:

• Vaihtoehtoisten proteiinien käyttö ihmisten ja eläinten ravintona, sisältäen vaihtoehdot lihalle ja maitotuotteille.
• Jätteen ja hävikin vähentäminen toimitusketjussa, mukaan luettuna tuotannon jälkeisen hävikin hyödyntäminen ja ruokajätteen vähentäminen.
• Uudistavat viljelytekniikat, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta muun muassa typpi- ja vesitehokkuuden paranemisen sekä maaperää ja monimuotoisuutta elvyttävien käytäntöjen kautta.

Alustavat tulokset viittaavat siihen, että ruoka- ja maataloussektorin kehittäminen kiertotalouden mukaiseksi voi pysäyttää maailmanlaajuisen luontokadon ja kääntää luonnon monimuotoisuuden elpymisuralle vuoteen 2050 mennessä.  Tämä tarkoittaa, että luontokato saadaan pysäytettyä ennen vuotta 2050, minkä jälkeen luonto alkaa vahvistua. Tähän tarvitaan sektorilla järjestelmätason muutos, joka yhdistelee erilaisia viljelijöiden, kuluttajien ja yritysten käytettävissä olevia keinoja.

Jätteen ja hävikin vähentäminen ruoantuotannossa on tärkeää, mutta se ei yksinään riitä pysäyttämään luontokatoa. Muutos edellyttää merkittävää siirtymää proteiineihin, joiden tuotantoon tarvitaan vähemmän maapinta-alaa, erityisesti lihaa ja maitotuotteita korvaaviin vaihtoehtoihin, kuten kasvipohjaisiin proteiineihin.

Positiivinen vaikutus olisi myös uudistavilla ja muilla luonnon monimuotoisuudelle vähemmän haitallisilla viljelytekniikoilla.

Vaihtoehtoiset proteiinit luetaan tässä kiertotalouden toimenpiteiksi, sillä ne:

• Mahdollistavat ruoan tuottamisen vähemmillä resursseilla verrattuna lihantuotantoon
• Vähentävät jätettä, hukkaa ja epätehokkuuksia (kaikki eläinten osat eivät päädy ravinnnoksi)
• Tuottavat pienemmän ravinnekuorman kuin teollinen eläintuotanto
• Jäljittelevät luonnosta tuttuja rakenteita ja hyödyntävät luonnon prosesseja kuten käymistä.

Selvitys valmistuu keväällä, pysy kuulolla!

Jo yhtä sektoria tarkastelemalla selviää, että kiertotaloustoimilla voi olla merkittävä rooli luontokadon pysäyttämisessä.

Maaliskuussa 2022 julkistettavassa selvityksessä mallinnusta laajennetaan kattamaan neljä sektoria, joilla on potentiaalia tarjota ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden katoamiseen.

“

Kiertotaloustoimilla voi olla merkittävä rooli luontokadon pysäyttämisessä.

Tuloksia kannattaa seurata tarkalla silmällä. Vuonna 2022 päätetään globaaleista luontotavoitteista ja samaan aikaan päivitetään Suomen kansallinen biodiversiteettistrategia.

Pienenä kansainvälisestä kaupasta riippuvaisena taloutena Suomi on riippuvainen globaalista luonnon monimuotoisuudesta, toisaalta myös monet luontovaikutuksemme näkyvät maamme rajojen ulkopuolella.

Kiertotalouden edelläkävijämaaksi profiloituneella Suomella on loistavat mahdollisuudet hyödyntää kiertotalousratkaisujen potentiaalia luontokadon pysäyttämisessä.

Luontoa vahvistavat ratkaisut kiinnostavat kaikkialla maailmassa. Suomalaisen elinkeinoelämän ja päättäjien kannattaa kehittää kiertotalouteen perustuvia taloudellisesti kannattavia ratkaisuja sekä Suomen luonnon tilan kohentamiseksi että maailmalle vietäväksi.