Siirry suoraan sisältöön

Kuvaaja: Joanna Moorhouse

Julkaistu 16.01.2015

Kiertotalous lyhentää ilmastovelkaa

Kiertotalous on kyse aidosti talouden uudesta toimintamallista. Nyt, jos koskaan on tartuttava tarjolla olevaan kasvupotentiaaliin.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Mikko Kosonen
Yliasiamies, Sitra
Mikko Kosonen on Sitran yliasiamies. Hänen päätehtävänsä on Sitran henkisten ja taloudellisten voimavarojen kohdistaminen niin, että Suomesta kehittyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijä.

Kuluneella viikolla yli 600 ihmistä kerääntyi Kaapelitehtaalle kuuntelemaan viestiä kiertotaloudesta. Meillä kaikilla on ehkä ollut omanlaisemme käsitys siitä, mitä kiertotalous on. Sitran järjestämän Kiertotalous Suomessa suurtapahtuman jälkeen voi todeta, että kyse on aidosti talouden uudesta toimintamallista.

Kiertotalouden johtava uranuurtaja maailmassa, The Ellen McArthur Foundation johtaja Joss Bleriot tiivisti asian erinomaisesti: olemme siirtymässä lineaarisesta talousmallista sykliseen. Materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä.  

Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia globaaleja haasteita, mutta se on käännettävissä myös taloudellisen kasvun lähteeksi. Tästä olivat yhtä mieltä myös viiden puolueen ja yritysjohtajien paneeli. Yritysjohtajat peräänkuuluttivat poliittisia päätöksentekijöitä nostamaan Suomen ambitiotason entistä korkeammalle. Myös kunnianhimoisilla poliittisilla tavoitteilla ja lainsäädännöllä on merkittävä ohjaava ja kannustava vaikutus siirtyessä uuteen, hiilineutraaliin, resurssitehokkaaseen talouteen, jossa mitään ei mene hukkaan.

Nyt, jos koskaan on tartuttava myös tarjolla olevaan kasvupotentiaaliin. Sitran McKinseyllä teettämän raportin mukaan resurssien kierron tehostaminen voi tuottaa Suomen kansantaloudelle 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisien kasvusysäyksen vuoteen 2030 mennessä. Ja tämä on varovainen arvio!

Tilaisuutemme puheenvuorojen perusteella rohkenen väittää, että kiertotalouden mahdollisuuksista ja ilmastonmuutoksen aktiivisesta torjumisesta vallitsee nyt harvinaisen vahva konsensus Suomessa sekä poliitikkojen, yritysjohtajien ja kansalaisten keskuudessa.

Tämän sentimentin tiivisti parhaiten Tasavallan Presidentti uudenvuoden puheessaan, mihin on hyvä samalla lopettaa:

”Ilmastonmuutoksen torjuminen ja talous näyttävät olevan vuorovaikutuksessa, niin että torjunta heikkenee, jos talouskin heikkenee. Vaakakuppiin joutuvat toistensa vastinparina oman maan velka ja meidän kaikkien yhteinen hiilivelka. Molemmat velat syövät tulevaisuutta.

Suomi on ollut vastuullinen, mutta samalla myös mahdollisuutensakin tunnistava: Olemme torjumassa ilmastonmuutosta ja sen toteuttamisessa kehitämme myös taloudellista toimeliaisuutta. Molempiin on syytä panostaa.”

Mistä on kyse?