Tehdäänkö kirjastoista kansanvallan foorumeita?

Yleiset kirjastot ovat olleet osa suomalaista kansanvaltaa alusta alkaen, varsinkin aivan alussa. Olisiko kirjastojen aika palata juurilleen?

Kirjoittajat

Jouni Pääkkölä

Kirjastopalvelunjohtaja, Oulun kaupunki

Rebekka Pilppula

Kirjastopalvelujohtaja, Turun kaupunginkirjasto

Julkaistu

Suomessa kirjastojen perustaminen osuu suurin piirtein samaan aikaan kuin kansakoulujen perustaminen, mikä oli myös osa laajempaa, yleiseurooppalaista ilmiötä. 1840-luvulla eurooppalainen kansallisuusaate innosti myös suomalaista sivistyneistöä etsimään juuriaan ja perehtymään tarkemmin suomalaisuuteen. Tämän innoituksen vallassa ryhdyttiin perustamaan suomenkielisiä lehtiä ja julkaisemaan suomenkielistä kirjallisuutta.

1860-luvulla perustettiin kirjastoja useammassakin kaupungissa, esim. Turussa kaupunginkirjaston perustamisvuotena pidetään vuotta 1863, jolloin rahvaalle tarkoitettu kansankirjasto ja sivistyneistölle tarkoitettu kaupunginkirjasto perustettiin yksityisin varoin. Taustalla vaikutti nimenomaan kansanvalistusaate.

Oulun kaupungin hallinnoima kunnallinen kirjastolaitos, Kansankirjasto ja lukusali perustettiin vuoden 1877 alussa. Sijaintipaikkana oli laitakaupungin Heinätorin kansakoululla. Kirjaston toiminnan aloittamiseen liittyi tarve kansansivistyksen kohottamiseen ja vakaampi taloudellinen pohja avustuksen muodossa julkisista varoista.

”Yhdistystoiminnassa oli hyvä harjoitella vaikuttamista ja äänestämistä.”

Näillä varhaisilla eri kaupunkien kirjastoilla oli huomattava vaikutus suomalaisen sivistysyhteiskunnan syntymiseen, ja kirjastot olivat mukana varhaisissa harjoituksissa kohti demokratiaa. Kirjastot toimivat 1800-luvun lopulla usein samoissa tiloissa kuin kansakoulu ja ensimmäiset yhdistykset usein aloittivat toimintansa kansakoulun huoneissa.

Yhdistystoiminnassa oli hyvä harjoitella vaikuttamista ja äänestämistä, näille taidoille tulisi olemaan käyttöä myöhempinä vuosina. Aikakauden sanomalehdet ottivat tiukasti kantaa kirjastojen perustamisen puolesta, lukuharrastuksen laajeneminen oli luonnollisesti suotavaa lehdistön kannalta. Kirjastojen yhteyteen perustettiin jo aika varhaisessa vaiheessa erillisiä lukuhuoneita, joihin tilattiin sanomalehtiä luettavaksi.

Kirjastot luovat edellytyksiä yhteiskuntaan osallistumiseen kaikille

Sittemminkin kirjastoissa on kannustettu lukemiseen ja sivistämiseen. Yhteiskunnallisen aktiivisuuden suhteen kirjastoissa on ollut ajoittain rauhallisempaa, mutta toiminta kehittyi ja seurasi aikaansa. 1960-luvulla Suomeen rakennettiin kattava kirjastoverkko, panostettiin osaamiseen kirjastoissa ja vakiinnutettiin kirjaston rooli kunnallisena peruspalveluna.

Merkittävä vaihe oli 1990-luvun alussa, jolloin valtion vahvalla rahoituksella Suomesta ryhdyttiin tekemään tietoyhteiskuntaa kirjastojen avulla. Kirjastoihin perustettiin tietokoneluokkia, palkattiin tietoverkkoasiantuntijoita ja koulutettiin ensin kirjastoammattilaiset ja sitten muutkin käyttämään entistä laajemmin tietokoneita ja internettiä.

”Olisiko nyt aika palata kirjastoaatteen juurille ja nostaa kirjaston yhteiskunnallista roolia esille?”

Uuden digitaalisen aikakauden kynnyksellä kirjastot hieman tipahtivat tietoteknisten asioiden ääreltä ja ovat vasta nyt vahvemmin mukana osallistumassa digituen, -ohjauksen ja digipalveluiden kehittämiseen laajemmin. Entistä tärkeämmäksi on tullut kirjastojen tarjoama mediakasvatus, jolla pyritään auttamaan niin koululaista kuin ikäihmistä tunnistamaan fakta ja fiktio sekä liikkumaan turvallisesti digipalveluiden maailmassa.

Kirjastojen yhteiskunnallinen rooli on ollut vaikuttaa taustalla ja luoda niitä edellytyksiä, joita jokainen kansalainen on tarvinnut osallistuakseen yhteiskuntaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Aluksi riitti lukutaidon tukeminen ja kirjallisuuden sekä lehtien tarjoaminen sivistyshaluisille. Sittemmin on tuettu tietokoneiden, sähköisten palvelujen ja netin käyttöä. Olisiko nyt aika palata kirjastoaatteen juurille ja nostaa kirjaston yhteiskunnallista roolia esille?

Kirjastojen perustehtävä tukee sananvapautta ja demokratiaa

Alkuaikoina kirjastoissa pidettiin sivistäviä luentoja, järjestöt toimivat ja nostivat esille yhteiskunnalliseen keskusteluun itselleen tärkeitä asioita.

Tehdään kirjastoista jälleen vahvoja kansanvallan tukijoita, kutsutaan poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat kirjastoon ja kannustetaan kaikkia osallistumaan keskusteluun. Nostetaan kirjastot uudelle jalustalle näyttämään, että kansalaiset ja päättäjät voivat yhdessä osallistua yhteisten asioiden käsittelyyn ja vuoropuheluun.

Samalla kirjaston alkuperäinen perustehtävä tiedon, kulttuurin, oppimisen ja elämysten välittäjänä tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta. Kansanvallan areenaksi kutsutussa toimintamallissa kirjastoissa mahdollistetaan kansalaisten yhdenvertainen mahdollisuus luotettavaan tietoon ja itsensä sivistämiseen sekä samalla aktiiviseen osallisuuteen ja kansalaistoimintaan.

Hanke

Kirjastoista kansanvallan foorumeita

Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankkeessa halutaan kokeilla, miten kirjastopalveluiden yhteyteen voitaisiin rakentaa fyysinen ja virtuaalinen kohtaamispaikka, jossa yhdistyisivät paikallinen, alueellinen, kansallinen ja EU-taso.

Kirjoittajat

Jouni Pääkkölä

Kirjastopalvelunjohtaja, Oulun kaupunki

Rebekka Pilppula

Kirjastopalvelujohtaja, Turun kaupunginkirjasto

Julkaistu

Mistä on kyse?