Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 23.03.2016

Kiertotalous on ratkaisu, joka luo myös työpaikkoja

Mediassa on käyty aktiivista keskustelua siitä, synnyttääkö kiertotalous uusia työpaikkoja. Mielipiteitä on paljon.

Viime viikkoina mediassa on käyty aktiivista keskustelua siitä, synnyttääkö kiertotalous uusia työpaikkoja. Mielipiteitä on paljon – sekä puolesta että vastaan.   

Yhdestä asiasta ollaan kuitenkin jokseenkin yksimielisiä: maapalloa kohtaava kestävyyskriisi on ratkaistava. Talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät enää voi perustua luonnonvarojen liikakäyttöön ja fossiilisiin polttoaineisiin. Meidän on löydettävä uusia toimintamalleja.

Kiertotalous vastaa tuohon tarpeeseen. Se pyrkii irrottamaan toisistaan yhä lisääntyneen neitseellisiin luonnonvaroihin kajoamisen ja talouskasvun. Kiertotaloudessa materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa ja teollisuus saa raaka-aineilleen katetta useaan kertaan. Tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja digitalisaatiolla. Samalla kiertotalous tarjoaa useiden selvitysten mukaan uusia työpaikkoja.

Muun muassa Rooman klubi varoitti luonnonvarojen kulutuksen kestämättömyydestä jo 1970-luvulla. Vuonna 2015 se muistutti kiertotalouden yhteiskunnallisia hyötyjä luotaavassa raportissaan seuraavaa: ”Kiertotalouden mukainen tuotteiden pitkäikäisyyteen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen tähtäävä talous on huomattavasti työintensiivisempi kuin tuotteiden kertakäyttöisyyteen perustuva talous”.

Työpaikkoja on jo nyt. Brittiläisen, voittoa tavoittelemattoman ja luonnonvarojen kestävään käyttöön tähtäävän Wrap-yhtiön mukaan Euroopassa on 3,4 miljoonaa kiertotalouden työpaikkaa, ja luvun odotetaan kasvavan 1,2 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä.

Kiertotaloudessa monet nykyiset työnkuvat tulevat muuttumaan, kun osaaminen ei keskitykään neitseellisten luonnonvarojen jalostamiseen vaan taitoon saada materiaali ja sen arvo kiertoon entistä tehokkaammin.  Brittiläisen Green Alliance -ajatuspajan mukaan kaatopaikkatoiminta synnyttää 0.1 työpaikkaa, materiaalin kierrätys 8–10 työpaikkaa ja tuotteiden uusiokäyttö sekä uudelleenvalmistus 8–20 työpaikkaa tuhatta jäte-, materiaali- tai tuotetonnia kohden.

Tehokas materiaalien suljettu kierto lisää etenkin matalasti koulutettujen työpaikkoja. Tuotteiden uudelleenvalmistus – siis vanhojen kunnostus uusia vastaaviksi – työllistää puolestaan koulutetumpia. Palveluiden kehittämiseen ja biotuotteiden jalostukseen tarvitaan korkeasti koulutettuja.

Hukkaamme työmahdollisuuksia, jos heitämme käytetyn tuotteen kaatopaikalle tai poltamme sen, jos se voitaisiin palauttaa kiertoon. Materiaali ei kaatopaikalla tai polton jälkeen hyödytä enää ketään.  

Maailma suuntaa väistämättä kohti materiaalien kierrätystä neitseellisten luonnonvarojen käytön sijaan. Onkin aiheellista kysyä, haluammeko olla arvoketjun alkupäässä raaka-aineen tuottajina vai arvoketjun huipulla jalostamassa ja luomassa samasta määrästä yhä uudestaan ja uudestaan lisäarvoa – siis rahaa ja sen myötä työtä sekä hyvinvointia? Muu maailma on joka tapauksessa siirtymässä uuteen aikakauteen, jossa ei ole enää varaa hukata materiaaleja eikä niiden arvoa.

Kiertotalouden kehittäminen vaatii ohjausta. Sitra on kutsunut yhdessä ympäristöministeriön kanssa yli 40 keskeisintä organisaatiota laatimaan kansallista kiertotalouden kilpailukykytiekarttaa. Tarkoituksena on tunnistaa toimenpiteet ja nimetä toimijat, jotka vauhdittavat Suomen siirtymää kohti kiertotaloutta luoden samalla talouskasvua, kilpailukykyä ja uusia työpaikkoja.

Työ valmistuu syyskuun 2016 loppuun mennessä. Kaikilla halukkailla on mahdollisuus kommentoida kiertotalouden kilpailukykytiekartan luonnosta ennen sen valmistumista. Näin saadaan mahdollisimman rakentava dialogi eri tahojen välillä.

 Video: Anders Wijkman, Rooman klubin varapresidentti kommentoi EU:n kiertotalouspakettia.

Mistä on kyse?