Musiikkitalo saana.sailynoja(at)gmail.com +358407044234

Julkaistu 02.04.2015

Kiertotalous talouden moottoriksi

"Suomi voi saada vientinsä kasvuun ratkaisemalla maailman kestävyyskriisin haasteita", kirjoittaa Mari Pantsar.
Kirjoittaja
Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Timo Lindholm viestitti osuvasti blogissaan (30.3.2015), että kasvukykyiset ja – haluiset yritykset ratkaisevat Suomen talouskasvun. Julkinen valta voi kuitenkin edistää elinkeinorakenteen uudistumista ja innovaatioiden syntyä. Tästä on helppo olla samaa mieltä.

On myös selvää, että yritysten kasvu tulee pääasiassa viennistä. Suurimmat markkinat eivät ole Suomessa eivätkä välttämättä edes Euroopassa. Tämän vuoksi yritysten tulee kehittää ratkaisunsa ja tuotteensa jo lähtökohtaisesti levitettäväksi maailmalle. Kasvu on useimpien yritysten DNA:ssa.

Suomi voi saada vientinsä kasvuun ratkaisemalla maailman kestävyyskriisin haasteita, jonka keskiössä on luonnonvarojen ylikäyttö ja jonka seurauksena maailmassa on avautunut nopeasti kasvava cleantechin ja kiertotalouden markkina. Suuri enemmistö suomalaisyrityksistä pitääkin hiilineutraaliutta ja vähähiilisyyttä tärkeinä strategisen kilpailukyvyn lähteinä ja merkittävänä toimintaympäristön muokkaajana, mikä selviää Taloustutkimuksella teettämästämme kyselystä.

Maailma tulee tarvitsemaan seuraavan 20 vuoden aikana esimerkiksi terästä noin 57 % enemmän kuin viimeisen 20 vuoden aikana. Energiaa tarvitaan yli 32 % enemmän ja puhdasta vettä yli 150 % enemmän. Jo nykyisellään ihmiset kuluttavat 1,5 maapallon verran luonnonvaroja vuodessa ja nykymenolla kulutus kasvaa 2,5-4 maapallon veroiseksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä yhtälö ei yksinkertaisesti toimi. On keksittävä jotain uutta.

Uusi paradigma on kiertotalous. Kiertotaloudessa materiaalit säilyvät kierrossa ja hukkaa ei synny. Uusiutuvilla luonnonvaroilla korvataan uusiutumattomia. Kiertotalouden keskiössä ovat ekodesign ja uudet liiketoimintamallit. Tuotteet ja laitteet suunnitellaan jo lähtökohtaisesti siten, että niiden materiaalit ja arvo säilyvät kierrossa.

Kiertotalouden maailmanmarkkinat ovat huimat: yli 700 miljardia euroa vuodessa (Ellen McArthur Foundation). Sitran selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomelle varovaisesti arvioiden jopa 2,5 miljardin euron arvonlisän vuodessa. Suomi on jo joillain sektoreilla, kuten metsäteollisuudessa, edelläkävijä materiaalien kierrossa.

Monet kaupungit Suomessa ovat tarttuneet resurssiviisaan kiertotalouden mahdollisuuksiin. Jyväskylä, Forssa, Turku ja Lappeenranta ovat aloittaneet Sitran kanssa oman tiekarttansa luomisen kohti jätteetöntä, päästötöntä ja yhden maapallon kulutuksen kokoista aluetta. Kaupungit uskovat, että resurssiviisaus ja kiertotalous tuovat alueelle kilpailukykyä, uusia työpaikkoja ja uutta elinvoimaa.

Kiertotaloutta ei saavuteta kuin tekemällä, ja valtion tuleekin luoda kannusteita sen saavuttamiseksi. Maailmanmarkkinat huutavat kiertotalouden ratkaisuja ja edelläkävijät nappaavat suurimman siivun. Kiertotaloutta voidaan vauhdittaa luomalla kannustava kotimarkkina esimerkiksi verotuksellisin keinoin ja suuntaamalla julkisia t&k-panostuksia kiertotalousratkaisujen luomiseen.

Usein sanotaan, että Suomen valtio ei voi valita voittajia eri sektoreiden välillä ja kohdistaa kehityspanoksiaan näihin. Kiertotalouden tekee mielekkääksi se, että valtion ei tarvitse tätä voittajaa valita. Se on jo valittu kestävyyskriisin seurauksena luonnonvarojen vähentyessä. Toivottavasti tämä mahdollisuus ei jää huomioimatta, kun vaalikeskusteluissa etsitään uusia kasvun lähteitä.

Mistä on kyse?